Nigerian korkein oikeus () on Nigerian liittotasavallan ylin tuomioistuin ja maan oikeusjärjestyksessä viimeinen muutoksenhakuaste. Korkeimman oikeuden nimestä käytetään lyhennettä SCN (Supreme Court of Nigeria). Sen asema perustuu Nigerian vuoden 1999 perustuslain 230 §:ään. Korkein oikeus käsittelee muutoksenhakuja Nigerian muutoksenhakutuomioistuimesta (eng. Court of Appeal) sekä käyttää perustuslaissa säädetyissä asioissa myös alkuperäistä toimivaltaa. Sen ratkaisuista ei voida valittaa muulle tuomioistuimelle tai viranomaiselle.
Korkein oikeus sijaitsee Abujassa ns. keskusalueella "Three Arms Zone-alueella", jonka läheisyydessä sijaitsee Nigerian presidentinlinna sekä kansalliskokous. Tuomioistuimen puheenjohtajana toimii Nigerian ylituomari (eng. Chief Justice of Nigeria), joka on samalla Nigerian oikeuslaitoksen korkein tuomari.
Historia Nigerian ylimmän tuomioistuimen historia liittyy maan siirtomaahallinnon aikaiseen oikeusjärjestelmään. Britannian vallan aikana Nigerian tuomioistuinjärjestelmän ylimpänä muutoksenhakuasteena toimi viime kädessä Lontoossa sijainnut Privy Council. Nigerian itsenäistyessä 1. lokakuuta 1960 maan oikeusjärjestystä uudistettiin ja kansallisen korkeimman oikeuden asema vahvistui. Vuoden 1963 tasavaltalainen perustuslaki vakiinnutti korkeimman oikeuden aseman Nigerian ylimpänä kansallisena tuomioistuimena.
Vuonna 1976 perustettiin Federal Court of Appeal eli nykyinen muutoksenhakutuomioistuin (Court of Appeal), korkeiden oikeuksien ja korkeimman oikeuden väliseksi muutoksenhakuasteeksi. Tämän jälkeen korkeimman oikeuden asema painottui ylimpänä muutoksenhakutuomioistuimena ja perustuslaillisten kysymysten ratkaisijana. Vuonna 1999 Nigerian palatessa demokraattiseen siviilihallintoon tuli voimaan nykyisen tuomioistuinjärjestelmän perustana oleva vuoden 1999 perustuslaki. Sen VII luvussa säädetään liittovaltion tuomioistuimista ja korkeimmasta oikeudesta.
Toimivalta
Alkuperäinen toimivalta Perustuslain 232 §:n mukaan korkeimmalla oikeudella on yksinomainen alkuperäinen toimivalta muun muassa Nigerian liittovaltion ja osavaltion tai kahden tai useamman osavaltion välisissä oikeudellisissa riidoissa silloin, kun asian ratkaisu riippuu oikeudellisen oikeuden olemassaolosta tai laajuudesta. Kansalliskokous voi perustuslain nojalla säätää korkeimmalle oikeudelle myös muuta alkuperäistä toimivaltaa. Tällaista toimivaltaa ei kuitenkaan voida antaa sille rikosasioissa.
Muutoksenhakuasiat Perustuslain 233 §:n mukaan korkein oikeus käsittelee muutoksenhakutuomioistuimen ratkaisuista tehtyjä valituksia. Tietyissä asiaryhmissä muutoksenhakuoikeus on suoraan perustuslain nojalla olemassa. Näihin kuuluvat esimerkiksi ratkaisut, joissa valitusperuste koskee pelkästään oikeuskysymystä, perustuslain tulkintaa tai soveltamista, perustuslain IV luvussa säädettyjen perusoikeuksien loukkaamista sekä rikosasiat, joissa henkilölle on määrätty kuolemanrangaistus. Korkein oikeus käsittelee lisäksi ylimpänä oikeusasteena presidentin, varapresidentin sekä eräiden muiden korkeiden vaaleilla valittujen virkojen vaaleihin liittyviä asioita. Muissa asioissa muutoksenhaku voi edellyttää muutoksenhakutuomioistuimen tai korkeimman oikeuden myöntämää valituslupaa. Perustuslain 235 §:n mukaan korkeimman oikeuden ratkaisuista ei voida valittaa millekään toiselle tuomioistuimelle, henkilölle tai toimielimelle. Tästä poikkeavat presidentille ja osavaltioiden kuvernööreille kuuluvat armahdusvaltuudet.
Korkeimman oikeuden jäsenet Korkeimman oikeuden vakinaisia jäseniä ovat: JäsenVirkakausi alkoi (presidentti)2011 - jatkuu2013 - jatkuu2013 - jatkuu2018 - jatkuu2020 - jatkuu2020 - jatkuu2020 - jatkuu2020 - jatkuu2020 - jatkuu2020 - jatkuu2024 - jatkuu2024 - jatkuu2024 - jatkuu2024 - jatkuu2024 - jatkuu2024 - jatkuu2024 - jatkuu2024 - jatkuu2024 - jatkuu2024 - jatkuu2024 - jatkuu
Lähteet
Luokka:Korkeimmat oikeudet Luokka:Nigerian hallinto