pienoiskuva|223x223px|Roskapostia voidaan lähettää sähköpostin lisäksi esimerkiksi sosiaalisessa mediassa ja pikaviestimissä. Roskaposti () on sähköpostitse, sosiaalisen median kautta tai pikaviestimin tapahtuvaa massapostitusta, johon ei ole etukäteen saatu vastaanottajan lupaa.
Joidenkin arvioiden mukaan vuonna 2006 kaikesta sähköpostista oli roskapostia noin 75–80 %, toisten mukaan yli 90 %. Eniten roskapostia lähetetään Yhdysvalloista ja paljon myös Kiinasta ja Brasiliasta. Suurin osa roskapostiviesteistä kauppaa tuotteita ja palveluita, kuten laittomia lääkkeitä.
Joulukuussa 2007 julkaistun Sophosin tutkimuksen mukaan 11 % roskapostin vastaanottajista on ostanut joitain roskapostilla mainostettuja tuotteita. Koska postin lähetys on lähettäjälle lähes ilmaista, roskaposti on usein tuottoisaa toimintaa. Roskapostilla pyritään myös värväämään muuleja järjestäytyneen rikollisuuden avuksi.
Synty ja historia pienoiskuva|344x344px|Esimerkki pikasähkeestä Roskapostitus sai alkunsa vuonna 1864, kun Britannian parlamentaarikoille lähetettiin suuria määriä pikasähkeviestejä. Pian lobbausviestien lisäksi sähkeillä alettiin lähettämään mainoksia hampaiden valkaisusta.
Ensimmäinen sähköinen roskapostiviesti lähetettiin 3. toukokuuta 1978 Internetiä edeltäneessä ARPANET-verkossa, kun tietotekniikkavalmistaja Digital Equipment Corporationin markkinointipäällikkö Gary Thuerk mainosti uutta tietokonetta. Roskapostiin suhtauduttiin negatiivisesti, mutta ihmiset ostivat koneita. pienoiskuva|Spam-lihavalmiste, josta roskaposti sai nimensä. Roskapostin englanninkielinen sana spam (suomeksi monesti spammi tai spämmi) sai alkunsa Monty Pythonin komedianäytelmästä, jossa pariskunta menee kahvilaan, jossa kaikissa tarjoiluissa on Spam-lihavalmistetta. Heidän keskustelunsa peittyy laulavien viikinkien alle, jotka toistavat laulussaan sanaa Spam uudelleen ja uudelleen.
Roskapostitus yleistyi vasta 1990-luvulla, kun sähköpostin käyttö yleistyi. Roskapostitus ei ollut laitonta aluksi, jolloin roskapostittajat toimivat avoimesti. Esimerkiksi Sanford Wallace julistautui roskapostikuninkaaksi ja kehui lähettävänsä roskapostia enemmän kuin kukaan muu. 2000-luvulla hallitukset alkoivat säädellä ja estää roskapostitusta. Wallace tuomittiin vankeuteen ja sakkoihin.
Roskapostinviestien sisältö ja tavoitteet
Rahanpesu: "Työskentele kotona ja rikastu"
Viesteissä tarjotaan hyvä palkkio helposta työstä kotona. Huijaukseen osallistuville saatetaan jopa toimittaa aidon oloinen väärennetty työsopimus. Monesti työtä tehdään kuvitteelliselle talousalan yritykselle, vaikka tosiasiassa henkilö työskentelee järjestäytyneelle rikollisuudelle. Henkilö tietämättään auttaa rahanpesussa ja kätkee järjestäytyneen rikollisuuden esimerkiksi huumemyynnistä tai ihmiskaupasta saamiaan rahoja.
Rahanpesua tehdään monella tavalla. Yksi yleisiä on forex-kaupankäynti, jossa huijauksen uhri tekee tietämättään rikollisille peilikaupankäyntiä. Toisessa menetelmässä "työtehtävänä" on vastaanottaa rikollisilla keinoilla hankittua rahaa ja lähettää se eteenpäin. Henkilö vastaanottaa rahan omalle tilillensä ja hänen tulee sitten nostaa se tililtänsä pois käteisenä mahdollisimman pian. Tämän henkilö saa viestin, missä kerrotaan mihin maahan ja kenelle käteinen raha lähetetään. Joskus muulien tehtävänä on vain lähettää rahoja tililtä toiselle.
Rahan edelleenlähettämisen tarkoitus on kätkeä rikollisen rahan alkuperä. Huijaukseen osallistuva syyllistyy rikokseen rahanpesusta, ja teko on rangaistava rikos.
Varastetun tavaran tai rahan välittäminen: "Työskentele kotona ja rikastu"
Toinen huijaus, johon ihmisiä värvätään roskapostilla on nettikaupassa tapahtuva petos. Tällöin henkilö saa tilillensä rahaa nettikaupassa tehdystä huijauksesta ja hänen tehtävänään on välittää rahat eteenpäin toiselle tilille. Henkilöä voidaan myös pyytää vastaanottamaan rikollisilla varoilla tai varastetulla luottokortilla hankittuja tuotteita omaan kotiosoitteeseensa ja toimittamaan varastettu tavara eteenpäin. Teko on rangaistava rikos.
Romanssihuijaus: viesti yleensä on henkilökohtainen sävyltään
Romanssihuijaus on huijaus, jossa sen toteuttajan tavoitteena on saada huijauksen uhri lähettämään rahaa romanssin toivossa nettideittailun kuluessa. Monesti tutustumisen jälkeen kuvitteellinen kumppani pyytää rahaa johonkin hyvin perusteltuun menoon, esimerkiksi lentolipun, passin tai viisumin hankintaan.
Usein taustalla on järjestäytynyt rikollisuus ja kumppania ei ole ollut olemassakaan. Lähetetyt kuvat on kopioitu netistä. Useimmiten huijattu on suomalainen mies ja kuvitteellinen nainen asuu ulkomailla.
Rahahuijaus: "Olet voittanut lotossa 10 miljoonaa!" tai "Auta minua siirtämään omaisuuteni maasta"
Usein englanninkielisillä sähköpostiviestillä kerrotaan viestin saajan voittaneen suuria summia lotossa. Lunastaakseen voittonsa hänen täytyy vain maksaa pieni etukäteismaksu, esimerkiksi veroja tai pankkimaksuja. Seuraavaksi huijarit pyytävät uhria lähettämään suuremman maksun jollain toisella verukkeella ja huijaus jatkuu. Tosiasiassa viestin saaja ei ole voittanut mitään lottovoittoa, eikä rahoja ole edes olemassa, vaan huijarit luottavat viestinsaajan ahneuteen.
Toisessa vastaavanlaisessa huijauksessa viestin saajaa pyydetään auttamaan rahan siirtämisessä. Viestissä voidaan puhua esimerkiksi perinnöstä, timanttikaupasta tai rahansiirrosta. Palkkioksi auttamisesta luvataan jopa miljoonia. Ensin pitää vain lähettää vähän rahoja pankkikuluihin, oikeusmaksuihin... Kuten edellisessä, rahoja ei ole ikinä ollut olemassakaan.
Monesti viesteissä viitataan johonkin ajankohtaiseen tapahtumaan. Siinä missä aluksi niissä puhuttiin nigerialaisen prinssin auttamisesta (josta nigerialaiskirjeet saivat nimensä), nykyään niillä voidaan viitata esimerkiksi öljymiljoonista tai irakilaiskenraalien miljoonista. Vaikka nimitys onkin nigerialaiskirjeet, ei viesteillä ole enää nykyään mitään tekemistä Nigerian kanssa.
Prostituutio: "Lähelläsi on 15 naista odottamassa sinua" Viestissä pyritään markkinoimaan prostituutiopalveluita. Toimintaan voi liittyä ihmiskauppaa.
Laittomien lääkkeiden myynti: "Pudota painoa tällä ihmelääkellä" ja "Paranna erektiotasi" Roskapostilla pyritään myymään laittomia lääkkeitä, erityisesti erektiolääkkeitä. Lääkkeiden turvallisuudesta tai sisällöstä ei ole takuuta.
Tuoteväärennösten myyminen: "Halpa Rolex"
Roskaposteilla voidaan myös myydä piraattituotteita eli tuoteväärennöksiä, esimerkiksi väärennettyjä Rolex-kelloja.
Pankkitunnusten- ja tietojenkalastelu: "Postipakettiasi ei voitu toimittaa" tai "Poliisi: rahasi ovat vaarassa"
Huijarit käyttävät hyväksi ihmisten luottamusta ja voivat tekeytyä esimerkiksi poliisiksi tai pankin virkailijaksi. Rikolliset kertovat henkilön rahojen olevan uhattuna ja pyytävät sillä verukkeella huijattua lähettämään verkkopankkitunnuksensa, tilitietonsa tai luottokortin numeronsa. Tämän jälkeen rikolliset tyhjentävät uhrin pankkitilin kokonaan. Huijarit voivat myös tekeytyä pankin virkailijoiksi ja pyytää tietoja jotta voivat korjata virheellisen laskun tililtä. Oikeasti pankki ja poliisi ei koskaan kysy näitä tietoja.
Monesti myös huijarit lähettävät viestin, jossa on valmis linkki aidolta näyttävälle valesivulle, josta pankkitunnukset varastetaan. Huijarit voivat myös lähettää viestin joka näyttää postin lähettämältä. Tällöin kuvitteellisen saapuneen paketin voi lunastaa linkistä pientä maksua vastaan. Tosiasiassa henkilö joutuu tilausansaan ja hänen kortiltaan veloitetaan suuria summia joka kuukausi.
Internethuijausten nettisivut ja viestit voivat näyttää hyvin aidoilta. Ne tunnistaa siitä, että niillä pyydetään pankkitietoja tai rahasummia.
Pyramidihuijaukset eli ketjukirjeet
Viestissä luvataan henkilön rikastuvan, kun hän lähettää viestin eteenpäin ja lähettää viestin lähettäjälle rahaa. Huijaus on laiton ja saadut rahat voi menettää kiinni jäädessä ja kyseessä on rangaistava rikos.
Laittomat nettikasinot ja internetin rahapelit
Roskapostilla mainostetaan myös laittomia kasinoita ja uhkapelejä. Kasinot ovat kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden pyörittämiä ja rahapelilain vastaisia. Monesti käyttäjää pyritään hämäämään laajalla valikoimalla ja kansainvälisellä organisaatiolla. Saadut voitot voi menettää rikoksesta saatuna hyötynä valtiolle.
Valelaskut Yrityksille lähetetään viestejä, jotka näyttävät aidoilta laskuilta mutta ovat tosiasiassa "tarjousehdotuksia". Maksamalla maksun pääsee yleensä johonkin kansainväliseen rekisteriin. Jos laskun maksaa, lähetetään seuraavana vuonna uusi. Mikäli tästä kieltäytyy, uhkailee huijarit oikeudella ja perinnällä.
Virusviesti: "Katso, sinä olet tässä kuvassa!" Roskapostilla voidaan myös jakaa viruksia. Tiedosto tekeytyy esimerkiksi tekstidokumentiksi tai valokuvaksi, ja viesti saa sosiaalisen manipuloinnin avulla uhrin avaamaan linkin tai tiedoston. Avatessa sen koneelle asentuu virus tai haittaohjelma, joka voi esimerkiksi lukita käyttäjän tietokoneen kiristäen uhria maksamaan, ettei tietokone tuhoudu.
Roskaposti ja laki Suomessa roskapostiksi ymmärrettävään viestintään liittyvistä asioista säädetään yleisen tietosuoja-asetuksen lisäksi sähköisen viestinnän palveluista annetussa laissa (917/2014)Laki sähköisen viestinnän palveluista (917/2014), ajantasainen lakiteksti. Haettu 10.3.2018 sekä kuluttajansuojalaissa (38/1978).
Luonnollisille henkilöille ei saa lähettää sähköistä suoramarkkinointia ilman vastaanottajan ennakkosuostumusta (LSVP 200 §) Yhteisöille saa lähettää sähköistä suoramarkkinointia. Yhteisöillä on kielto-oikeus (LSVP 202 §) Luonnollisten henkilöiden osoitteita yrityksissä tulkitaan periaatteessa koskevan ennakkosuostumuksen vaatimus. Kuitenkin hallituksen esityksessä nykyistä lakia edeltäneen sähköisen viestinnän tietosuojalaiksiHallituksen esitys HE 125/2003. Haettu 13.2.2013 esitetään, että asemavaltuutuksen nojalla tästä vaatimuksesta voi tinkiä.
Sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 200 ja 202 § sääntelevät ainoastaan sähköistä suoramarkkinointia. Sähköinen joukkosuoraviestintä, jolla ei ole kaupallista tarkoitusta, kuten uskonnollinen, poliittinen, tai mielipidekysely, eivät vaikuttaisi olevan tämän sääntelyn piirissä.
Roskapostin lähettäminen
Internet-palveluntarjoajat ja yksityiset käyttäjät ovat kehittäneet useita erilaisia keinoja roskapostilta suojautumiseen. Lähes kaikki Internet-operaattorit kieltävät roskapostin lähettämisen ja sulkevat käyttäjän tunnuksen, jos tunnusta käytetään roskapostin lähettämiseen. Tämä ei kuitenkaan ole osoittautunut riittävän roskapostin ehkäisyyn.
Muun kuin oman tietokoneen käyttö
Alun perin roskaposti lähetettiin omalla tunnuksella suoraan vastaanottajille. Vastaanottajat valittivat operaattorille, ja pian lähettäjän tunnus suljettiin. Tämän vuoksi roskapostittajien peruskeinoksi tuli pian lähettää viestit jonkun muun tietokonetta ja verkkoyhteyttä käyttäen. Tällä tavoin todelliset lähettäjät suojaavat itseään monin eri tavoin: he piilottavat jälkensä, saavat muiden tietokoneiden resurssit käyttöönsä sekä ohjaavat vastatoimet aivan muualle kuin varsinaista roskapostittajaa vastaan.
1990-luvulla suosituin keino oli käyttää avoimia sähköpostipalvelimia (MTA). Muutamassa vuodessa avoimista sähköpostipalvelimista siirryttiin avoimiin välityspalvelimiin.
Vuoden 2003 aikana roskapostitus sai uuden käänteen. Sen sijaan että Internetistä etsittäisiin avoimia palveluja, "palveluita" ryhdyttiin luomaan itse. Roskapostittajat ottivat tietokonevirukset apuun. Monet vuoden 2003 pahimmista viruksista (mm. Sobig ja Mimail) olivat roskapostiviruksia. Varsinkin Windows-käyttöjärjestelmän tietoturva-aukot mahdollistivat virusten asentumisen loppukäyttäjän tietokoneeseen ja muuttamaan koneen avoimeksi palvelimeksi.