Puolustusvoimat () on Suomen asevoimat, jonka tärkein tehtävä on Suomen sotilaallinen puolustaminen. Tämän lisäksi puolustusvoimien tehtävänä on tukea muita viranomaisia pelastustoiminnassa ja järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisessä sekä osallistua kansainväliseen kriisinhallintaan. Uutena tehtävänä puolustusvoimille säädettiin kesäkuussa 2017 kansainvälisen sotilaallisen avun antaminen.
Puolustusvoimien ylipäällikkönä toimii tasavallan presidentti Alexander Stubb. Puolustusvoimain komentajana on toiminut huhtikuusta 2024 alkaen kenraali Janne Jaakkola.
Puolustusvoimat jakautuu kolmeen puolustushaaraan: maavoimiin, ilmavoimiin ja merivoimiin, jotka toimivat pääesikunnan alaisuudessa. Puolustushaarat jakautuvat edelleen joukko-osastoihin, varuskuntiin, sotilaslaitoksiin ja muihin hallintoyksiköihin, joita voi toimia myös suoraan pääesikunnan alaisuudessa. Hallinnollisesti puolustusvoimat on puolustusministeriön alainen.
Sisäministeriön alainen rajavartiolaitos ei kuulu puolustusvoimiin, mutta sen henkilöstö ja materiaali voidaan erillisellä päätöksellä liittää puolustusvoimiin poikkeusoloissa, esimerkiksi sotilaallisen konfliktin uhatessa.
Puolustusvoimat ylläpitää kaikissa oloissa sotilaallista valmiutta ja kehittää sitä. Normaalioloissa puolustusvoimien keskeisimpänä tehtävänä on suorituskykyjen kehittäminen ja ylläpito, mikä käsittää asejärjestelmien ja muiden suorituskykyjen suunnittelun, hankinnan, ylläpidon ja poiston sekä näitä käyttävien joukkojen tuottamisenKenttäohjesääntö: Yleinen osa: Puolustusjärjestelmän toiminnan perusteet. Puolustusvoimat 2008. . Ilmavoimien ja merivoimien keskeisimpänä tehtävänä on myös rauhan aikana aluevalvonta ja mahdollisten alueloukkausten torjunta.Jantunen, O (2015) Valvontaa pinnalla ja pinnan alla. Kylkirauta 3/2015. Viitattu 10.4.2016. (PDF)Heikkinen, A. (2015) Ilmavoimilla jatkuva valmius turvata Suomen ilmatila. Kylkirauta 3/2015. Viitattu 10.4.2016. (PDF)
Puolustusvoimat perustuu Suomessa kaaderijärjestelmään, jossa vain osa sotilashenkilöstöstä on palkattua kantahenkilökuntaa ja suurimman osan sodanajan kokoonpanosta muodostavat reserviläiset. Joukkotuotannossa koulutetuista sodanajan joukoista valtaosa, 96 prosenttia, koostuu asevelvollisista reserviläisistä. Rauhanaikana palkattuna kotimaan tehtävissä puolustusvoimilla on noin 12 000 henkeä, josta noin kolmasosa on siviilejä tai siviilikoulutuksen saaneita. Varusmiehiä puolustusvoimat kouluttaa vuosittain 22 000.
Nykyinen sodan ajan joukkojen vahvuus on sotilasta. Nämä jakautuvat periaatteellisesti valmiusjoukkoihin ja täydennysjoukkoihin. Valmiusjoukkoja ovat valmiusosastot ja -yksiköt, joissa palvelee kantahenkilökuntaa ja varusmiehiä, sekä välittömän valmiuden joukot, jotka koostuvat pääosin reserviläisistä. Täydennysjoukkoja ovat operatiiviset joukot, alueelliset joukot ja paikallisjoukot. Sipilän hallitus nosti sodan ajan vahvuutta 50 000 sotilaalla nykyiseen yhdistämällä sodan ajan vahvuuteen sodan ajan perustamisorganisaation ja lisäämällä vahvuuteen riittävän koulutuksen saaneita varusmiehiä.
Puolustusvoimien kehittäminen perustuu ensi sijassa lähialueilla olevan sotilaallisen kapasiteetin arviointiin, siitä johdettuihin sotilaallisiin uhkakuviin ja mahdollisiin muihin sotilaallisiin uhkiin.
Vuonna 2018 puolustusvoimien toimintamenot olivat yhteensä noin 1,9 miljardia euroa. Puolustusmateriaalihankintoihin vuonna 2018 käytettäväksi tarkoitettu määräraha ja valtuudet olivat yhteensä noin 478 miljoonaa euroa. Yhteensä toimintamenoihin ja puolustusmateriaalihankintoihin käytettävä raha vastasi noin 1,1 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Vuosien 2018–2027 puolustusmateriaalihankintoihin varattiin 2,3 miljardia euroa. Vuonna 2022 puolustusbudjetin osuus bruttokansantuotteesta on noin 1,96 prosenttia kun se edellisenä vuotena oli 1,85 prosenttia. Huhtikuussa 2022 kerrottiin budjetin kasvattamisesta kolmivuotisessa suunnitelmassa, joka alkaa vuodesta 2023. Naton käyttämän laskentatavan mukaan puolustukseen käytettävällä budjetilla on suurempi osuus kansantuotteesta kuin Suomessa käytetyn laskentatavan mukaan (0,34 prosenttiyksikköä suurempi vuonna 2016), jolloin käytetty budjetti on lähempänä Naton kahden prosentin tavoitetta.
Puolustusvoimista käytetään epämuodollisesti myös nimeä Suomen armeija (lyhenne SA) ja yleisnimitystä armeija tai sotaväki.Esimerkkejä käytöistä valtamediassa: Armeija varautuu hybridisotaan: Varusmiehiä houkutellaan uusiin valmiusjoukkoihin . Helsingin Sanomat 25.6.2016. Viitattu 10.4.2016 Sotaväki valmistautuu uuteen asentoon . Hämeen Sanomat 16.9.2005. Viitattu 10.5.2016
Tehtävät ja toimivaltuudet Puolustusvoimista säädetään puolustusvoimista annetussa laissa (551/2007), joka astui voimaan 1. tammikuuta 2008 korvaten aiemman, 1970-luvulta peräisin olevan samannimisen lain. Uuden lain mukaan ja siihen 1. heinäkuuta 2017 tehdyn muutoksen jälkeen puolustusvoimien tehtäviä ovat
Suomen sotilaallinen puolustaminen, johon kuuluvat: a) maa-alueen, vesialueen ja ilmatilan valvominen sekä alueellisen koskemattomuuden turvaaminen; b) kansan elinmahdollisuuksien, perusoikeuksien ja valtiojohdon toimintavapauden turvaaminen sekä laillisen yhteiskuntajärjestyksen puolustaminen; c) sotilaskoulutuksen antaminen ja vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen ohjaaminen sekä maanpuolustustahdon edistäminen; muiden viranomaisten tukeminen, johon kuuluvat: a) virka-apu yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, terrorismirikosten estämiseksi ja keskeyttämiseksi sekä muuksi yhteiskunnan turvaamiseksi; b) pelastustoimintaan osallistuminen antamalla käytettäväksi pelastustoimintaan tarvittavaa kalustoa, henkilöstöä ja asiantuntijapalveluja; osallistuminen Euroopan union toiminnasta tehdyn sopimuksen 222 artiklaan tai Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 42 artiklan 7 kohtaan perustuvaan apuun, aluevalvontayhteistyöhön tai muuhun kansainvälisen avun antamiseen ja kansainväliseen toimintaan; osallistuminen kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan ja sotilastehtäviin muussa kansainvälisessä kriisinhallinnassa. Puolustusvoimien tärkein toimivaltuus on valtuutus käyttää sotilaallista voimaa. Lakiteksti muotoilee tämän tehtävän seuraavasti:
Puolustusvoimat turvaa Suomen aluetta, kansan elinmahdollisuuksia ja valtiojohdon toimintavapautta sekä puolustaa laillista yhteiskuntajärjestystä tarvittaessa sotilaallisin voimakeinoin aseellisen hyökkäyksen tai sitä vastaavan ulkoisen uhan kohdistuessa Suomeen. Sotilaallisten voimakeinojen tulee olla sopusoinnussa Suomea sitovien kansainvälisten velvoitteiden kanssa. Sotilaallisilla voimakeinoilla tarkoitetaan sotilaan henkilökohtaisen aseen ja sitä voimakkaampaa asevoiman käyttöä.
Tehtäviensä toteuttamiseksi puolustusvoimilla on myös muita toimivaltuuksia, joista on säädetty suuressa määrässä erityislakeja. Tärkeimmät toimivaltuussäädökset ovat aluevalvontalaissa ja sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta puolustusvoimissa annetussa laissa (255/2014). Edellinen laki antaa puolustusvoimille oikeuden valvoa ilma- sekä vesirajoja ja ottaa kiinni tarvittaessa rajaa loukkaavat alukset ja henkilöt. Se mahdollistaa myös tiettyjen salaisten kohteiden suojaamisen. Sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta annettu laki puolestaan antaa puolustusvoimille oikeuden tutkia itse asevelvollisten ja ammattisotilaiden tekemät sotilasrikokset, minkä jälkeen syyllisiä voidaan rangaista joko kurinpito- tai tuomioistuinmenettelyssä.
Sodan aikana tai poikkeusoloissa tasavallan presidentti voi asetuksellaan antaa puolustusvoimille lisätoimivaltuuksia siten, miten puolustustilalaissa on säädetty. Vastaavasti valtioneuvosto voi yhteistoiminnassa presidentin kanssa poikkeusoloissa antaa puolustusvoimille lisätoimivaltuuksia siten, miten on valmiuslaissa säädetty.
Organisaatio ja puolustushaarat Vuoden 2015 alusta puolustusvoimien rauhan ajan organisaatio koostuu pääesikunnasta ja sen alaisesta viidestä laitoksesta, maa-, meri- ja ilmavoimista sekä Maanpuolustuskorkeakoulusta. Pääesikunnan alaiset laitokset ovat Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskus, Puolustusvoimien palvelukeskus, Puolustusvoimien tiedustelulaitos, Puolustusvoimien tutkimuslaitos ja Puolustusvoimien logistiikkalaitos.
30px Maavoimat muodostaa pääosan puolustusvoimien sodanajan vahvuudesta. Maavoimiin kuuluu jalkaväki-, tykistö-, ilmatorjunta-, pioneeri-, viesti-, huolto- ja erikoisjoukkoja. Maavoimien rungon muodostaa jalkaväki. 30px Ilmavoimat koostuu viidestä joukko-osastosta: Lapin, Karjalan ja Satakunnan lennostosta, ilmasotakoulusta ja esikunnasta. 30px Merivoimat puolustaa Suomea kolmen päätehtävänsä avulla: merialueiden valvonta ja alueloukkauksien torjuminen, meriyhteyksien turvaaminen sekä merellisten hyökkäysten torjunta.
Johtaminen
Ylin johto Puolustusvoimien ylipäällikkö on tasavallan presidentti, joka päättää valtakunnan sotilaallisen puolustuksen keskeisistä perusteista, sotilaallisen puolustusvalmiuden merkittävistä muutoksista, sotilaallisen puolustuksen toteuttamisen periaatteista sekä muista puolustusvoimien sotilaallista toimintaa ja sotilaallista järjestystä koskevista laajakantoisista tai periaatteellisesti merkittävistä sotilaskäskyasioista.
Tasavallan presidentti tekee päätöksensä pääasiassa puolustusvoimain komentajan esittelystä, mutta Suomen puolustusministerillä on aina oikeus olla läsnä tasavallan presidentin antaessa sotilaskäskyä. Tietyissä taloudellisesti merkittävissä asioissa, jotka kuuluvat puolustusministeriön päätäntävaltaan, esittelijänä toimii puolustusministeri. Tällöin puolustusvoimain komentajalla on oikeus olla läsnä ja esittää näkemyksensä. Halutessaan presidentti voi viedä sotilaskäskyasian esiteltäväksi valtioneuvoston yleisistuntoon, jolloin hän tekee päätöksensä hallituksen ratkaisuehdotuksesta. Presidentillä on aina oikeus ottaa käsiteltäväkseen mikä tahansa sotilaskäskyasia.
Puolustusministeri päättää varuskuntien ja joukko-osastojen perustamisesta ja lakkauttamisesta sekä muista vastaavasti yhteiskunnallisesti merkittävistä asioista. Kaikki muut sotilaskäskyasiat kuuluvat puolustusvoimien komentajan tai hänen alaistensa päätösvaltaan. Sotilaskäskyasioissa tehdyistä päätöksistä ei voi valittaa.
Puolustusvoimia johtaa puolustusvoimain komentaja, jonka alaisena ovat puolustushaarakomentajat sekä pääesikunnan päällikkö.
Paikallishallinto Puolustusvoimien varsinainen sotilaallinen voima on rauhan aikana jaettu joukko-osastoihin, jotka ovat maavoimien, ilmavoimien tai merivoimien alaisia. Joukko-osastot ovat yhtymiä, jotka kouluttavat rauhan aikana varusmiehiä ja valmistelevat yhteistoiminta-alueensa puolustusta. Sodan aikana ne perustavat tärkeimmät sodan ajan joukot.Laatikainen, P (2014) Sotilasläänit tiensä päässä – vastuu siirtyy joukko-osastoille ja aluetoimistoille. Kylkirauta 1/14. Viitattu 10.4.2016. (PDF)
Puolustusvoimien aluehallinnosta vastaavat maavoimien esikunta ja sen alaisuudessa toimivat joukko-osastot sekä niiden alaiset aluetoimistot. Aluetoimistot palvelevat vastuukuntiensa kutsuntaikäisiä ja reserviläisiä asevelvollisuusasioissa. Aluetoimistot ovat: Uudenmaan aluetoimisto, jonka toimialue on Uudenmaan maakunta. Aluetoimisto sijaitsee Helsingissä. Lounais-Suomen aluetoimisto, jonka toimialue on Satakunnan, Varsinais-Suomen ja Ahvenanmaan maakunnat. Aluetoimisto sijaitsee Turussa. Pirkanmaan aluetoimisto, jonka toimialue on Pirkanmaan maakunta. Aluetoimisto sijaitsee Tampereella. Hämeen aluetoimisto, jonka toimialue on Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen maakunnat. Aluetoimisto sijaitsee Lahdessa. Keski-Suomen aluetoimisto, jonka toimialue on Keski-Suomen maakunta. Aluetoimisto sijaitsee Jyväskylässä. Kaakkois-Suomen aluetoimisto, jonka toimialue on Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat. Aluetoimisto sijaitsee Kouvolassa. Etelä-Savon aluetoimisto, jonka toimialue on Etelä-Savon maakunta. Aluetoimisto sijaitsee Mikkelissä. Pohjois-Savon aluetoimisto, jonka toimialue on Pohjois-Savon maakunta. Aluetoimisto sijaitsee Kuopiossa.