ACARS

pienoiskuva|Tulostettu ACARS-viesti, jossa Air Canada Jazz-yhtiön (Jazz Aviation) CRJ 100-koneeseen lähetetty lentosuunnitelmasanoma. ACARS eli Aircraft Communication Addressing and Reporting System on ilmailussa käytettävä tiedonsiirtojärjestelmä, joka mahdollistaa lyhyiden tekstiviestien välittämisen lentokoneiden ja maa-asemien tai toisten lentokoneiden välillä. ACARS käyttää siirtotienä radio- tai satelliittiyhteyksiä.

ACARS-järjestelmä kehitettiin vuonna 1978, mutta se alkoi yleistyä liikenneilmailussa vasta 1980-luvun loppupuolella suurten lentoyhtiöiden siirryttyä sen käyttöön. Alkuvaiheessa ACARS käytti siirtotienään VHF-taajuuksia ja myöhemmin käyttöön otettiin myös satelliittiyhteydet ja HF-taajuudet. Satelliittiyhteydet mahdollistavat yhteydet myös VHF-verkon kantaman ulkopuolella, kuten valtamerien päällä, mutta niiden ongelmana on yhteyksien kallis hinta ja toimimattomuus napa-alueilla. ACARS HF-verkko saatiin valmiiksi vuonna 2001. Se mahdollistaa yhteydet myös napa-alueiden päällä ja on satelliitteja halvempi vaihtoehto valtamerien ylityksissä.

ACARS-sanomat perustuvat vanhaan teleksi-järjestelmään ja tämän vuoksi viestit reititetään aina palveluntarjoajan palvelimien läpi, vaikka viesti lähetettäisiinkin lentokoneesta toiseen.

Käyttötarkoitukset ACARS-sanomia käytetään muun muassa lennonjohdon viestien, ATIS-tiedotteiden, painolaskelmien, aikataulutietojen, huoltotilausten, työvuorolistojen, sijaintiraporttien ja telemetriatietojen välittämiseen. ACARS-viesteillä voidaan välittää myös vapaamuotoisia tekstiviestejä.

Muutamia esimerkkejä ACARS-sanomista:

Helsinki-Vantaan lentoaseman ATIS-tiedote lentokoneelle: <nowiki> /HELATXA.TI2/ EFHK DEP ATIS D 1118Z DEP RWYS 22R AND 22L RWY 22R BC 89. 80. 72. AT TIME 0551. RWY IS DAMP RWY 22L BC 89. 89. 89. AT TIME 0530. RWY IS DAMP ON TWYS AND APRONS BA GOOD. HEAVY BIRD ACTIVITY IN VCY OF </nowiki>

Vapaamuotoinen tekstiviesti huollosta (Finnair Network Control Center, NCC) lentokoneelle: <nowiki> G43H11917#/.HELGHAY TULETTE KUULEMMA TAKAISIN ONKO MITA ONGELMIA NCC TECH LEO </nowiki>

Helsinki–Bryssel-lennon painolaskelma: <nowiki> G43H#0201#/LOADSHEET PRELIM 1211 AY0813/HEL BRU OHLVF 2/3/0 ZFW 052643 MAX 58500 L TOF 7800 TOW 60443 MAX 66900 TIF 5600 LAW 54843 MAX 62500 UNDLD 5857 PAX 61/25/7/0 TTL 93 BA </nowiki>

Laitteistot lentokoneessa Lentokoneessa ACARS-sanomien lähetyksestä ja vastaanottamisesta huolehtii ACARS Management Unit (MU). Kehittyneemmät MU:n versiot tunnetaan nimellä Communication Management Unit (CMU). MU/CMU toimii reitittimenä lentokoneen järjestelmien ja maa-asemien välillä. MU/CMU valitsee aina parhaan siirtotien lähetettävien viestien välitykseen ja välittää saapuneet viestit oikeaan päätteeseen lentokoneessa.

ACARS-viestejä lähetetään Multifunction Control and Display Unit -viestinlähetyslaitteen (MCDU) välityksellä. Viestit tulevat perille radion tai satelliitin välityksellä laitteen näyttöön ja myös paperitulosteena.

Tyypillisesti lentokoneen ACARS-päätelaitteet käsittävät lennonhallintatietokoneen (FMC, Flight Management Computer), tulostimen, ja matkustamopäätteen.

Suurin osa saapuvista viesteistä on tarkoitettu lentäjille ja MU/CMU reitittää ne ohjaamon lennonhallintatietokoneelle tai tulostimelle, ja viestin tyypistä ja lennonvaiheesta riippuen ilmoittaa saapumisesta ääni- tai valomerkillä.

Lennonhallintatietokoneella lentäjät voivat manuaalisesti lähettää viestejä ja lukea saapuneita sanomia. Sanomat voivat saapua myös suoraan ohjaamon tulostimelle.

Viestit voidaan lähettää myös suoraan koneen järjestelmille tai matkustamopäätteeseen. Tällöin MU/CMU välittää viestin suoraan asianomaiselle laitteelle.

ACARS:n hyviä puolia ovat helppo käytettävyys ja myös se, että järjestelmä on levinnyt kansainväliseen lentoliikenteeseen.

Palveluntarjoajat ACARS-palveluntarjoaja välittää lentokoneiden lähettämät sanomat vastaanottajalle ja toisin päin. Palveluntarjoaja laskuttaa lentoyhtiötä palvelun käytöstä välitettyjen viestien määrän mukaan.

Maailmassa on käytännössä kaksi ACARS-yhteyksien palveluntarjoajaa, Aeronautical Radio Inc. (ARINC) ja SITA. Aiemmin ARINC toimi Amerikassa ja SITA Euroopassa sekä Aasiassa, mutta nykyään molemmat toimijat ovat laajentaneet verkkojaan ”toistensa” alueille.

Järjestelmät maassa Palveluntarjoaja välittää lentokoneiden lähettämät viestit edelleen lentoyhtiöiden tai lennonjohdon omiin järjestelmiin. Lentoyhtiön järjestelmä voi esimerkiksi pitää kirjaa lentojen polttoaineen kulutuksesta ja lentäjien lentotunneista.

Yleisin lentoyhtiöiden käyttämä ACARS-palvelin on Rockwell Collinsin valmistama HERMES.

Maa-asemat Suomessa Suomessa toimii suurimpien lentoasemien yhteydessä yhteensä seitsemän ACARS:n VHF-maa-asemaa. Kaikki suomalaiset maa-asemat käyttävät ilmailu-VHF:n ensisijaista eurooppalaista ACARS-taajuutta 131,725 MHz.

Lentoasema IATA ICAO Kutsumerkki Taajuus ARINC SITA Helsinki-Vantaan lentoasema (Vantaa) EFHK HEL V 131,725 x x Kuopion lentoasema (Siilinjärvi) EFKU KUO V 131,725 x x Oulun lentoasema EFOU OUL O 131,725 x x Rovaniemen lentoasema EFRO RVN V 131,725 - x Tampere-Pirkkalan lentoasema (Pirkkala) EFTP TMP M 131,725 x x Turun lentoasema EFTU TKU ? 131,725 x - Vaasan lentoasema EFVA VAA ? 131,725 x -

VHF-taajuudet Taajuudet megahertseinä.

Eurooppa 131,725 (ensisijainen) 131,525 136,900 136,750 131,850

Pohjois-Amerikka 136,850 (ensisijainen) 129,125 130,025 130,425 130,450 131,125 136,700 136,750 136,800

Muut 131,550 ensisijainen maailmanlaajuinen taajuus 131,450 ensisijainen taajuus Japanissa 131,475 Air Canadan oma taajuus

HF-maa-asemat ja taajuudet Palveluntarjoajista vain ARINC tarjoaa HF-siirtotietä ACARS-viesteille.

Auckland, Uusi-Seelanti: 5 583, 10 080 ja 13 352 kHz Bahrain: 8 885, 10 045, 11 312, 17 967 ja 21 982 kHz Barrow, USA: 6 646 ja 8 936 kHz Bolivia: 11 318, 13 315 ja 21 997 kHz Kalifornia, USA: 4 672, 8 559, 10 081, 11 327, 13 276 ja 21 934 kHz Guam: 8 927 ja 11 306 kHz Hat Yai, Thaimaa: 13 270 ja 17 928 kHz Havaiji, USA: 8 912, 10 075, 11 312, 11 348 ja 17 936 kHz Johannesburg, Etelä-Afrikka: 4 681, 8 834 ja 21 949 kHz Krasnojarsk, Venäjä: 10 087 ja 13 321 kHz New York, USA: 5 523, 8 912, 11 315, 13 275, 17 919 ja 21 934 kHz Reykjavik, Islanti: 5 720, 6 712, 8 977, 11 184 ja 15 025 kHz Shannon, Irlanti: 5 547, 6 532, 8 843, 8 942 ja 11 384 kHz Telde, Kanariansaaret Albrook, Panama

Tulevaisuus ACARS-järjestelmä on pääosiltaan kehitetty 1970-luvulla ja onkin jo auttamatta vanhanaikainen tiedonsiirtojärjestelmä. Arvioiden mukaan nykyisen kaltainen järjestelmä saavuttaa maksimikäyttöasteensa Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa parin-kolmen vuoden kuluessa, käytön kasvun ollessa jopa yli 20 % vuodessa.

Lentokoneteollisuuden ratkaisu kapasiteettipulaan on ottaa vähitellen käyttöön VDL-2 -infrastruktuurin mukaiset laitteet lentokoneissa ja maa-asemilla. VDL-2 tarjoaa 31,5 kb/s tiedonsiirtonopeuden.

Myöhemmin OSI-malliin perustuva Aeronautical telecommunications network tulee todennäköisesti syrjäyttämään nykyisen ACARS-järjestelmän.

Muuta SUSE Linuxissa on ACARS-viestejä selväkieliseksi purkava ohjelma acarsdec.

Lähteet

Aiheesta muualla ACARS Online Scandinavian Flight Operations ARINC SITA ACARSD Ilmainen ACARS-dekooderi

Luokka:Avioniikka