Jäätävä polte

Jäätävä polte (Yhdysvalloissa Born American, Britanniassa Arctic Heat) on Renny Harlinin ohjaama elokuva, joka valmistui vuonna 1986.

Chuck Norris palkattiin alun perin Wild Force elokuvan pääosaan, mutta rahoitusongelmien vuoksi aikataulut myöhästyivät ja Norris perui tulonsa. Kolmessa päivässä kirjoitettiin jäätävän poltteen käsikirjoitus, johon kiinnitettiin hänen poikansa Mike Norris. Tästä syntyi Jäätävä polte -elokuva.

Juoni Kolme amerikkalaista nuorta saapuvat Suomen Lappiin lomamatkalle. Päähänpiston seurauksena he ylittävät Neuvostoliiton-rajan sillä seurauksella, että joutuvat pian vaikeuksiin. Heidät sotketaan mukaan nuoren tytön mystiseen murhaan ja kohta kolmikon ajojahtiin osallistuvat jo puna-armeijan sotilaatkin. Savoy, Mitch ja K.C. päätyvät vangeiksi epäinhimilliseen vankilaan, missä kidutus ja oudot ”ihmisšakkiottelut” ovat arkea ja salaperäinen Amiraali tuntuu olevan ainoa, joka voi heitä auttaa.

Näyttelijät

Tuotantoryhmä

Wild Force projekti

Markus Selin ja Renny Harlin alkoivat kehitellä yhteistä elokuvakäsikirjoitusta ystävystyttyään Los Angelesissa 1982. Lehtonen 2021, s. 56-57.

Selin ja Harlin ideoivat Wild Force (suom. Villi voima) -elokuvan ja käsikirjoituksen juonisynopsis oli seuraavanlainen : Arktisissa olosuhteissa erikoistehtävää suorittava Jim Steele jää erämaahan taistelutoverinsa Jock Murdockin pettämänä. Steele pelastautuu paikallisten asukkaiden hoitamana. Steelellä on hallussaan suurvaltojen haluama mikropiirilevy. Murdoch varustaa joukon ammattisotilaita ja lähtee etsimään Steeleä arktisilta alueiltaLehtonen 2021, s. 63..

Selin haki 850 000 markan tuotantotukea elokuvasäätiöltä. Tuotantohakemuksessa oli määritelty elokuvan olevan ensi-illassa 21.12.1984. Kuvausten oli suunniteltu alkavan New Yorkissa maaliskuussa 1984 ja jatkuvan syksyllä 1984. Pääosakiinnityksessä valinnan sanottiin olevan lähellä Tom Selleckiä. Hakemus hylättiinJutila, 2020, s. 233-234..

Selin ja Harlin saivat idean Chuck Norriksesta pääosaan. He saivat Norriksen agentin yhteystiedot vaasalaiselta elokuvien maahantuojalta. Agentti vastasi myöntävästi elokuvatuotannolle ja ehdotti 350 000 taalan ennakkomaksua. Harlin ja Selin keräsivät rahatLehtonen 2021, s. 65..

Maaliskuussa 1984 Harlin ja Selin matkasivat hakemaan rahoitusta Los Angelesiin ja löysivät potentiaalisen kumppanin, Mark Cohenin. Amerikkalainen tuottaja alkoi järjestää projektia uusiksi. Renny Harlin tippui apulaisohjaajaksi ja Cohenin vaimo aloitti kirjoittamaan käsikirjoitusta uusiksi. Lopuksi selvisi, että Cohenilla ei ollut rahaa sijoittaa ja hänen antamat shekitkin osoittautuivat katteettomiksi. Hän oli vain pyrkinyt hyötymään nimekkään pääosan elokuvaprojektista. Yhteistyö Cohenin kanssa lopetettiinLehtonen 2019, s. 86..

Kesällä 1984 Kaaresuvantoon rakennettiin kymmenen taloa ja kirkko lavasteiksi. Kuvauksia oli tarkoitus tehdä myös ItaliassaLehtonen 2021, s. 66.. Elokuussa 1984 Chuck Norris ilmoitti henkilökohtaisesti, että joutuu perumaan roolinsa aikataulujen ja rahoituksen viivästymisen vuoksi. Chuck Norrisin uuden elokuvan - Code of Silencen (Suom. Vaikenemisen Laki) kuvaukset olivat alkamassaLehtonen 2019, s. 94..

Arctic Heat / Jäätävä Polte Tuotanto

Selin ja Harlin kirjoittivat uuden käsikirjoituksen kolmessa päivässä, jossa voisivat hyödyntää jo tehtyjä lavasteitaLehtonen 2019, s. 134.. Syntyy Arctic Heat, joka myöhemmin tunnetaan Jäätävänä poltteena. Tarina kertoo kolmesta amerikkalaisesta, jotka joutuvat venäläiselle vankileirille ylitettyään rautaesiripun rajan. Pääosaan kiinnitettiin Chuck Norriksen poika, Mike Norris, joka oli jo Suomessa oltuaan Wild Forcen esituotannossa sijaisnäyttelijän roolissa. Los Angelesista saatiin ammattiroolittajan kautta muut pääosanesittäjät, joista kenelläkään ei ollut juurikaan näyttelijäkokemustaLehtonen 2021, s. 68..

Lokakuussa 1986 elokuvasta kuvataan 20 minuutin promo reel ja rahat loppuvatLehtonen 2019, s. 91. Promo Reelin avulla lähdettiin hakemaan lisärahoitusta amerikasta ja useiden kuukausien jälkeen Los Angelelesista löytyi kiinnostunut taho. Uusi halpaelokuviin keskittynyt mormonien sijoitusrahaston omistama Cinema Group, jonka johtajana toimi entinen näyttelijä Venetia StevensonLehtonen 2019, s. 105.. Cinema Group rahoitti puolella miljoonalla (dollarilla) elokuvaa loppuunsaattamiseksi. Kuvaukset saatiin tehtyä loppuun 35 päivässä maalis-huhtikuussa 1985.Paunio, Siltala, Salminen, 1991, s. 35.

Elokuussa 1985 elokuva siirtyi jälkituotantoon LontooseenLehtonen 2019, s. 110. Tuottajat olivat mukana leikkausvaiheessa, eikä Harlin ollut täysin tyytyväinen lopputulokseen; alusta poistettiin mm. 20 minuuttia henkilöhahmojen dynamiikkaan liittyvää kehitystä. Amerikkalainen levitysnimi muutettiin Born Americaniksi, korostamaan patrioottista vaikuteltelmaa muodissa olevien Rambo-elokuvien vuoksi Paunio, Siltala, Salminen, 1991, s. 36..

Elokuva maksoi 16,7 miljoonaa markkaa ja oli siihenastisista suomalaisista elokuvista kallein. Elokuvasäätiö oli hylännyt kaikki elokuvaan kohdistuneet tukihakemukset. Jutila, 2020, s. 235.

Markkinointi Yleisradion ajankohtaisohjelma A-raportin haastattelussa vuoden 1985 lopulla maihinnousutakkiin sonnustautunut Renny Harlin kertoi Jäätävän poltteen olevan 16-25-vuotiaille suunnattu perinteisellä amerikkalaisella tavalla tehty toimintaelokuva. Harlin toivoi esikoisohjauksensa laadun ja sanoman vetoavan laajoihin ihmismassoihin. Tuottaja Markus Selin puolestaan arvosteli suomalaisen elokuvan huonoa laatua ja puuttuvaa markkinointia. Selin uskoikin laajan oheistuotemarkkinoinnin edistävän elokuvan myyntiä. Oheistuotemarkkinointiin kuuluivat muun muassa Jäätävä polte -kirja, elokuva-aiheisia pipoja ja collegevaatteita sekä äänilevy, jotka kaikki tulisivat markkinoille ennen itse elokuvan ensi-iltaa. Selinin mukaan elokuva tulisi näkymään kaikkialla katukuvassa huoltoasemia myöten.

Elokuvaa markkinoitiin Yhdysvalloissa nimellä Born American, Isossa-Britanniassa nimellä Arctic Heat ja Suomessa nimillä Jäätävä polte ja Born American – Jäätävä polte. Sen myyntilause kuului: Freedom is just a word...until you lose it ("Vapaus on vain sana, kunnes menetät sen").

Kohu ja kulissientakainen politiikka

Lokakuun 8. päivä 1985 julkaistiin elokuvasti Novelisaatio saatesanoin "Vuoden kohuelokuva Jäätävä Polte, nyt sensuroimattomana kirjana!" Sensurointi sana ei liittynyt tässä vaiheessa vielä leikkausvaiheessa olevaan elokuvaan, vaan siihen, että kirjassa oli kioskikirjallisuuden tapaan paljon värikästä kieltä myös väkivallan suhteen. Kirjasta kirjoitetut lehtiartikkelit herättivät Neuvostotoliiton suurlähetystön huomion.Lehtonen 2019, s. 117.

Juhani Suomi kirjasi lokakuun 15. muistioon Neuvostoliiton suurlähettilään epäviralliset sanat; 'Elokuva ja kirja on pahemman luokan laatuisia neuvostovastaisia ilmiöitä, ne luovat pahantahtoisen ja karkeasti vääristellyn kuvan Neuvostoliiton oloista eivätkä ne ole sopusoinnussa maittemme välillä vallitsevien hyvien suhteiden "hengen ja luonteen" kanssa'. Suurlähettiläs myös ehdotti, ettei elokuvaa sallittaisi. Todisteina elokuvasta sisällöstä hänellä oli tukku artikkeleita, joissa käsiteltiin aihetta ennen elokuvan valmistumista. Muistio lähti ylimmälle valtiojohdolle, mukaanluettuna presidentille ja ulkoministerinä toimivalle Paavo Väyryselle. Muistiot olivat salaisia 25 vuotta. Jäätävän poltteen kohu alkoi elokuvan novellisaatiosta, kun kukaan ei ollut vielä edes nähnyt elokuvaa. Elokuvan ensimmäinen leikkaus valmistui vasta marraskuun lopulla.Lehtonen 2019, s. 119.

Harlin ja Selin järjestivät ulkoministeriölle mahdollisuuden nähdä valmis elokuva. Elokuvan kävi katsomassa ministeriön edustaja Lasse Lehtinen, joka ei osanut sanoa onko elokuva neuvostovastainen vai ei.Lehtonen 2019, s. 120.

Tammikuun 7. 1986 Neuvostoliiton suurlähettiläs Vladimir Sobolev tapasi Ulkoministeri Väyrysen asian tiimoilta. Elokuvatarkastamo kielsi elokuvan joitain päiviä myöhemmin. Ulkoministeriö ohjeisti, että on korostettava, että kieltopäätös on tarkastamon oma, eikä siihen ole vaikuttanut Neuvostoliiton suurlähetystö. Samalla Ulkoministeriö toisti oman suosituksensa olleen väkivaltakohtauksien leikkaus ja elokuvan nostaminen korkeimpaan veroluokkaan. Lehtonen 2019, s. 120-122.

Sensuuri Suomessa Jäätävä polte kiellettiin kaksi kertaa sekä Valtion elokuvatarkastamossa että Valtion elokuvalautakunnassa raaistavana pidetyn väkivaltaisuutensa ja Neuvostoliiton vastaisen sisältönsä takia. Elokuvan yli 3,5 minuuttia leikattu versio hyväksyttiin esitettäväksi vasta Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä 29. lokakuuta 1986. Suomen ensi-iltansa elokuva sai lopulta 19. joulukuuta 1986. +Jäätävän poltteen lähes vuoden kestänyt hyväksymiskierros AjankohtaToimenpidePäätöspäiväPäätösLisätiedotJoulukuu 1985Jätetty tarkastettavaksi valtion elokuvatarkastamoon14.1.1986Kielletty – RaaistavaKieltoa puolsivat kaikki (8-0), ei perusteluita tai leikkausehdotuksiaHelmikuu 1986Valitus valtion elokuvalautakunnalle6.2.1986KiellettyKieltoa puolsi 6-3, Kolme henkilöä esitti joukon kohtauksia leikattaviksi sallittavuuden vastineenaMaaliskuu 1986Jätetty valtion elokuvatarkastamolle tarkastettavaksi vajaa 4 minuuttia lyhennetty versio18.3.1986Kielletty – RaaistavaKaikki puolsivat kieltoa, mutta eri syistä. Neljä puolsi kieltoa raaistavuuden perusteella ja toiset neljä puolsivat kieltoa ulkovaltasuhteiden vaarantamisen perusteella.Huhtikuu 1986Valitus valtion elokuvalautakunnalle lyhennetyn elokuvan tarkistuksesta16.4.1986KiellettyViisi henkilöä puolsi kieltoa, kolme henkilöä esittävät lisäleikkauksiaLokakuu 1986Valitus korkeimmalle hallinto-oikeudelle valtion elokuvatarkastamon sekä lautakunnan päätöksistä29.10.1986Kumottiin raaistavuus päätöksetKHO palautti asian uudelleenkäsiteltäväksi ja ehdotti yhtä leikkaustaMarraskuu 1986Uusintatarkistus lyhennetylle versiolle Valtion elokuvatarkastamo14.11.1986Sallittu – K16 ikärajallaLyhennetystä versiosta leikattiin KHO:n suosittelema kohtaus. Päätös sallimisesta yksimielinen. Viranomaiset vakuuttivat, että Valtion elokuvatarkastamo oli päättänyt esitys- ja levityskiellosta alun perin täysin itsenäisesti ja tämä säilyikin virallisena totuutena yli 20 vuotta. Kiellon alkuperästä paljastettiin kuitenkin uutta tietoa vuonna 2006 julkaistussa Juhani Suomen kirjassa Epävarmuuden Vuodet. Suomi 2006, s. 432. Ulkoministeriön salaisiksi luokitellut dokumentit tulivat julkisiksi 2010-2011, jolloin selvisi lopullisesti, että Neuvostoliitto oli elokuvan kiellon takana ja elokuva kiellettiin tarkastamossa suurlähettilään ja Väyrysen tapaamisen jälkeisinä päivinä.

Vastaanotto Jäätävä polte sai huonon vastaanoton kriitikoilta sekä kotimaassa että ulkomailla.

Turun Sanomien kriitikko Tapani Maskula totesi, että ”Jäätävä polte on yksi niistä sadoista sisällöttömistä ja ajatuksettomista kertakäyttöelokuvista, joita vuosittain tulvii teattereihin”.

Kari Hokkanen Ilkka-lehdestä totesi "Tusinaluokan roskafilmi, joka perustuu älyttömään väkivaltaan. Kun se vielä tositarkoituksella loukkaa Neuvostoliittoa ja esittää tuon maan olot täysin väärässä valossa" - Kari Hokkanen 19.1.1986, Ilkka Paunio, Siltala, Salminen, 1991, s. 127.

Anne Sailas Pohjaisesta jatkoi samoilla linjoilla tuomiten vielä tekijätkin "...Tekijät voisi yhtä hyvin rinnastaa maanpettureiksi" Anne Sailas, 25.1.1986, Pohjalainen Paunio, Siltala, Salminen, 1991, s. 129.

Heikki Eteläpää kirjoitti Uudessa Suomessa, että elokuvassa oli hetkittäin tiettyä toiminnallista imua, mutta ”paljonko tällä on virkaa, kun itse kerrottavana oleva tarina on niin naiivi ja neliskanttinen, että tuskin siitä on vakavassa mielessä edes loukkaamaan hyviä naapurisuhteita”.Suomen kansallisfilmografia 10 (1986–1990), s. 177–183. Helsinki: Edita Publishing, 2002.