pienoiskuva|Pankki toimi vuosien 1824–1883 välillä nykyisessä Valtioneuvoston linnassa. pienoiskuva|Keisarillisen majesteetin reglementi waihetus, laina ja depositioni conttorille annettu Pietarhovissa 30. marraskuuta (12. joulukuuta) 1811. Waihetus-, Laina- ja Depositioni-Contori Suomen Suuren-Ruhtinaanmaassa tai Vaihto-, Laina- ja Talletuskonttori oli Suomen Pankin edeltäjä vuosina 1812–1840.
Historia Waihetus-, Laina- ja Depositioni-Control Suomen Suuren-Ruhtinaanmaassa perustettiin keisari Aleksanteri I:n määräyksestä Suomen lähetyskunnan 30. marraskuuta 1808 (juliaanisen kalenterin mukaan 18. marraskuuta) jättämän esityksen pohjalta Suomen ja suomalaisten rahaolojen kehittämiseksi. Alustava päätös annettiin Porvoon valtiopäivillä 27. maaliskuuta 1809 (juliaanisen kalenterin mukaan 15. maaliskuuta) toimitetussa julistuksessa. Konttoria koskeva perustamispäätös annettiin vasta 12. joulukuuta 1811 (juliaanisen kalenterin mukaan 30. marraskuuta) keisarillisena reglementtinä.
Konttori aloitti toimintansa Turussa huhtikuussa 1812, ja sen ovet avattiin ensimmäisen kerran elokuussa 1812 nimellä Vaihto-, Laina ja Talletuskonttori tai säätökonttori. Konttorin nimeksi vaihdettiin virallisesti Suomen vaihto-, talletus- ja Lainapankki vuonna 1817. Sen peruspääoma laskettiin keisarinajan ruplavaluutassa. Suomessa aloitettiin setelirahan painaminen vuonna 1812, setelit painatettiin Turun Akatemian kirjapainossa.
Suomen Suuren-Ruhtinaanmaassa toiminutta Suomen Vaihto-, Talletus- ja Lainapankkia eli Suomen Keskuspankkia on pankin perustamisesta lähtien pidetty epävirallisesti ”Suomen Pankkina”. Vuoden 1840 hopearahauudistuksen jälkeen se sai virallisesti nykyisen nimensä Suomen Pankki.
Suomen Pankkitoimi Suomen suuriruhtinaskunnan aikana pankkitoimintaa valvoi hallituskonselji-senaatin finanssitoimituskunta. Pankki sai hoitaakseen muun pankkitoiminnan ohessa sotilasrahastojen asiat sekä tämän antolainaukset. Talousosasto jakaantui toimituskuntiin, joista pankkitoimintaa johti finanssi- eli valtiovaraintoimituskunta, joka valvoi raha-asioista. Suomen Pankki toimi ensimmäiset vuosikymmenet valtiovaraintoimituskunnan alaisena laitoksena.
Ruotsin pankkitoiminta esikuvana Suomen Pankin perustamisen, organisaation ja tehtävien esikuvana oli Ruotsin valtionpankki. Pankki oli alkuaikojen toiminnassaan Suomen ensimmäisen pankin, Turun diskonttolaitoksen, perinteen jatkaja. Diskonttolaitos oli yksi Ruotsin valtionpankin haarakonttoreista, joita toimi 1800-luvun alussa Ruotsin tärkeimmissä kaupungeissa.
Pankkitoimintojen keskittäminen ja haarakonttorit Turku oli Suomen pääkaupunki suuriruhtinaskunta-ajan ensimmäisinä vuosina 1809–1812, kunnes pääkaupunki siirrettiin Helsinkiin vuonna 1812. Valtiohallinnolliset toimielimet keskitettiin Helsinkiin. Suomen Pankki siirtyi Helsinkiin ja avasi ovensa 1. lokakuuta 1819 Sederholmin talossa. Sieltä se muutti vuonna 1822 valmistuneeseen Senaatintaloon, jossa se toimi vuosina 1822–1883.
Johtokunnan puheenjohtajat Suomen suuriruhtinaskunnan aikaiset Suomen Pankin pääjohtajat aikajärjestyksessä:
NimiVirassaoloaikaClaes Johan Sacklén1812–1816Carl Johan Idman1817–1820Otto Herman Lode1820–1827Johan Gustaf Winter1827–1841
Katso myös Suomen Rahapaja
Lähteet
Aiheesta muualla Julkaistu Emil Schybergsonin kirjoittamissa Suomen Pankin juhlakirjoissa "Suomen Pankki 1811-1911, Finlands Bank 1811-1911". Helsinki 1914. Viitattu 8.6.2022
Kansalliskirjaston digitoitu aineisto Karjala sanomat Suomen pankin synty ja vaiheet (Suomen lähetyskunnan esitys konttorin perustamiseksi), 12.12.1911 No: 288 Viitattu 26.5.2022 Sosialisti 16.12.1911 No: 291 Suomen pankki 100vuotta Viitattu 27.5.2022 Hämeen sanomat 12.12.1911 no: 140 Suomen Pankki 1811-1911 . Viitattu 27.5.2022 Kaleva 12.12.1911 No: 287 Suomen Pankki satavuotias. Viitattu 27.5.2022 Karjalatar 12.12.1911 No: 141 Suomen Pankki 1811-1911. Viitattu 27.5.2022 Mikkelin sanomat 14.12.1911 No: 142 Muualta suomesta - (Suomen Pankki) Viitattu 27.5.2022
Luokka:Entiset keskuspankit Luokka:Entiset suomalaiset pankit Luokka:Suomen Pankki Luokka:Suomen suuriruhtinaskunta