pienoiskuva|pysty=1.06|Messenia ja muut antiikin ajan Peloponnesoksen maakunnat kartalla. Messenia (, myös ,Homeros: Odysseia 21.15. ,Pindos: Pythia 4.126. , ,Stefanos Byzantionlainen: Ethnika, . )Thukydides: Peloponnesolaissota 4.41. oli antiikin Kreikan maakunta, joka sijaitsi Peloponnesoksen niemimaan lounaisosassa. Se käsitti suunnilleen nykyisen Messenian alueyksikön alueen.
Messenia kävi 700–600-luvuilla eaa. messenialaissotia Spartaa vastaan. Niiden jälkeen maakunta oli Spartan vallassa ja osa Lakoniaa. Messenialaiset saivat itsenäisyytensä takaisin vuoden 371 eaa. Leuktran taistelun jälkeen. Tämän jälkeen maakunnan keskuksena toimi Messenen kaupunki. Messenian asukkaasta eli messenialaisesta käytettiin etnonyymiä Messēnios ().
Maantiede
Messenia käsitti Peloponnesoksen niemimaan lounaisosan. Sitä rajasivat idän puolella Lakonia, pohjoisessa Elis ja Arkadia, ja lännessä ja etelässä meri. Messenian erotti Lakoniasta Taygetos-vuori, josta vielä länsirinne kuului Lakoniaan, ja näiden kahden maakunnan välinen tarkka raja vaihteli eri aikoina. Messenian pohjoisrajan muodostivat vuorijonot, jotka toimivat vedenjakajina Neda-, Pamisos- ja Alfeios-joille. Etelässä Messenian rannikko oli Messenianlahden () rantaa.Strabon: Geografika VIII s. 335. Se tunnettiin myös Koronenlahtena ja Asinenlahtena sen länsirannikon Koronen ja Asinen kaupunkien mukaan. Messenian länsirannikko oli Joonianmeren tai Sisilianmeren rantaa. Antiikin Messenian pinta-alaksi on arvioitu noin neliökilometriä.
pienoiskuva|vasen|pysty=1.1|Antiikin Messenian kartta. Luonnonmaantiede
Luontonsa puolesta Messenia muistutti monin tavoin Lakoniaa. Pamisos-joki virtasi koko maakunnan halki pohjois-eteläsuunnassa samoin kuin Eurotas Lakoniassa, ja muodosti sen hedelmällisimmät ja eniten viljellyt tasangot. Nämä tasangot olivat kuitenkin paljon Lakonian tasankoja suurempia, ja muodostivat suuren osan koko maakunnasta. Myös Messenian länsirannikon vuoret olivat vähemmän karuja kuin Lakonian itärannikon vuoret, ja niillä oli paljon enemmän viljelykelpoista maata. Siksi Messenian viljavat tasangot asetetaan antiikin lähteissä usein Lakonian karua maaperää vastaan. Myös Messenian ilmastoa antiikin kirjailijat kiittävät leudoksi ja pehmeäksi Lakoniaan verrattuna.
Pamisoksen tasanko jakautui pohjoisempaan ja eteläisempään osaan. Tasankojen välissä oli vuoria, joista idänpuoleiset olivat Taygetoksen jatkeita. Lännen puolella sijaitsi puolestaan Ithome-vuori. Pohjoisempi osa tunnettiin Stenyklaroksen tai Stenykleroksen tasankona () Stenyklaroksen kaupungin mukaan. Se oli tasangoista pienempi ja hedelmällisyydeltään heikompi, ja kokonaan vuorten ympäröimä. Etelänpuoleinen tasanko Pamisoksen alajuoksulla avautui Messenianlahdelle. Se oli laajempi, ja tunnettiin hedelmällisyytensä vuoksi joskus nimellä Makaria (), ”Siunattu”.Strabon: Geografika VIII s. 361. Pamisoksen lisäksi alueella oli useita muita jokia sekä vuodenaikaisvirtoja. Tähän osaan Euripides selvästikin viittasi sanoessaan, että Messenian maa oli niin hienoa ettei sitä voinut kuvata, ja että maa sai vettä lukemattomista virroista, ja siellä oli suuret määrät hedelmiä ja karjaa, eikä se ollut liian kuuma kesällä eikä liian kylmä talvella.Euripides, teoksessa Strabon: Geografika VIII s. 366. Nykyisinkin alue on koko Peloponnesoksen parasta maanviljelysaluetta.
Messenian länsirannikolla Pyloksen kaupungin kohdalla sijaitsi Pyloksenlahti, jota suojasi Sfakterian saari. Se oli koko Peloponnesoksen paras satamapaikka.
Vuoret
Messenian ylempi tasanko, jossa sijaitsivat Pamisoksen lähteet, oli messenialaisten alkuperäistä asuinseutua ja myöhempääkin tukialuetta. Siellä sijaitsi Andania, ensimmäisten messenialaisten kuninkaiden pääkaupunki. Sinne messenialaiset myös vetäytyivät aina kun viholliset voittivat heidän alemmilla tasangoilla, sillä alueella sijaitsi kaksi luonnonlinnoitusta, Ithome ja Eira. Niistä ensin mainittu vartioi sisäänpääsyä alemmalle tasangolle, ja oli pohjoisempi osa kaksihuippuista vuorta, jonka eteläisempi huippu tunnettiin nimellä Eua.
pienoiskuva|Näkymä Ithome-vuorelta Messenian tasangolle. Eira puolestaan sijaitsi ylemmän tasangon pohjoisosassa kohoavilla vuorilla. Tämä vuori, nykyinen Tetrázio-vuori, muodosti vedenjakajan Neda-, Pamisos- ja Alfeios-jokien vesille. Sen keskusharjanteesta erkani vuoriketju länteen pitkin Nedan vartta, ja se kurottautui myös kohti etelää Messenian niemimaata kohti, päättyen Akritaksen niemelle. Toinen vuoriketju suuntautui keskusharjanteesta itään ja erotti Messenian tasangon Alfeioksen yläjuoksun alueesta ja yhdistyi sitten Taygetos-vuoreen muodostaen vedenjakajan Pamisoksen alajuoksun ja Eurotaksen laaksojen välille. Nämä kaksi vuoriketjua kohtasivat suunnilleen Tetrázio-vuoren ja merenrannan puolessa välissä muodostaen kapeikon, jonka kautta Pamisoksen vedet virtasivat ylemmältä tasangolta alemmalle. Tämän kapeikon eteläpuolelle vuoriketjut erkanivat taas kohti lounasta ja kaakkoa, niin että tasanko avautui, kuten jo todettua, Messenianlahdelle.
pienoiskuva|Ithome-vuori ja Messenen kaupungin raunioita. Messeniassa vuorten antiikin aikaiset nimet ovat säilyneet nykyaikaan poikkeuksellisen huonosti. Vain Ithome-vuori tunnetaan edelleen nimellä Ithómi. Tetrázio-vuoren arvellaan olleen sama, joka antiikin aikana tunnettiin nimellä Eira tai Ira. Tetrázion itäinen uloke, nykynimeltään Makryplági, oli osa antiikin ajan Nomia-vuorta.Pausanias: Kreikan kuvaus 8.38.11. Läntinen uloke Nedan varrella tunnettiin nimellä Elaion, ja se oli osaksi Arkadian Figaleian alueella.Pausanias: Kreikan kuvaus 8.41.7.
Läntisessä haarassa, joka ulottui Messenian niemimaalle, sijaitsivat vuorenhuiput Aigaleon, Bufras, Tomeus ja Mathia tai Temathia. Aigaleon () vaikuttaa olleen jyrkkä ja korkea harjanne, joka kulki Kyparissian ja Koryfasionin (Pylos) välillä, sillä Strabon sanoo Messenian Pyloksen sijainneen Aigaleon-vuoren juurella.Strabon: Geografika VIII s. 359. Bufras () ja Tomeus () ovat paikkoja, joiden Thukydides mainitsee sijainneen lähellä Koryfasionia. Vuoriksi ne voidaan päätellä siitä, että Stefanos Byzantionlainen mainitsee Koryfasionin lähellä sijainneen Tomaion-vuoren ().Thukydides: Peloponnesolaissota 4.118; Stefanos Byzantionlainen: Ethnika, . Temathia () tai Mathia () sijaitsi Pausaniaan mukaan lähellä Koronea, ja siksi sen täytyy olla sama kuin nykyinen Lykódimos-vuori, joka pitenee kohti etelää kunnes päättyy Akritaksen niemellä.Pausanias: Kreikan kuvaus 4.34.4.
Niemet
Messenian niemistä vain neljä mainitaan nimiltä. Nämä olivat Akritas (), myöhempi venetsialaisten Cavo Gallo, joka muodostaa koko Messenian eteläisimmän kärjen; Koryfasion (, nyk. Zógklos), joka sijaitsi länsirannikolla ja muodosti Pyloksen sataman sisäänkäynnin; Platamodes (), josta Plinius vanhempi käyttää nimitystä Platanodes, ja joka sijaitsi Strabonin mukaan 120 stadionia pohjoiseen Koryfasionista;Strabon: Geografika VIII s. 348; Plinius vanhempi: Naturalis historia 4.5 s. 6. ja Kyparission (), joka sijaitsi hieman pohjoisempana ja sai nimensä Kyparissian kaupungista.
Joet
Messenian merkittävin joki oli Pamisos (). Antiikin aikana nimellä Pamisos viitattiin kuitenkin vain joen alajuoksun osuuteen. Yläjuoksulla päähaara tunnettiin nimellä Balyra (). Se sai vetensä kahdesta haarasta nimiltään Elektra () ja Koios (). Lähellä Ithome-vuorta Balyra sai lisää vettä Leukasia () ja Amfitos () -joista. Nykyisin Balyra-haara on tunnettu yläjuoksullaan nimellä Vasilikós ja alajuoksullaan (tai joskus koko matkallaan) nimellä Mavrozoúmaina.Pausanias: Kreikan kuvaus 4.33.3–6.
Varsinaisen Pamisoksen katsottiin antiikin aikana olleen se haara, jonka lähteet ovat nykyisessä Ágios Flóroksen kylässä. Se yhtyi Balyraan itäpuolelta hieman sen jälkeen kun se oli saapunut alemmalle tasangolle. Pausanias sanoo lähteiden olleen 40 stadionin päässä Messenestä.Pausanias: Kreikan kuvaus 4.31.4. Hieman alempana Pamisokseen laskee idästä myös toinen haara, Aris (, nyk. Pídima tai Áris). Pausanias sanoo Pamisoksen suun olleen 80 stadionin päässä Messenestä. Hän myös sanoo joen olleen purjehduskelpoinen kymmenen stadionin verran suustaan sisämaahan päin.Pausanias: Kreikan kuvaus 4.34.1.
Balyran ja Amfitoksen risteyskohdassa sijaitsi silta, joka tunnetaan nykyisin Mavrozoúmainan siltana.Arkeologisen kohteen sijainti: Sen perustukset ja osa pylväistä on peräisin antiikin ajalta, ja ne ajoitetaan 300-luvulle eaa. Silta koostuu kolmesta haarasta, jotka yhtyvät keskellä. Lounaaseen suuntautuva haara ylitti Balyran, ja sen tie johti Messeneen. Kaakkoon suuntautuva haara ylitti Amfitoksen, ja sen tie johti Thuriaan. Sillan etäisyys Messenen Megalopoliin portista vastaa sitä 30 stadionia, jonka Pausanias mainitsee kyseisen portin ja Balyran väliseksi etäisyydeksi. Hän sanoo myös, että Leukasia ja Amfitos laskivat siellä Balyraan. Näin kyseinen silta vaikuttaa olevan paikka, johon Pausanias jatkoi mainitulta portilta.Pausanias: Kreikan kuvaus 4.33.3.
Messenian toiseksi tärkein joki oli Neda (), joka virtasi osin myös Arkadian puolella. Messenian muut joet olivat lähinnä vuoriston vuodenaikaisvirtoja. Niistä tärkein oli Nedon (, nyk. Nédonas), jota ei tule sekoittaa Nedaan. Se sai alkunsa Lakonian ja Messenian välisiltä vuorilta ja laski Messenianlahteen Pamisoksen itäpuolella nykyisen Kalamátan kaupungin kohdalla. Sen varrella sijaitsi Athene Nedusialle omistettu temppeli.Strabon: Geografika VIII s. 353, 360. Muita nimeltä mainittuja vuoristovirtoja olivat Bias (), joka laski Messenianlahden länsiosaan lähellä Koronea; Selas (), joka laski Joonianmereen hieman etelään Proten saaresta;Klaudios Ptolemaios: Geografia 3.16.7. sekä Kyparissos ().
Saaret pienoiskuva|upright=1.08|Pyloksen lahti ja Sfakterian saari.
Messenian rannikolla sijaitsi eräitä suurempia saaria. Theganussa (, nyk. Venétiko) sijaitsi Akritaksen niemenkärjen edustalla. Pausanias kutsuu sitä autiosaareksi, mutta se vaikuttaa olleen asuttu ainakin jossakin vaiheessa, sillä sieltä on löydetty raunioita ja hautoja.Pausanias: Kreikan kuvaus 4.34.12; Klaudios Ptolemaios: Geografia 3.16.23, tai ; Plinius vanhempi: Naturalis historia 4.12 s. 19. § 56. Theganussan länsipuolella oli ryhmä saaria, jotka tunnettiin nimellä Oinussai (, nyk. Oinoússes), ja joista suurimmat tunnetaan nykyisin nimillä Schíza ja Sapiéntza. Länsirannikolla vastapäätä Pyloksen satamaa sijaitsi Sfakteria (, nyk. Sfaktiría). Hieman pohjoisempana sijaitsi Prote (, nyk. Próti).Thukydides: Peloponnesolaissota 4.13; Plinius vanhempi: Naturalis historia 4.12 s. 19. § 55; Pomponius Mela: De situ orbis 2.7.
Kaupungit
Messenian kaupungeista Stenyklaroksen tasangolla tai sen ympäristössä sijaitsivat Andania, joka kuvataan Messenian kuninkaiden pääkaupungiksi ennen doorilaisvalloitusta; Oikhalia, joka sijaitsi kahdeksan stadionin päässä Andaniasta, ja jonka lähellä sijaitsi sypressilehto nimeltä Karnasion; Amfeia, joka sijaitsi vuorilla lähellä Arkadian vastaista rajaa; Stenyklaros, joka toimi doorilaisten valloittajien pääkaupunkina ja sijaitsi myös Arkadian vastaisella rajalla; Eira eli Ira, joka oli messenialaisten turvapaikkana toisessa messenialaissodassa ja joka sijaitsi samannimisellä vuorella; Messene, joka sijaitsi tasangon etelälaidalla ja hallitsi samalla pääsyä Makarian tasangolle, ja jonka linnavuorena Ithome toimi; sekä Polikhe ja Dorion, jotka sijaitsivat tasangon länsilaidalla Andaniasta Kyparissiaan johtaneella tiellä. Kaksi tietä johti Stenyklaroksen tasangolta Arkadiaan. Pohjoisempi kulki Kharadros-virran myötäisesti ohi Karnasionin.Pausanias: Kreikan kuvaus 8.35.1. Eteläisempi sai alkunsa Messenestä ja johti Megalopoliihin. Se oli Epameinondaan rakennuttama sotilastie.Pausanias: Kreikan kuvaus 8.34.