pienoiskuva|Maailmankartta, jossa näkyy Maan alueet, jotka saavat päivänvaloa noin klo 13.00 UTC huhtikuussa Päivänvalo on auringosta peräisin oleva luonnollinen valo, joka valaisee maapallon ilmakehää päivän aikana. Tämä käsittää sekä suoran auringonvalon että epäsuoran taivaan säteilyn, sekä maanpinnan ja rakennusten heijastaman valon. Päivänvaloksi ei yleensä lasketa kuun valoa, vaikka sekin on heijastunutta auringonvaloa.
Päivänvaloa esiintyy tietyssä paikassa aina, kun Aurinko on paikallisen horisontin yläpuolella. Tämä pätee hieman yli 50 %:iin maapallosta millä tahansa hetkellä, sillä maapallon ilmakehä taittaa jonkin verran auringonvaloa myös silloin, kun aurinko on horisontin alapuolella.
Suomessa päivänvalon määrä vaihtelee merkittävästi vuoden aikana. Kesällä päivänvaloa on runsaasti ja talvella vähän, mikä johtuu maan akselin kallistuskulmasta. Esimerkiksi Helsingissä vuoden pisin päivä kestää noin 19 tuntia ja lyhin noin 6 tuntia.
Päivänvalolla on tärkeä merkitys ihmisten vuorokausirytmille ja D-vitamiinin tuotannolle. Se vaikuttaa myös kasvien yhteyttämiseen ja eläinten käyttäytymiseen.
Valon voimakkuus Valaistusvoimakkuus Esimerkki 120 000 lx Kirkkain auringonvalo, voi aiheuttaa silmäkipua 20 000 lx Varjoisa alue kirkkaana päivänä 1 000–2 000 lx Tyypillinen pilvinen päivä, keskipäivä 400 lx Auringonnousu tai auringonlasku kirkkaana päivänä < 200 lx Paksu ukkospilvipeite, keskipäivä 40 lx Täysin pilvinen sää, auringonnousu/auringonlasku < 1 lx Erittäin paksu ukkospilvipeite, auringonnousu/auringonlasku
Katso myös Hämärä Keskiyön aurinko Kaamos Auringonpimennys
Lähteet
Luokka:Valo