Myllyjoki eli SaukkolanjokiEloranta & Perämäki 2015, s. 12. on Muuramen ja Jyväskylän Korpilahden rajalla Saukkolan kylässä sijaitseva joki, joka laskee Kuusjärvestä Muuratjärveen. Joki on noin 1,7 kilometrin pituinen.
Joen kulku Myllyjoki alkaa Kuusjärven kaakkoisosasta 100,3 metrin korkeudelta mpy. ja laskee Muuratjärven Saukkolanlahteen. Muuratjärven pinnankorkeus on 90,1 metriä, joten pudotusta joelle kertyy yhteensä 10,2 metriä. Kunnanraja seuraa jokea lähes täysin, mutta seututien alituksen jälkeen raja erkanee joesta sen itäpuolelle. Alajuoksulla raja seuraa jälleen jokea.
Myllyjoen ylintä osuutta kutsutaan Ylä-Saukkolankoskeksi, joka on noin 500 metriä pitkä ja 5–30 metriä leveä suvannosta ja kahdesta varsinaisesta koskesta (Saunakoski ja Keskimyllynkoski) koostuva osuus. Sen pudotuskorkeus on 6,7 metriä ja kaltevuus 1,3 %. Ylä-Saukkolankosken ympärillä on pienimuotoista asutusta, ja aiemmin sen ylitse on myös kulkenut yksityistien silta. Muuramen Riskoperälle kulkeva silta sortui vuonna 2024. Ylä-Saukkolankoskessa on pato, jota käytetään Kuusjärven pinnankorkeuden säännöstelyyn.Eloranta & Perämäki 2015, s. 62–64.
Ala-Saukkolankoski on 450 metriä pitkä ja 5–23 metriä leveä osuus, joka alkaa maantien sillan alta ja päättyy kunnanrajalle. Se koostuu useista pienistä koskista sekä niiden välisistä suvannoista, mutta sen pudotuskorkeus on pienempi kuin Ylä-Saukkolankoskella, 3,3 metriä. Sen kaltevuus on 0,7 %. Yhtä asuntoa lukuun ottamatta Ala-Saukkolankosken rannat ovat rakentamattomia.Eloranta & Perämäki 2015, s. 65–67.
Vesistösuhteet Myllyjoki sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Muuratjärven valuma-alueen (14.28) Kuusjärven alueella (14.285). Kuusjärvi on alueen alin järvi. Sen yläpuolisista järvistä suurimmat ovat Niemijärvi (49 ha), Iso-Lampsi (42 ha) ja Pikku-Lampsi (25 ha). Kuusjärven alueen yläpuolella on vielä Vesankajärven valuma-alue (14.286), johon kuuluu muun muassa Vesankajärvi (203 ha), Vähä-Vesanka (102 ha) ja Vasarainen (51 ha).
Luontoarvoja Myllyjoen varrella on Metso-ohjelmaan kuuluva luonnonsuojelualue. Alueella esiintyy erityisesti suojeltavaa purosuomusammalta eli kalliosuomusammalta sekä muita sammalia, jäkäliä ja hirvenkelloa. Huomattavia eläinlajeja ovat liito-orava ja virtavesimittari.
Historiaa Myllyjoessa on ollut kolme vesimyllyä, joista huomattavin oli 1860-luvulla perustettu Ylä-Saukkolankosken Ylämylly. Alempana joessa on ollut Keskisenmylly Ylä-Saukkolankosken alaosassa sekä Ala-Saukkolankosken mylly.Eloranta & Perämäki 2015, s. 19–20. Ylämyllyssä eli Saukkolan myllyssä oli myös sirkkeli, puimakone, höyläkone ja generaattori, ja myllyä käyttivät Saukkolan asukkaiden ohella myös jotkut Parkkolan ja Taka-Keljon asukkaat. Myllyrakennus paloi vuonna 1948, mutta saha jäi vielä muutamaksi vuodeksi käyttöön. Ylämyllyn yhteydessä ollut pato korvattiin nykyisellä säännöstelypadolla vuonna 1989.
Myllyistä vanhin oli 1850-luvulla jokisaarelle rakennettu Keskisenmylly, jolla oli osakkaita Saukkolan lisäksi myös Isolahden, Tikkalan ja Moksin kylistä. Alajuoksulla sijainnut Sutolan mylly oli toiminnassa vuodesta 1872 vuoteen 1920, mutta myllyllä ollutta tamppia käytettiin villakankaan käsittelyyn vielä tämän jälkeen.
Myllyjoen kautta on kulkenut uittoväylä Päijänteeseen. Virallisesti vuonna 1934 vahvistettu uittoväylä alkoi Kuusjärvestä, mistä huolimatta puuta uitettiin Vesankajärvestä asti. Väylä oli käytössä vuoteen 1964 asti, ja Myllyjoen varrella olleet uittorännit purettiin vuonna 1986.Eloranta & Perämäki 2015, s. 23–24.
Lähteet
Viitteet
Luokka:Jyväskylän joet Luokka:Muuramen joet Luokka:Kuusjärven alue