Uppsalan yliopisto () on Uppsalan kaupungissa Ruotsissa sijaitseva julkinen yliopisto. Se on perustettu vuonna 1477, ja se on siten Pohjoismaiden vanhin yliopisto.Ridder-Symoens, Hilde de. (2003) (englanniksi). A History of the University in Europe. Cambridge University Press. s. 84 Yliopistojen välisessä vertailussa Uppsalan yliopisto on toistuvasti valittu Pohjoismaiden parhaimmaksi yleisyliopistoksi, ja sillä on pitkä historia Nobel-palkittujen tutkijoiden yliopistona.Nobel-prizes Uppsalan yliopistossa ovat työskennelleet myös monet tunnetut ruotsalaistutkijat, kuten kasvitieteilijä Carl von Linné ja celsius-asteikon kehittänyt Anders Celsius.Carl von Linné Uu.seAnders Celsius Uu.se
Uppsalan yliopistossa on yhdeksän tiedekuntaa, joissa opiskeli vuonna 2017 noin 41 500 opiskelijaa. Yliopisto on rekisteröityjen opiskelijoiden määrässä mitattuna Ruotsin kolmanneksi suurin, sijoittuen Tukholman yliopiston ja Göteborgin yliopiston taakse.Universitetskanslersämbetet, SCB. (2018) (ruotsiksi). Sveriges officiella statistik: Statistiska Meddelanden UF 20 SM 1801. s. 19 Valtaosa Uppsalan yliopiston opiskelijoista opiskelee Uppsalan kaupungissa, mutta yliopisto toimii myös Gotlannin saarella Visbyn kaupungissa, jonka korkeakoulu liitettiin osaksi yliopistoa vuonna 2013.Campus Gotland Uu.se
Eurooppalaisista yliopistoista Uppsalan yliopisto on osa Coimbra-ryhmää, joka koostuu pääasiassa vanhemmista ja kansainvälisesti hyvin menestyneistä yliopistoista.Coimbra Group Uppsalan yliopistolla on ollut 2000-luvulla myös useita kahdenvälisiä kumppanuussopimuksia ulkomaisten yliopistojen kanssa, joihin ovat lukeutuneet muun muassa Harvardin yliopisto ja Cornellin yliopisto.Pressmeddelande Uu.seuu.moveon4.de Kumppanuussopimukset ovat mahdollistaneet vaihto-opiskelijoiden liikkumisen yliopistojen välillä.Utbytesstudier Uu.se
Historia
Ajatuksen yliopiston perustamisesta Pohjoismaihin esitti ensimmäisenä arkkipiispa Jakob Ulvsson. 1400-luvun aikana Ruotsissa oli tehty useita päätöksiä koulutuksen keskittämiseksi Uppsalaan, ja kesällä 1476 paavi Sixtus IV:lle lähetettiin virallinen pyyntö yliopiston perustamiseksi. Lupa yliopiston perustamiseen saatiin paavin bullan muodossa 27. helmikuuta 1477, ja jo samana syksynä yliopistossa aloitettiin luennot filosofiasta, juridiikasta ja teologiasta.Uppsala universitet ne.se
Kun yliopiston kantavana voimana toiminut Ulvsson kuoli vuonna 1515, yliopiston toiminta hiljeni huomattavasti 1500-luvulla. Eerik XIV ja Juhana III ryhtyivät yksittäisiin toimiin yliopiston toiminnan elvyttämiseksi, saavuttamatta kuitenkaan mainittavaa menestystä. Vuoden 1593 Uppsalan kokouksessa yliopiston toiminnan uudistamisesta tehtiin periaatepäätös, mutta ensimmäinen dokumentti toiminnan uudistamisesta allekirjoitettiin vasta vuonna 1595.Kort historik Uu.se
Yliopiston nousu merkittäväksi tiedekeskukseksi alkoi 1620-luvulla, kun Kustaa II Aadolf antoi yliopistolle merkittävän lahjoituksen, jolla toimintaa ja opiskelijoiden määrää oli mahdollista nopeasti kasvattaa. 1630-luvulle tultaessa yliopistossa opiskeli lähes tuhat opiskelijaa. Professori Olof Rudbeckin aikana Uppsalaan perustettiin kasvitieteellinen puutarha ja Gustavianumia laajennettiin anatomisia tutkimuksia varten.
1640-luvulla yliopistossa aloitettiin edelleen käytössä oleva osakunta-järjestelmä, jossa opiskelijat jakaantuvat yhdistyksiin kotikaupunkinsa perusteella. Virallisesti yliopisto tunnusti osakuntien olemassaolon vuonna 1663, jolloin jokaiselle osakunnalle asetettiin professori, joka tarkkaili ja oli vastuussa osakunnan toiminnasta.
1700-luvulla Uppsalan yliopisto nimitti Anders Celsiuksen tähtitieteen professoriksi ja Carl von Linnén lääketieteen professoriksi. Se, että luonnontieteistä tunnettu Linné nimitettiin lääketieteen professoriksi, ei ollut yllättävää, sillä 1700-luvulla luonnontieteet ja lääketiede kuuluivat käytännössä samaan tieteenalaan.
1800-luvulla yliopisto laajeni nopeasti, kun yliopistonkirjasto Carolina Rediviva, observatorio sekä kemianlaitos valmistuivat. Myös osakunnat laajentuivat ja alkoivat rakentaa omia opiskelijatoimintaan soveltuvia rakennuksiaan. Samalla opiskelijaelämä vapautui ja muun muassa opiskelijalaulut yleistyivät. 1870-luvulla myös naisille sallittiin pääsy yliopistoon ja ensimmäinen nainen, Betty Pettersson, kirjautui yliopistoon vuonna 1872.
1900-luvulle yliopiston opiskelijamäärä alkoi kasvaa nopeasti ja myös opetattavien aineiden määrä lisääntyi. Siinä missä 1880-luvulla yliopistossa oli 1 500 opiskelijaa, oli määrä kolminkertaistunut 4 500 opiskelijaan vuonna 1945. Uusina aineina yliopistossa alettiin opettamaan arkeologiaa, taidehistoriaa ja useita kieliä. Filosofinen tiedekunta puolestaan jakaantui luonnontieteelliseen, humanistiseen ja yhteiskuntatieteelliseen tiedekuntaan. Myös opiskelijoiden määrä jatkoi kasvuaan, nousten 1960-luvun aikana 8 000 opiskelijasta 21 000 opiskelijaan. Nykyisin Uppsalan yliopistossa opiskelee noin 40 000 opiskelijaa.Viktiga årtal Uu.se
Opiskelijaelämä
Historiallisesti yliopiston opiskelijat on jaettu opiskelijoiden kotikuntien perusteella osakuntiin. Ruotsissa järjestelmä on käytössä pelkästään Lundin ja Uppsalan yliopistoissa, eikä osakuntiin kuuluminen ole enää vuoden 2010 jälkeen ollut pakollista. Myöskään kotikunta ei ole enää rajoittava tekijä, vaan jokainen opiskelija voi valintansa mukaan kuulua yhteen tai useampaan osakuntaan.Historia kuratorskonventet.se Jäsenyyden vastikkeena osakunnat järjestävät opiskelijatapahtumia ja voivat auttaa esimerkiksi opiskelija-asunnon löytämisessä.studentboet.se
Osakuntien määrä on vaihdellut eri vuosisatoina, mutta tällä hetkellä toiminnassa on 13 eri osakuntaan, joiden kaikkien historia ylettyy 1700-luvulle. Historian aikana pienemmät osakunnat ovat kuitenkin yhdistyneet keskenään.kuratorskonventet.se
Uppsalan yliopiston aktiivisia osakuntia ovat:
Stockholms nation Uplands nation Gästrike-Hälsinge nation Östgöta nation Västgöta nation Södermanlands-Nerikes nation Västmanlands-Dala nation Smålands nation Göteborgs nation Kalmar nation Värmlands nation Norrlands nation Gotlands nation
Tiedekunnat
Uppsalan yliopistossa toimii yhdeksän tiedekuntaan, jotka jaetaan kolmeen tieteenalaan (), joita johtavat omat rehtorinsa. Jokainen tiedekunta koostuu instituutioista, jotka vastaavat tiedekunnan hallinnoinnista. Instituutioiden määrä tiedekuntien välillä eroaa kuitenkin suuresti, ja esimerkiksi oikeustieteellisessä tiedekunnassa ja kasvatustieteellisessä tiedekunnassa instituutioita on vain yksi. Luonnontieteellisessä- ja teknillisessä tiedekunnassa instituutioita on puolestaan siinä määrin, että ne on jaettu erillisiin osiin (), joita hallitaan erikseen.Uu.se
Humanistinen ja yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Teologinen tiedekunta Oikeustieteellinen tiedekunta Historiallis-filosofinen tiedekunta Kielitieteellinen tiedekunta Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Kasvatustieteellinen tiedekunta
Lääketieteen ja farmasian tiedekunta Lääketieteellinen tiedekunta Farmasian tiedekunta
Luonnontieteellinen- ja teknillinen tiedekunta Luonnontieteellinen- ja teknillinen tiedekunta
Kampusalue
Historiansa aikana yliopiston kampusalue on laajentunut asteittain ja sisältää monia ikonisiksi muodostuneita rakennuksia. Yliopiston nykyinen päärakennus on arkkitehti Herman Holmgrenin suunnittelema ja valmistui vuonna 1887.Universitetshuset Uu.se Tätä ennen päärakennuksena toimi Gustavianum, joka rakennettiin vuosina 1622–1625 ja on vanhin edelleen pystyssä oleva yliopistorakennus. Nykyisin Gustavianumissa on museo, jossa esitellään muun muassa yliopiston historiaa eri vuosisadoilta.Joakim Kjellberg, Gustavianum: Medeltida murverk i Akademigatan. Arkeologisk schaktningsövervakning, Upplandsmuseet rapport. 2007 s. 6–13 Gustavianumia vastapäätä on 118,7 metrin korkuinen Uppsalan tuomiokirkko, joka on Pohjoismaiden korkein tuomiokirkko.destinationuppsala.se
Yliopiston kirjasto jakaantuu 11 kirjastorakennukseen, joista päärakennus on Carolina Rediviva.Välkommen ny student Uu.se Päärakennuksen nimi, kirjaimellisesti ”elvytetty Carolina”, viittaa yliopiston vanhaan Academia Carolina -kirjastoon, joka toimi pääkirjastona vielä 1800-luvulla. Vuosien 1820 ja 1841 välillä rakennettu Carolina Rediviva on Ruotsin vanhin ja suurin yliopistokirjastorakennus.Hanna Östholm, Carolina Rediviva och de projekterade rummen. Lychnos 2009. s. 209–247 Kirjastossa säilytetään monia historiallisesti tärkeitä dokumentteja, kuten 500-luvulle ajoitettua Raamatun gootinkielistä käsikirjoitusta Codex Argenteusta, 1500-luvulla julkaistua Pohjoismaiden karttaa Carta marinaa ja Isaac Newtonin vuonna 1687 julkaisemaa kirjaa Philosophiae Naturalis Principia Mathematicaa.Codex Argenteus Uu.seCarta Marina Uu.seNews Uu.se
Historiallisten rakennusten lisäksi Uppsalan yliopistoon kuuluu joukko uudempia, pääasiassa 1900-luvulla rakennettuja, yliopistotiloja. Instituutioille tarkoitetuista rakennuksista suurin on 1970-luvulla valmistunut Ekonomikum, joka on varattu kaupallisen alan opiskelijoiden käyttöön.Jonathan Coulson. (2015) (englanniksi). University Planning and Architecture: The search for perfection. Routledge. Lisäksi Uppsalassa on yliopistollinen sairaala, jossa yliopistolla on useita lääketieteen tutkimustiloja.HistorikAkademiska.se
Varsinaisten yliopistorakennusten lisäksi yliopisto on ylläpitänyt historiansa aikana useita puistoja, joita on harjoitetaan erityisesti luonnontieteen ja lääketieteen tutkimusta. Ruotsin ensimmäinen kasvitieteellinen puutarha Linnéträdgården oli yksi Euroopan johtavista kasvitieteellisistä puutarhoista Carl von Linnén aikana vuosina 1741–1778.Sfv.se Linnéträdgården lisäksi Uppsalassa on laajempi kasvitieteellinen puutarha, jossa kasvatetaan noin 9 000 kasvilajia.Svenska Dagbladet Vertailun vuoksi Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa lajeja on noin 5 000.Kasvitieteellinen-puutarha utu.fi
Tunnettuja henkilöitä thumb|300px|Kruununprinsessa Victoria opiskeli Uppsalan yliopistossa rauhan- ja konfliktintutkimusta.H.K.H. Kronprinsessan Kungahuset.se thumb|300px|Vierailevana luennoitsijana yliopistossa on puhunut muun muassa YK:n entinen pääsihteeri Kofi Annan.Artikel uu.se
Uppsalan yliopistossa on sen historian aikana työskennellyt ja opiskellut useita tunnettuja henkilöitä. Yliopiston tutkijoista yhdeksän ja alumneista viisi on saanut Nobelin palkinnon. Lisäksi yliopistossa ovat opiskelleet Ruotsin kuninkaalliset, kuten kruunuprinsessa Victoria. Monet kansainvälisesti tunnetut henkilöt, kuten YK:n entinen pääsihteeri Kofi Annan ja Etelä-Afrikan entinen presidentti Nelson Mandela, ovat olleet yliopiston kunniatohtoreita.Kofi Annan Kristianstadsbladet.seArtikel Uu.se Suomalaisista Uppsalan yliopistossa ovat väitelleet muun muassa Arno Kasvi ja Janne Holmén.Yle.fiUrheilu Yle.fi
Professorit ja tutkijat Olof Rudbeck (1630–1702) – anatomi Anders Celsius (1701–1744) – tähtitieteilijä Carl von Linné (1707–1778) – kasvitieteilijä Erik Gustaf Geijer (1783–1847) – historioitsija Allvar Gullstrand (1862–1930) Nathan Söderblom (1866–1931) Axel Hägerström (1868–1939) – filosofi Ernst Trygger (1857–1943) – oikeustieteilijä, pääministeri Robert Bárány (1876–1936) The Svedberg (1884–1971) Manne Siegbahn (1886–1978) Östen Undén (1886–1974) – yliopiston kansleri, ulkoministeri H. S. Nyberg (1889–1974) – seemiläisten kielten asiantuntija Alva Myrdal (1902–1986) Arne Tiselius (1902–1971) Hugo Theorell (1903–1982) Ingemar Hedenius (1908–1982) – filosofi Kai Siegbahn (1918–2007) Hans Rosling (1948–2017) – lääketieteilijä
Alumnit Johan Oxenstierna (1612–1657) – valtakunnanmarsalkka Magnus Gabriel De la Gardie (1622–1686) – drotsi Carl Michael Bellman (1740–1795) – skaldi Carl Jonas Love Almqvist (1793–1866) Lars Levi Læstadius (1800–1861) – pappi, kasvitieteilijä ja herätysliikkeen johtaja Gunnar Wennerberg (1817–1901) – skaldi, opetusministeri ja maaherra Salomon Eberhard Henschen (1847–1930), kasvitieteilijä ja neurologi