Vladimir Lenin toimi maastakarkotuksensa aikana usein Suomesta käsin. Suomessa vallankumousjohtaja Leninillä oli tukijoita ja myös ystäviä. Lenin esitti ensimmäistä kertaa myötämielisyytensä Suomen itsenäisyydelle Tampereella vuosina 1905 ja 1906 pidetyissä kokouksissa. Ensimmäisessä näistä kokouksista Lenin myös tapasi Tampereen työväentalolla ensimmäistä kertaa tulevan seuraajansa Josif Stalinin. Samassa talossa oli länsimaalaisittain ainutlaatuinen Lenin-museo. Museota oli ehdotettu muutettavaksi totalitarismin uhrien museoksi.Jukka Harju, Ehdotus: Lenin-museosta Totalitarismin uhrien museo. Helsingin Sanomat 20.4.2009 (Archive.org). pienoiskuva|pysty|V.I. Leninin syntymän 100-vuotispäivän ja silloin Tampereella pidetyn Lenin-symposiumin kunniaksi julkaistiin huhtikuussa 1970 suomalainen posti­merkki.

Vallankumouksen jälkeen Lenin yllytti kirjeissään Suomen SDP:tä tekemään aseellisen vallankumouksen Suomessa ja lähetti Stalinin puoluekokoukseen tukemaan vaatimuksiaan. SDP:n puoluekokous kuitenkin äänesti tätä vastaan 26. marraskuuta 1917 äänin 59–43;Suomi 80: viikko 48/1917 Työväen Vallankumouksellinen Keskusneuvosto teki vastaavan päätöksen jo 10. marraskuuta äänin 18–8.

Kannanottoja ennen Suomen itsenäistymistä

Jo sortovuosina 1900-luvun alussa Lenin arvosteli useita kertoja ankarasti Venäjän hallituksen ja keisari Nikolai II:n Suomeen kohdistamia toimenpiteitä. Vuonna 1901 hän julkaisi Iskra-lehdessä kirjoituksen, joka käsitteli Suurta adressia ja sen taustaa. Myöhemmin hän korosti myös, että Venäjän kansa ei suinkaan yksimielisesti tukenut tsaarin hallituksen toimia.

Kesäkuussa 1917 Pravdassa julkaistiin Leninin kirjoitus ”Onko tietä oikeudenmukaiseen rauhaan”. Siinä hän sanoi rauhan edellyttävän muun muassa, että kaikkien maiden oli vetäydyttävä valtaamiltaan alueilta. Tällä hän ei tarkoittanut ainoastaan meneillään olleen ensimmäisen maailmansodan aikana, vaan myös useita eri valtioiden paljon aikaisemmin valloittamia alueita. Venäjän tsaarien ja kapitalistien anastamina alueita hän ilmoitti pitävänsä Puolaa, Suomea ja Ukrainaa sekä muita ei-isovenäläisiä maita.

Lenin ja Suomen itsenäisyys

Suomen eduskunnan julistettua Suomen yksipuolisesti itsenäiseksi porvarienemmistöllä 6. joulukuuta Lenin tunnusti Suomen itsenäisyyden 31. joulukuuta 1917. On esitetty erilaisia arvioita siitä, miksi Lenin hyväksyi porvarillisen Suomen itsenäisyyden. Selvimpänä ovat nähtävissä Leninin puolueohjelmaankin kirjatut ideologiset syyt, joiden johdosta myös joukko muita valtioita – muun muassa Viro ja Ukraina – pääsi itsenäistymään neuvosto-Venäjästä. Leninin on esitetty toivoneen Suomessa puhkeavan vallankumouksen, joka palauttaisi Suomen jälleen neuvosto-Venäjän yhteyteen. Myös Suomen SDP:n pyyntö on saattanut vaikuttaa asiaan.

Lenin antoi määräykset toimittaa aseita ”Suomen proletariaattia varten” 7. tammikuuta 1918 (10 000 kivääriä) ja 17. tammikuuta (25 000 kivääriä) ”Suomen rautatien komissaarille”. Lenin julisti 30. tammikuuta 1918 päättäjäispuheessaan neuvostojen yleisvenäläiselle kokoukselle Suomen olevan vallankumouksellisen Venäjän ympärysvalta ja valtioliitossa sen kanssa, Internationaalin tiellä.

Suomessa Leninin asemaa itsenäisyyden tunnustajana korostivat ennen kaikkea kansandemokraatit. Ideologisesti toisella kannalla olevat ovat pitäneet sitä historian väärentämisenä. Suomen itsenäisyyden tunnustaminen ei ollut Leninille itsetarkoitus, vaan se oli ensisijaisesti keino sosialistisen vallankumouksen toteuttamisen helpottamiseksi Suomessa.Venäjän vallankumous ja Suomi. Osa 1, s. 191−194.

Toisen maailmansodan jälkeen suomalaiset tunnustukseen vedoten sanoivat ”Leninin antaneen Suomelle itsenäisyyden”, jotta tämän seuraajat eivät kehtaisi ”ottaa sitä pois”.

Leninin asuinpaikat Suomessa

1905: Tampere, Helsinki. 1906: Tampere, Helsinki, Viipuri, Terijoki, Kuokkala, Hanko. 1907: Nauvo, Turku, Parainen, Helsinki, Kotka, Viipuri, Seivästö, Kuokkala, Terijoki. 1917: Tornio, Lahti, Riihimäki, Oulunkylä, Helsinki, Neivola, Jalkala (Kivennapa). 1918: Halila.

Lenin osoitteet Suomessa

Leninin osoitteita Helsingissä. Digilehden tilaajille. Helsingin Sanomat 31.10.2015. Viitattu 25.4.2020. 5. marraskuuta 1905. Vironkatu 7, Helsinki. Asui Helsingin yliopiston professori Gunnar Castrénin luona. 6. marraskuuta 1905 – 23. tammikuuta 1906. Liisankatu 19, Helsinki. Asui venäjän kielen lehtori Vladimir Smirnovin luona. Tapaaminen kirjailija Maksim Gorkin kanssa myöhemmin. 12–17. joulukuuta 1905. Hämeenpuisto 28, Tampere. Osallistui bolševikkien konferenssiin Tampereen työväentalolla. 3–7. marraskuuta 1906. Hämeenpuisto 28, Tampere. Osallistui 1. yleisvenäläiseen konferenssiin Tampereen työväentalolla. maaliskuun alku – 20. marraskuuta 1906. Villa Vasa, Kuokkala. Asui Venäjän sosiaalidemokraattisen työväenpuolueen edeltävän edustajakokouksen neuvottelujen aikana puoluetyöntekijöiden luona. maalis–huhtikuu 1906. Vuorimiehenkatu 35, Helsinki. Asui nimellä tohtori Weber sosialistiopiskelijoiden Väinö Hakkilan ja Severi Alanteen luona. toukokuu 1906. Hanko. Asui muutaman päivän yleisvenäläisen konferenssin jälkeen salaamistarkoituksessa Hangon satamassa. 6. elokuuta – 21. elokuuta 1906.Viipuri. Työskenteli Proletari-sanomalehden toimituksessa. 21-23. heinäkuuta 1907. Keskuskatu 33, ja Rautatienkatu 9, Kotka. Osallistui yleisvenäläiseen konferenssiin Kotkan työväentalolla. Asui kivenveistäjä Vantusen luona. 11. elokuuta 1907. Pikiruukki 5. Viipuri. Osallistui neuvotteluun, joka koski moskovalaisessa poliisivankilassa kuolleen Nikolai Schmidtin perintöä. 5-12. maaliskuuta 1907. Lastenkodinkatu 5, Helsinki . Osallistui 3. yleisvenäläiseen konferenssiin. marraskuu 1907, Kommunlnajakatu 31 Viipuri. Asui Aleksandr Schliechterin asunnossa Saunalahdessa Viipurissa. marraskuu 1907, Ylänkötie 8, Oulunkylä Helsinki. Asui pensionaatti Villa Havulinnassa.Veräjämäen kotikaupunkipolku Oulunkylässä: Winsténin pensionaatti nimellä tohtori Müller(rakennus on purettu). joulukuu 1907, Puutarhakatu 12, Viipurissa Asui Valter Borgin talossa ennen muuttoa Tukholmaan. 4. kesäkuuta – 10. heinäkuuta 1917, Neivola Asui Vladimir Bontš-Brujevitšin huvilalla. elokuu 1917, Jalkalan taajamassa, Kivennavalla asui Pekka Parviaisen talossa. 7-8. elokuuta 1917, Lahti. Asui Työmies-lehden kirjeenvaihtajan Akseli Kosken asunnossa. 9-10. elokuuta 1917 K. H. Wiikin katu, Malmi, Helsinki. Asui yhden yön kansanedustaja K. H. Wiikin huvilassa (rakennus on purettu). 10. elokuuta – 23. syyskuuta 1917 Helsinki. Sörnäisten rantatie 1 B (nykyään Miina Sillanpäänkatu 1). Asui poliisimestari Kustaa Rovion luona. Fredrikinkatu 64. Asui metallityöläisten liittoaktiivin Arthur Useniuksen luona. Töölönkatu 46. Asui veturinkuljettaja Arthur Blomqvistin luona. 23. tai 24. syyskuuta – lokakuu 1917. Vilkkeenkatu 17 ja Aleksanterinkatu 15, Viipuri. Asui Työ-lehden päätoimittaja Evert Huttusen sekä lehtimies Juhani Latukan asunnoissa. Palasi lokakuussa Eino Rahjan saattamana Pietariin.

Leninin muistomerkit Suomessa

Suomessa on ollut Leninin muistolaattoja ja muita hänelle omistettuja muistomerkkejä. Vuosina 2022–2023 poistettiin julkisilta paikoilta Leninin patsaat Kotkassa ja Turussa sekä päätettiin Helsingin Lenininpuiston uudelleennimeämisestä.

Lähteet

*