S-ryhmä on Suomen ainoa osuuskaupparyhmä, joka käsittää 19 itsenäistä alueellista osuuskauppaa ja näiden omistaman Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnan (SOK) tytäryhtiöineen. Lisäksi S-ryhmään kuuluu seitsemän paikallista osuuskauppaa. Osuuskauppojen jäsenet eli asiakasomistajat omistavat osuuskaupat. S-ryhmän toiminta-ajatuksena on tuottaa palveluja ja etuja asiakasomistajilleen. SOK ja sen tytäryhtiöt muodostavat konsernin nimeltään SOK-yhtymä.
S-ryhmän vähittäismyynti Suomessa vuonna 2025 oli arvoltaan 15,4 miljardia euroa ja asiakasomistajien lukumäärä noin 2,7 miljoonaa. S-ryhmän osuus Suomen päivittäistavarakaupasta vuonna 2025 oli 49,0 prosenttia, kun sen suurimman kilpailijan K-ryhmän osuus oli 33,5 prosenttia. Vuonna 2019 S-ryhmä oli maailman 88. suurin vähittäiskauppaketju. Vuonna 2017 SOK oli liikevaihdolla mitattuna Suomen kahdeksanneksi suurin yritys.Talouselämä 21/2018
S-ryhmä omistaa oman sähköyhtiön, jonka tarkoituksena on sijoittaa sähköntuotantoon ja sitä kautta saada halvempaa sähköä toimipaikkojen käyttöön: S-Voima oli mukana muun muassa tuulivoimaa tuottavassa TuuliWatti Oy:ssä. Vuonna 2019 S-ryhmä tuotti itse 60 prosenttia toimipaikkojensa käyttämästä energiasta, ja vuoteen 2025 mennessä S-ryhmän tavoitteena on nostaa tuotanto 80 prosenttiin.
Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta on Vapaaehtoisen pelastuspalvelun toimintaa tukeva järjestö.
Historia thumb|SOK:n pääkonttori Vallilassa. thumb|Helsingin Sokos. SOK perustettiin Tampereella vuonna 1904 hoitamaan osuuskauppojen yhteisostoja, neuvontaa ja ohjausta. Sen ensimmäiseksi johtajaksi valittiin W. A. Lavonius. Sivukonttorien, oman tuontitoiminnan ja teollisen tuotannon myötä SOK:n toiminta laajeni nopeasti välitysliikkeestä täysimittaiseksi tukkukaupaksi. Osuuskauppa-aatetta on levittänyt vuodesta 1905 lähtien Yhteishyvä-lehti.
Suomen osuuskauppatoiminta oli jakautuneena kahteen ryhmään lähes kahdeksan vuosikymmenen ajan sen jälkeen, kun jäsenkunnaltaan lähinnä kaupunkien työväestöstä koostuneet osuuskaupat olivat eronneet YOL:stä (Yleinen Osuuskauppojen Liitto) ja julistautuneet edistysmieliseksi osuustoiminnaksi perustamalla Kulutusosuuskuntien Keskusliiton (KK) 1916 ja seuraavana vuonna keskuskaupakseen Suomen Osuustukkukaupan (OTK). Tästä erotuksena YOL:ssä ja SOK:ssa pysyneitä osuuskauppoja alettiin kutsua pellervolaisiksi Pellervo-Seuran mukaan. Ensimmäinen Sokos-tavaratalo avattiin Helsingissä 1952.
SOK-järjestön kriisi 1980-luvulla
1970-luvulla SOK ja sen omistavat osuuskaupat ajautuivat taloudellisiin vaikeuksiin. Erityisen tappiollisia olivat suuret osuuskaupat, kuten Helsingin Osuuskauppa, Turun Osuuskauppa ja Kauppakunta Tuotanto Tampereelta. Vaikeuksissa olevia osuuskauppoja oli kuitenkin ympäri Suomen. SOK-tukkukauppa oli kilpailijoihin verrattuna kilpailukyvytön. Syynä oli raskas yliorganisaatio, mikä johti osuuskauppojen ehtojen heikkenemiseen. SOK jakoi vuosialennuksistaan yli puolet etelän tappiollisille osuuskaupoille, jotta ne välttyisivät konkurssilta, mutta samalla tämä heikensi kannattavien osuuskauppojen toimintaedellytyksiä.
Etelä-Pohjanmaan osuuskauppojen liikkeenjohtajayhdistyksessä tilanne tiedostettiin ja ryhdyttiin toimenpiteisiin sen parantamiseksi. Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin Lapuan Osuuskaupan toimitusjohtaja Aartsi Lunden, joka ryhtyi ajamaan osuuskauppojen asiaa. Erityisen aktiivisia olivat Lappajärven Osuuskaupan toimitusjohtaja Raimo Mäntylä ja hallituksen puheenjohtaja Martti Kujala. Ensiksi liikkeenjohtajayhdistyksen jäsenet pyrkivät vaikuttamaan SOK:hon Vaasan konttoripiirin johtajan Kalevi Liukkosen kautta, mutta ilman tuloksia. Seuraavaksi SOK:n hallintoneuvoston edustajaa Eero Hakalaa pyydettiin ajamaan tervehdyttämistä, mutta hän ei nähnyt asian vakavuutta ja kieltäytyi. Liikkeenjohtajayhdistys koki ainoaksi mahdollisuudeksi pelastaa SOK ottamalla asia esiin SOK-osuuskauppojen edustajakokouksessa, joka pidettiin vuosittain Helsingissä.
Etelä-Pohjanmaan osuuskauppojen liikkeenjohtajayhdistys laati asiasta puheenvuoron Martti Kujalan esitettäväksi. Sen jälkeen kannatuspuheenvuorojen pito oli Alahärmän ja Lapuan Osuuskauppojen kokousedustajilla. Viime hetkellä Raimo Mäntylä ja Martti Kujala lisäsivät puheenvuoroon ponnen, että SOK:n tilinpäätös hyväksyttäisiin vain ehdollisesti:
Tällaisena ponsi esitettiin kansallisteatterissa pidetyssä edustajakokouksessa 3. kesäkuuta 1982. Kokous hyväksyi ponnen ylivoimaisella äänimäärällä. Vain kahdeksan osuuskauppaa vastusti. Tulos osoitti, että osuuskaupoissa oli sisäistetty nopean muutoksen tarve, mutta tarvittiin eteläpohjalaisten osuuskauppojen aloite asian käynnistämiseksi.
Jo parin kuukauden jälkeen pääjohtaja Viljo Luukan tilalle valittiin Juhani Pesonen. SOK:n johto myönsi, että järjestön tilanne oli surkea ja vaatii perusteellisen uudelleenjärjestelyn. Samalla osuuskaupoille ilmoitettiin, että maahan jää nelisenkymmentä niin sanottua alueosuuskauppaa, joihin kaikkien tulee liittyä. Suurimman ahdingon aikana 1980-luvun alussa SOK-osuuskauppojen markkinaosuus oli alle 16 %http://www.lehtiluukku.fi/readpreview?pub=80028 "Tukkutori 03/2015". Vuonna 2002 SOK:n eroava pääjohtaja Jere Lahti kertoi järjestön Ässä-lehdessä SOK:n olleen konkurssikypsä vuonna 1982.
Saneeraus SOK:ssa ja osuuskaupoissa toteutettiin rankalla kädellä. Monet osuuskaupat joutuivat liittymään alueosuuskauppoihin pakon alla. Vuonna 1982 olleista 183 osuuskaupasta vain puolet oli jäljellä kaksi vuotta myöhemmin. Alueosuuskauppojen ulkopuolelle jääneitä itsenäisiä osuuskauppoja painostettiin järjestön sääntöjen vastaisesti rahoituksen, kauppaehtojen ja markkinointituen kautta. Tämän sai kokea myös muutoksen alkuvoima Lappajärven Osuuskauppa, joka jäi viimeiseksi itsenäiseksi suomenkieliseksi paikallisosuuskaupaksi vuoteen 2017 asti. SOK:n talous saatiin kuitenkin kuntoon ja S-ryhmän nykyinen markkinaosuus (vuonna 2017) on noin 45,9 %Päivittäistavarakauppa ry.
S-ryhmän muodostus ja vahvistuminen thumb|Kauhavan S-market SOK oli 1970-luvulle saakka Suomen suurin teollisuuden harjoittaja, joka parhaimmillaan työllisti lähes 5 500 ihmistä. Rakennemuutoksen seurauksena SOK luopui kaikesta teollisuustoiminnastaan, kuten Vaajakosken tehtaista Jyväskylän maalaiskunnassa ja vaatetustehtaista Helsingissä, Tampereella ja Kokkolassa. Syntyi nykyinen, pääosin alueellisiin osuuskauppoihin perustuva verkosto, josta SOK-yhtymän kanssa muodostui S-ryhmä 1984.
SOKL ja SOK sekä KK:n viimeiset jäsenet (Eka-yhtymä ja Elanto) perustivat Co-op Suomen Kuluttajaosuustoiminnan Liiton (KOL) 1992. Samassa yhteydessä SOK erosi Pellervo-Seurasta ja osuuskauppatoiminnassa käytetty nimitys pellervolainen siirtyi historiaan. KOL:n tehtävät siirtyivät 2001 toimintansa aloittaneelle Osuustoiminnan neuvottelukunnalle ja liitto lopetti toimintansa 2003.Osuustoiminnan neuvottelukunta Co-op Suomen Kuluttajaosuustoiminnan Liitto Yhdistysnetti, Yhdistysrekisteri, Patentti- ja rekisterihallitus SOK liittyi uudelleen Pellervo-Seuraan 2016.SOK liittyi Pellervo-Seura ry:n jäseneksi – Osuustoiminta saman pöydän ääreen Osuustoiminta, Lehdet, Pellervo-seura
S-ryhmän asema on vahvistunut 2000-luvulla ja sillä on nykyään johtava markkinaosuus Suomen päivittäistavarakaupassa. Myös polttoainekaupassa sekä hotelli- ja ravintola-alalla sillä on nykyään merkittävä asema. S-ryhmä on kerännyt arvostelua kaavoitusasioissa ja elintarvikkeiden hinnanmuodostukseen liittyen. Esimerkiksi tammikuussa 2010 Suomen Elintarviketyöläisten Liiton puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen arvosteli sitä voimakkaasti.
S-ryhmän alue- ja paikallisosuuskauppojen, jäsenten ja toimipaikkojen lukumäärä on kehittynyt seuraavan taulukon mukaisesti.
+ S-ryhmän kehitysSuomen Osuuskauppojen Keskuskunta, SOK-yhtymä: Vuosikertomus 2000 Vuosi Osuuskauppoja(alue+paikallisosuusk.) Jäseniä Toimipaikkoja1930 423 225 367 2 5701940 368 295 224 3 3311950 376 484 011 4 5121960 364 488 268 5 9631970 274 572 610 4 8471980 202 682 651 3 3431990 67 542 455 1 3892000 43 (23 + 20) 854 043 1 1772010SOK-yhtymä: Vuosikertomus 2010 , s. 38 31 (22 + 9) 1 933 587 1 6362016SOK-yhtymä: Tilinpäätös 1.1.–31.12.2016 27 (20 + 7) 2 292 039 1 633
Hallinto thumb|S-market sisältä S-ryhmän ylintä päätösvaltaa käyttää SOK:n osuuskunnan kokous, jossa edustettuina ovat kaikki osuuskaupat.
SOK:n päätöksistä vastaavat hallintoneuvosto ja hallitus. Hallintoneuvoston tehtävänä on vastata S-ryhmän toimintaa koskevista yhteistoimintaperiaatteista ja pitkän tähtäyksen suunnitelmista. Hallitus edustaa osuuskuntaa ja huolehtii muun muassa sen hallinnosta. Hallituksen puheenjohtajana toimii osuuskunnan pääjohtaja Hannu Krook (vuodesta 2021). Hallintoneuvoston puheenjohtajana on Timo Santavuo.
Yleinen Osuuskauppojen Liitto (YOL) perustettiin 1904 ja Suomen Osuuskauppojen Keskusliitto (SOKL) tuli uudeksi nimeksi 1984. Se keskittyi S-ryhmän toiminta-ajatuksen, arvojen ja vision kehittämiseen ja tarkasteluun sekä analysoi, nosti esille ja esitti osuustoiminnallisten periaatteiden ja arvojen toteuttamiseen liittyviä linjauksia ja näkemyksiä S-ryhmän eri päättäville elimille ja valvoi niiden käytännön toteuttamista. Liiketoiminnan johtamiseen ja päätöksentekoon liitto ei osallistunut. SOKL purettiin 2012.Suomen Osuuskauppojen Keskusliitto SOKL ry, ruotsiksi Centralförbundet för Handelslagen i Finland CHF rf Yhdistysnetti, Yhdistysrekisteri, Patentti- ja rekisterihallitus
SOK:n pääjohtajia Lähde: W. A. Lavonius 1904-1906 Jalmari Sahlbom 1906-1921 Hugo Vasarla 1921-1939 Väinö Niiniluoto 1939-1949 Paavo A. Viding 1949- ... Viljo Luukka 1975-1983 Juhani Pesonen 1983-1988 Jere Lahti 1988–2002 Kari Neilimo 2002–2007 Arto Hiltunen 2007–2009 Kuisma Niemelä 2010-2013 Taavi Heikkilä 2014–2020 Hannu Krook 2021–
Ryhmän toimialat thumb|Jyväskylän Seppälän Prisma. Toimialat ovat päivittäistavarakauppa, käyttötavarakauppa, polttonestekauppa, matkailu- ja ravitsemiskauppa (Sokotel Oy), autokauppa sekä maatalouskauppa. Lisäksi S-ryhmään kuuluvat hankinnan ja logistiikan organisaatiot Inex Partners Oy, Meira Nova Oy ja North European Oil Trade Oy. S-ryhmän omistukseen vuonna 2005 siirtynyt Suomen Spar on lopettanut toimintansa. Asiakkailleen myöntämänsä S-Bonusjärjestelmän osalta ryhmä toimii yhteistyössä useiden siihen kuulumattomien yritysten kanssa. Kehittääkseen rahoituspalvelujaan SOK perusti säästökassojen toiminnan jatkajaksi S-Pankin.
Osuuskauppa S-ryhmässä
S-ryhmän osuuskaupat ovat yhtiömuodoltaan osuuskuntia. Osuuskunnan omistavat sen jäsenet (asiakasomistajat). Jäsenet voivat äänestää ja asettua ehdolle vaaleissa joka neljäs vuosi valittavaan edustajistoon. Edustajisto valitsee hallintoneuvoston, joka päättää osuuskaupan toiminnan peruslinjoista ja valitsee sille hallituksen.
S-ryhmään kuuluu 19 alueellista ja seitsemän paikallista osuuskauppaa. Kukin alue- ja paikallisosuuskauppa on itsenäinen yritys, jolla on oma hallinto. Paikallisosuuskaupat ovat alueosuuskauppoja pienempiä osuuskauppoja.
Alueosuuskaupat Etelä-Karjalan Osuuskauppa Etelä-Pohjanmaan Osuuskauppa Helsingin Osuuskauppa Elanto Koillismaan Osuuskauppa Kymen Seudun Osuuskauppa Osuuskauppa Arina Osuuskauppa Hämeenmaa Osuuskauppa Keskimaa Osuuskauppa Keula Osuuskauppa KPO Osuuskauppa Maakunta Osuuskauppa PeeÄssä Osuuskauppa Suur-Savo Osuuskauppa Varuboden-Osla Handelslag Pirkanmaan Osuuskauppa Pohjois-Karjalan Osuuskauppa Satakunnan Osuuskauppa Suur-Seudun Osuuskauppa SSO Turun Osuuskauppa
S-Bonusjärjestelmään kuulumattomat paikallisosuuskaupat Bergö Andelshandel Brändö Andelshandel Kumlinge Andelshandel Petsmo Handelslag Småbönders Handelslag Sottunga Andelshandel
S-ryhmän ketjut ja yksittäiset toimipisteet
ABC Alepa (HOK-Elannon alueella) Amarillo Automaa Bravuria Chico’s Coffee Bar Coffee House Company’s Emotion Fiesta! Food Market Herkku Frans et les Femmes Grill it! Kodin Terra Kukkopoika Mick’s Company’s Memphis Night Pickwick Pub Pizza Buffa Presso
Prisma Public Corner Pukumies Radisson Blu Rico Bar Café Rico Deli Rosso