Matti Ijäs

Matti Kalevi Ijäs (s. 25. helmikuuta 1950 Helsinki)Kuka kukin on 2007, Otava 2006 on suomalainen käsikirjoittaja ja elokuvaohjaaja.

Ijäksen elokuvien tyylilajin ja huumorin yhteydessä on usein viitattu Veijo Mereen. Hänen elokuviensa tarinoita luonnehditaan usein hillityn novellimaisiksi ja dialogia hersyvän moniulotteiseksi.Timonen 2013 s. 16–27. Usein Ijäksen elokuvissa käsitellään syntymisen ja kuoleman tematiikkaa, alkamisia ja loppumisia. Näitä outoja, mutta lämpimän huumorin siivittämiä näkyjään Ijäs toteuttaa tarkoin, pienin keinoin.

Matti Ijäs on Suomessa Aki Kaurismäen ohella harvoja edelleen aktiivisia niin sanottuja auteur-ohjaajia; hän käsikirjoittaa ja ohjaa elokuvansa pääosin itse. Lisäksi auteur-statukseen kuuluu tekijän persoonallinen, valtavirran elokuvista poikkeava kerrontatyyli.

Ura

Matti Ijäs kasvoi Helsingin Töölössä arkkitehtiäidin ja armeijan rakennusmestarina toimineen isän viisilapsisessa perheessä. Hän ylsi uimahyppääjänä Pohjoismaiden nuorten mestariksi ja kiersi kesäisin Suomea pellehyppyseurueessa. Ijäs opiskeli tiedotusoppia Tampereen yliopistossa ja työskenteli Tukholmassa Ruotsin radiossa välillä tiskaajana, välillä suomenkielisen toimituksen reportterina.Timonen 2013 s. 45–49. 1970-luvun alkupuolella Ijäs muutti kahdeksaksi vuodeksi Turkuun, jossa pääsi tekemään lastenohjelmia Ylen aluestudiossa muun muassa Pentti Järvisen ja Erkki Mäkisen kanssa. Ensimmäinen ohjaustyö oli Vieras poika, vuonna 1974 ensiesitetty dokumentti kymmenvuotiaasta chileläisestä pakolaisesta. Laajin projekti tältä ajalta oli neliosainen nuortensarja Läskilinssi (1976–1977).Timonen 2013 s. 12–14, 33, 36. Hänen lastenelokuvansa saivat Tampereen lyhytelokuvajuhlilla monia palkintoja.The Prize-Winners of the National Competition, Tampere Film Festival. Viitattu 18.5.2014.

Ijäs toimi yhtenä neljästä käsikirjoittajasta János Zsombolyain elokuvassa Tullivapaa avioliitto (1980) ja käsikirjoitti yhdessä Mikko Niskasen kanssa tämän elokuvan Ajolähtö (1982).Timonen 2013 s. 495–496.

1980-luvun alkupuolella Ijäs siirtyi TV1:n televisioteatteriin, jossa syntyi sarja omaleimaisia televisioelokuvia, kuten Venla-palkittu Viimeinen keikka (1984), Painija (1985) sekä kulttimainetta nauttiva Katsastus (1988), joka perustui Joni Skiftesvikin novelleihin.

Ijäksen ensimmäistä teatterielokuvaa Koomikko (1983) on pidetty hahmotukseltaan vielä jokseenkin haparoivana tuotoksena, mutta vuonna 1990 valmistunut Räpsy & Dolly eli Pariisi odottaa lunasti katsojien odotukset. Groteskin ja surrealistisen huumorin siivittämä elokuva sai hyvän vastaanoton, aivan kuten myös pari vuotta myöhemmin valmistunut Pilkkuja ja pikkuhousuja (1992).

Matti Ijäksen ura on jatkunut tasaisesti vuorotellen television ja teatterielokuvien välillä. Hetken aikaa Ijäs toimi myös TV1:n Kotikatu-sarjan ohjaajana 1990-luvun lopulla. Ijäksen tuoreemmista teatterielokuvista Sokkotanssi (1999) ja Haaveiden kehä (2002) keskittyvät kuvaamaan lapsen kokemusmaailmaa, kun taas televisioelokuvissa Pala valkoista marmoria (1998), Lahja (1997), Aita (2001) ja Tuulikaappimaa (2003) henkilökohtaisia irtiottojaan ottavat niin keski-ikäiset kuin vanhuksetkin.

Vuonna 2000 Ijäkselle myönnettiin elokuvataiteen valtionpalkinto. Vuonna 2002 hän oli yksi Pro Finlandia -palkituista. Ijäs sai vuonna 2019 Kultaisen Venlan elämäntyöstään.

Yksityiselämä Matti Ijäs oli naimisissa näyttelijä Marja Packalénin kanssa. Ijäksen toinen vaimo on vuodesta 1993 ollut näyttelijä Milka Ahlroth ja heillä on yksi lapsi.

Matti Ijäksen tuotanto Pitkät elokuvat Vuosi Elokuva Ohjaaja Käsikirjoittaja Huomioitavaa 1980 Tullivapaa avioliitto 1982 Ajolähtö 1982 Toto käsikirjoitus salanimellä Tuovi Mäkipää-Hakola. 1983 Koomikko 1990 Räpsy & Dolly eli Pariisi odottaa 1992 Pilkkuja ja pikkuhousuja 1999 Sokkotanssi Jussi-palkinnot 2000: Paras käsikirjoitus: Matti Ijäs.Humanismin käsi -palkinto (2000): Matti Ijäs. 2002 Haaveiden kehä Anjalankosken elokuvapalkinto (2003): Matti Ijäs. 2013 Kaikella rakkaudella

Televisio ja lyhytelokuvat Science Fiction (työryhmän jäsen, 1973) Vieras poika (ohjaus ja suunnittelu, 1974) Hessu Hepo saa uudet kengät (ohjaus ja suunnittelu, 1974) Minikamera kiertää (tv-sarja, (ohjaus ja toimitus, 1975–1976) Rauha – mikä se rauha oikein on (ohjaus ja suunnittelu, 1975) Suutari eli nauravan kengän hymy hyytyy (työryhmän jäsen, 1976) Suomuista elämää (ohjaus ja suunnittelu Pertti Melasniemen kanssa, 1976) Polkupyörä (ohjaus ja toimitus, 1976) Läskilinssi (käsikirjoitus ja ohjaus, 1976) Laivanrakentaja (työryhmän jäsen, 1976) Loruja ja lauluja kesästä (ohjaaja, 1976) Pillipiipari (työryhmän jäsen, 1976) Majakka (työryhmän jäsen, 1976) Ilon ja surun rypyt (ohjaus ja suunnittelu Pertti Melasniemen kanssa, 1977) Nyhverö Nyyssönen (tv-sarja, ohjaus ja suunnittelu, 1977) Meiltäpäin (työryhmän jäsen, 1977) Klovni joka kadotti naurunsa (ohjaus ja käsikirjoitus, 1977) Virnusuinen nauru (ohjaus, 1977) Loruja ja lauluja syksystä (ohjaus ja käsikirjoitus, 1977) Loruja ja lauluja talvesta (ohjaus ja käsikirjoitus, 1978) Loruja ja lauluja keväästä (ohjaus ja käsikirjoitus, 1978) Taiteilijakuvia 1–2 (käsikirjoitus ja ohjaus, 1978) Vonkalat (tv-sarja, käsikirjoitus jaksoihin 2 ja 4, 1978–1979) Pelistä pois (ohjaus yhdessä Pentti Järvisen kanssa, 1979) Aidan raosta peremmälle (ohjaus ja käsikirjoitus, 1979) Hauen leukaluu (ohjaus ja käsikirjoitus, 1979) Muni maailmani, muni (käsikirjoitus ja ohjaus, 1979) Suomalaisia maisemia (ohjaus ja käsikirjoitus, 1980) Naakka Mustakorppi (ohjaus, 1979) Lompakko (käsikirjoitus, 1980) Näyteikkuna (käsikirjoitus ja ohjaus, 1981) Kehvelit (käsikirjoitus ja ohjaus, 1981) Delegaatio (käsikirjoitus, 1982) Ulosmittaajat (tv-sarja, käsikirjoitus yhdessä Sulevi Peltolan kanssa, 1982–1983) Minä, siili ja trumpetti (käsikirjoitus ja ohjaus, 1983) Viimeinen keikka (käsikirjoitus ja ohjaus, 1984) Painija (käsikirjoitus ja ohjaus, 1985) Kastematojen aika (ohjaus, 1986) Siriuksen vieraat (ohjaus, 1987) Katsastus (käsikirjoitus ja ohjaus, 1988) Kolme yötä (ohjaus, 1989) Jonakin päivänä (jakso tv-sarjassa Nuori rakkaus, ohjaus, 1994) Johanneksen leipäpuu (käsikirjoitus ja ohjaus, 1994) Pieniä valheita (käsikirjoitus ja ohjaus, 1994) Marja (tuottaja, 1994) Syrjähyppyjä (ohjaus, 1996) Lahja (käsikirjoitus ja ohjaus, 1997) Pala valkoista marmoria (ohjaus, 1998) Aita (ohjaus, 2001) Tuulikaappimaa (käsikirjoitus ja ohjaus, 2003) Tarpeettomia ihmisiä (käsikirjoitus ja ohjaus, 2005) Kolme suudelmaa (käsikirjoitus ja ohjaus, 2006) Puolueet: Perintölakana (ohjaus, 2006) Katve (ohjaus, 2007) Enon opetukset (ohjaus, 2011) Puolin ja toisin (ohjaus, 2013) Hyvää joulua (käsikirjoitus ja ohjaus, 2015) Orkesteri: The Everlast (ohjaus, 2015)

Lähteet

Viitteet

Aiheesta muualla

Matti Ijäs Ylen Elävässä arkistossa

Luokka:Suomalaiset elokuvakäsikirjoittajat Luokka:Suomalaiset elokuvaohjaajat Luokka:Pro Finlandia -palkitut Luokka:Jussi-palkinnon saajat Luokka:Vuonna 1950 syntyneet Luokka:Elävät henkilöt