Tekoälytauhka ja tekoälymoska () ovat nimityksiä heikkolaatuiselle tekoälyllä tuotetulle teksti-, audio-, kuva- tai videosisällölle, kuten suurten kielimallien teksteille tai tekoälypohjaisten kuvageneraattorien tuottamille kuville.
Englanninkielinen termi AI slop syntyi 2020-luvulla ja sillä on halventava sävy, kuten aikaisemmalla termillä roskaposti. Merriam-Webster valitsi slop-sanan vuoden sanaksi 2025.
Tekoälymoskan tuottamiseen on käytetty muun muassa ChatGPT:tä, Soraa, Midjourneytä, Leonardo.Ai:ta ja Bing Image Creatoria.
Syyt Tekoälytauhkaa syntyy esimerkiksi, kun sisällöntuotanto painottuu määrään laadun sijasta ja kun alustojen ansainta- ja suosittelumallit palkitsevat nopeaa ja sitouttavaa mutta pinnallista tuotantoa. New York -lehti kuvaa ilmiötä ”täytesisällöksi”, jota on helppo massatuottaa eri työkaluilla ja jakaa sosiaalisen median ryhmissä (esim. Facebookissa, Tiktokissa ja X:ssä), mutta sitä päätyy yhä useammin myös taiteeseen, kirjoihin ja hakukoneiden tuloksiin. Joissakin palveluissa käyttäjille maksetaan sisällöstä, mikä lehden mukaan on johtanut myös välittäjämalleihin ja kurssimyyntiin esimerkiksi Discordissa ja Telegramissa.
Ilmeneminen Kuvat Facebookissa tekoälytauhkaa edustavat toistuvat kuvasarjat, joita jaetaan laajasti ja joissa on New Yorkin mukaan usein virheellisiä tai epäuskottavia yksityiskohtia. Lehden esiin nostamia esimerkkejä kuvageneroidusta sisällöstä ovat lentoemännät, niin kutsuttu ”katkarapu-Jeesus”, Yhdysvaltain armeija -aiheiset kuvat, villieläinkuvasto sekä tunnettuja urheiluseuroja, kuten Manchester Unitedia, esittävät kuvat. Rolling Stone -lehden mukaan Facebookissa jaetaan paljon myös kuvia, joissa esitetään globaalin etelän lapsia rakentamassa fyysisesti mahdottomia tai epätodennäköisiä asioita. Lehden mukaan ilmiön näkyvyys Facebookissa voi liittyä käyttäjäkunnan ikärakenteeseen, joka ei välttämättä tunnista tekoälyllä luotuja kuvia, sekä suosittelualgoritmien toimintaan, jotka suosivat tällaista sisältöä.
Tekstit New Yorkin artikkelin mukaan verkkokauppa Amazon.comissa on ollut myynnissä tekoälyllä kirjoitettuja sienikirjoja, joiden sisällössä on virheitä. Tieteislehti Clarkesworld Magazine keskeytti keväällä 2023 lähetysten vastaanoton tekoälyllä tuotettujen tekstien tulvan vuoksi. New York arvioi myös, että vuonna 2023 julkaistiin huomattava määrä osittain tai kokonaan tekoälyllä kirjoitettuja tutkimusartikkeleita, mikä voi paisuttaa kirjoittajien julkaisuhistorioita näennäisesti.
Englanninkielinen Wikipedia muutti tekoälymoskan vuoksi käytäntöjään, ja antoi ylläpitäjille tekoälyllä luotujen sisältöjen pikapoistomahdollisuuden kesällä 2025.
Ohjelmistokehitys Eräät ohjelmistoprojektit ovat lopettaneet palkkiot ohjelmointivirheiden löytämisestä, koska virheelliset ilmoitukset kuormittavat kehittäjiä liikaa.
Tekoälyn käyttö kuormittaa ohjelmistokehitystä monilla tavoin. Selvityksen mukaan tekoälyn tuottamassa ohjelmakoodissa on keskimäärin 10,83 ohjelmointivirhettä pyyntöä kohden kun ihmisen tuottamassa ohjelmakoodissa vastaava määrä on 6,45 ohjelmointivirhettä. Muutosten määrä myös kasvoi ja leikkaa, kopioi ja liitä -koodi kasvoi kun refaktorointi väheni, sekä koodin katselmointiin käytetty aika kasvoi ja tekninen velka kasvoi nopeammin kuin sen hallinta.
Reaktiot X-palvelussa toimiva tili Insane Facebook AI Slop on julkaissut sille lähetettyjä esimerkkejä Facebookin, X:n ja YouTuben tekoälysisällöstä. Tilillä oli vuoden 2024 tietojen mukaan yli 100 000 seuraajaa.
Katso myös Brandolinin laki
Huomautukset
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Tekoäly Luokka:2020-luvun kulttuuri Luokka:Englanninkieliset sanat ja sanonnat