Maahanmuuttopolitiikka ja siihen liittyvän lainsäädännön valmistelu Suomessa perustuvat kulloisenkin hallituksen linjaamiin tavoitteisiin, Euroopan unionin yhteiseen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaan sekä kansainvälisiin sopimuksiin. 2020-luvun puoliväliä lähestyttäessä Suomeen saapuneiden maahanmuuttajien määrä oli kasvanut nopeasti edellisten vuosikymmenten aikana. Maahanmuutosta oli tuolloin tullut yksi poliittisen keskustelun kiistellyimmistä aiheista. Vuonna 2025 Yle totesi, että tiukasta maahanmuuttopolitiikasta on tullut Pohjoismaissa ja siten myös Suomessa valtavirtapolitiikkaa.
Edellä mainituista kansainvälisistä sopimuksista tärkeimpiä ovat
Euroopan ihmisoikeussopimus kidutuksen vastainen yleissopimus lapsen oikeuksien sopimus Geneven pakolaissopimus.
Puolueiden maahanmuuttopoliittiset näkemykset
Kokoomus Kokoomus kannattaa vastuullista maahanmuuttopolitiikkaa, jossa tuetaan elinolojen kehitystä erityisesti turvapaikanhakijoiden lähtöalueilla ja edistetään kokonaisvaltaista kriisinhallintaa. Kokoomus kannattaa myös yhteiskuntien vakauden vahvistamista, demokratiakehitystä ja tasa-arvoa kehitysyhteistyöllä. Puolue haluaa vahvistaa Euroopan unionin ulkorajavalvontaa ja tehostaa yhteistyötä turvapaikkakäsittelyssä.
Perussuomalaiset Perussuomalaisten mielestä tiukka maahanmuuton hallinta ja paluumuutto ovat tärkeimmät ja tehokkaimmat ja käytännössä ainoat maahanmuuton haitoilta suojautumisen keinot.
Kristillisdemokraatit Kristillisdemokraatit kannattavat inhimillistä, mutta hallittua maahanmuuttopolitiikkaa. He tahtovat auttaa avuntarvitsijaa ja turvata oleskeluluvan saaneiden kotouttamisen Suomeen. Tämän onnistumiseksi maahanmuuton on oltava hallittua ja lieveilmiöitä on torjuttava.
Ruotsalainen kansanpuolue Ruotsalaisen kansanpuolueen näkemyksen mukaan maahanmuutto- ja pakolaispolitiikka toimii Euroopan unionissa ja johtaa siihen, että jäsenvaltioiden välillä kannetaan yhdessä vastuu ja tehdään oikeudenmukaisia jakoja. Elokuussa 2024 hallitusvastuussa ollessaan puolue ehdotti saatavuusharkinnasta luopumista. Hallituskumppanit suhtautuivat myös penseästi RKP:n ehdotuksiin muuttaa työperäistä maahanmuuttoa. Puolueen puheenjohtajan Anders Adlercreutzin mukaan puolueen isona tavoitteena on vakiinnuttaa nettomaahanmuutto Suomeen vähintään 40 000:een henkilöön vuodessa. Vuonna 2023 nattomaahanmuutto Suomeen oli ennätyskorkealla.
Keskustapuolue Keskustapuolueen eduskuntaryhmä haluaa tiukentaa Suomen maahanmuuttopolitiikkaa lisäämällä pikakäännytyksiä, mutta samalla se haluaa parantaa työllistyneen turvapaikanhakijan mahdollisuuksia jäädä Suomeen. Antti Kaikkosen mielestä pikakäännytyksiä voitaisiin käyttää nykyistä enemmän silloin, kun turvapaikan hakija tulee Suomeen turvallisesta maasta. Työ on keskustan mielestä parasta kotouttamista. Siksi turvapaikanhakijan työhön pääsyä pitäisi helpottaa esimerkiksi kohtuullistamalla perheenyhdistämisen tulorajoja ja poistamalla turhia kielivaatimuksia.
Vihreä liitto Vihreiden näkemyksen mukaan maahanmuuton kolme tärkeintä haastetta ovat kielen oppiminen, työllistyminen ja yhdenvertaisuuden toteutuminen. Ne ovat kotoutumisen avainkysymykset. Suomi, joka kohtelee hyvin ja tasa-arvoisesti kaikkia asukkaitaan, myös muualta tulleita, pitää huolta kantaväestöstäkin. Vihreät toteavat, että maahanmuuttajien ja suomalaisten vastakkainasettelu ei ole Suomelle eduksi. Puolueen maahanmuuttopoliittisen ohjelman mukaan maahanmuuttoa tulee lisätä Suomeen merkittävästi.
SDP Sosialidemokraattinen Puolue esittää rakenteellisia uudistuksia maahanmuuttajien kotouttamiseen. Puolueen tarkoituksena on linjata ne keinot, joilla tehostetaan kotoutumista pitkällä aikavälillä. Puolue pitää kiinni maahanmuutossa noudatettavasta työvoiman saatavuusharkinnasta. Työmarkkinoilla sovittuja työmarkkinasopimuksia pitää noudattaa, eikä maahan muuttaneista – mukaan lukien turvapaikan saaneet – saa tehdä työehtojen kohtelun suhteen toisen luokan kansalaisia.
Vasemmistoliitto Vasemmistoliiton kanta on, että Suomi tarvitsee maahanmuuttoa ja maahanmuuttajien tarjoamaa työpanosta. Puolueen mielestä työlupaprosesseja on helpotettava ja työperäisten maahanmuuttajien kotouttamista on parannettava. Maahanmuuttajien hyväksikäyttöä työmarkkinoilla on estettävä kertomalla maahantulleille heidän oikeuksistaan ja lisäämällä työehtojen valvontaa.
Eri hallitusten toimia 2000-luvulla
Marinin hallitus Marraskuun lopussa 2021 tuli ilmi, että Suomen sisäministeriö oli käynnistänyt saman vuoden toukokuussa selvityksen, jonka oli määrä valmistua vuoden loppuun mennessä. Tuolloin sisäministeriössä pohdittiin, tulisiko Suomeen luoda määräajaksi jonkinlainen uusi oleskelulupatyyppi. Sen kohderyhmä oli tuolloin vielä hahmotteluasteella. Mallia hankkeelle oli haettu muista Euroopan maista. Hallituksen päätökset mahdollisesta lakiesityksestä oli määrä tehdä vuonna 2022, jolloin selvityksen oli tarkoitus valmistua. Selvitys laitettiin alulle vihreiden puheenjohtajan Maria Ohisalon toimiessa sisäministerinä. Selvityksessä hahmoteltiin oleskeluluvan myöntämistä vuosina 2015–2016 tai tätä aiemmin Suomeen saapuneille turvapaikanhakijoille, jotka ovat olleet Suomessa pitkään laittomasti maassa.
Sisäministeriön maahanmuutto-osaston edustajan mukaan laittomia oleskelijoita oli vuonna 2021 Suomessa noin 3 000. Sisäministeriö hahmotteli, että oleskeluluvan edellytyksenä olisi turvapaikanhakutausta, pitkä laiton oleskelu maassa ja se, ettei henkilö ei ole syyllistynyt rikoksiin.
SDP:n ja keskustan valiokuntaryhmät eduskunnan hallintovaliokunnassa totesivat hankkeesta, että: ”Sisäministeriössä valmistelussa oleva selvitys, jossa laittomasti maassa oleva kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut henkilö voisi saada oleskeluluvan, on hallitusohjelman vastainen”.
Vaikka selvitys koski vain vuosina 2015–2016 tai tätä aiemmin saapuneita turvapaikanhakijoita, oli valiokuntaryhmien mukaan vaara, että samaa toimintatapaa sovellettaisiin myös tulevaisuudessa. Sisäministeriö oli samaan aikaan käynnistänyt myös toisen selvityksen, joka koski työllistyneitä kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita henkilöitä. Toisin kuin työllistymättömien osalta, kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden oleskeluluvan helpottamisesta oli hallitusohjelmassa kirjaus. Loppuvuonna 2021 kaavailtiin, että lakimuutos annetaan eduskunnalle keväällä 2022. Muutoksen tarkoituksena oli helpottaa oleskeluluvan saamista työn perusteella.
Paperittomien eli ilman oleskelulupaa laittomasti maassa olevien kustannukset kasvoivat Helsingissä vuodesta 2018 vuoteen 2019 verrattuna. Näiden henkilöiden vastaanottamien palvelujen kokonaiskustannukset olivat vuonna 2019 yhteensä 2,1 miljoonaa euroa. Summa sisältää terveydenhuollon, sosiaalihuollon, erikoissairaanhoidon ja työntekijöiden kustannukset. Kustannuksista suurin osa koski terveydenhuoltoa.
Venäjän hyökättyä Ukrainaan vuonna 2022 Ukrainasta pakeni ihmisiä myös Suomeen. Lokakuun 2022 alkuun mennessä Suomeen oli tullut lähes 40 000 ukrainalaista, joista kolmannes halusi jäädä maahan. Lähes 40 prosentilla suunnitelmat olivat avoinna. Samana syksynä Suomeen pakeni Venäjältä tuhansia ihmisiä. Heistä valtaosa oli kutsuntoja pakenevia miehiä. Heistä osa halusi jäädä Suomeen vain siihen saakka, kunnes tilanne muuttuu heidän kannaltaan suotuisammaksi. Osa aikoi myös jäädä pysyvästi. Lokakuun puoliväliin mennessä Suomesta haki turvapaikkaa 499 Venäjän kansalaista. Tuohon mennessä koko vuoden aikana Venäjän kansalaisilta oli tullut 915 turvapaikkahakemusta. Tavallisesti ennen sotaa venäläiset olivat jättäneet 200–500 turvapaikkahakemusta vuodessa. Maahanmuuttovirasto ei ollut maaliskuuhun 2023 mennessä käsitellyt eikä aikonut käsitellä sotaa välttelevien venäläismiesten turvapaikkahakemuksia. Venäläisten turvapaikanhakijoiden määrät alkoivat pienentyä selvästi vuoden 2022 lopun liikekannallepanon aiheuttaman piikin jälkeen. Maaliskuussa 2023 kaksi kolmasosaa venäläisten hakemuksista oli tullut syyskuusta lähtien miehiltä. Liikekannallepano oli vaikuttanut suurimpaan osaan venäläisten miesten hakemuksista. Hakemuksia ei oltu käsitelty, koska Suomessa ei tiedetty mitä asepalveluksesta kieltäytymisestä käytännössä seuraisi Venäjällä, mitä rintamalle joutuminen tarkoittaisi ja keitä liikekannallepano koski.
Orpon hallitus pienoiskuva|Orpon hallitus on pyrkinyt muun muassa tiukentamaan turvapaikan ja pysyvän oleskeluluvan saamisen edellytyksiä. Kun vuoden 2023 eduskuntavaalit voittaneen Kokoomuksen Petteri Orpo kokosi uutta hallitusta, uusi hallitus asetti tavoitteekseen, että Suomen apu kohdistetaan kaikkein hädänalaisimmille ja turvapaikkajärjestelmän väärinkäyttö estetään. Orpon hallituksen ohjelma lupaa merkittäviä kiristyksiä maahanmuuttopolitiikkaan. Maassaolon edellytyksiä tiukennetaan useilla eri toimenpiteillä, joiden tavoitteena on vahvistaa työperusteista maahanmuuttoa ja kotoutumista sekä rajoittaa Suomeen saapuvia pakolaisten määrää 1 050 hengestä 500 henkeen. Kokonaisuudistus on tarkoitus toteuttaa vaiheittain. Hallitus muun muassa suunnittelee, että laiton maassaolo voisi johtaa vankeusrangaistukseen ja selvittää mahdollisuutta palauttaa laittomasti maassa olevia kolmansiin maihin. Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite kotouttaa 5–10 prosenttia maahanmuuttajista ruotsinkielisiksi. Myös ukrainalaisten maahantulosta ja kotouttamisesta laadittiin erityisehdot.
Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö on linjannut, että vuosittainen uusien aloittavien ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrän tulisi kasvaa vuodesta 2024 alkaen kolminkertaiseksi vuoteen 2030 mennessä, jolloin vuosittan aloittavien ulkomalaaisopiskelijoiden määrä oli 15 000 henkeä vuodessa. Orpon hallitus poisti tarkat tavoitemäärät. Opetus- ja kulttuuri ministeri, ruotsalaisen kansapuolueen, Anders Adlercreutz totesi syksyllä 2024, että Suomi on maahanmuutosta riippuvainen maa.
Keväällä 2024 Orpon hallituksen tavoitteena oli kiristää kansalaisuuden saamisen ehtoja, tiukentaa pysyvän oleskeluluvan ehtoja, tiukentaa perheenyhdistämistä, muuttaa kansainvälinen suojelu väliaikaiseksi, pienentää vastaanottorahaa ja estää välineellistetty maahantulo.
Kirkot arvostelivat Orpon hallituksen maahanmuuttopolitiikkaa vetoomuksessaan. Sen allekirjoittivat muun muassa Suomen evankelis-luterilaisen, katolisen ja ortodoksisen kirkon johtajat. Vetoomuksen allekirjoittajat sanoivat vetoavansa inhimillisemmän maahanmuuttopolitiikan puolesta.
Orpon hallituksen tavoitteena on ollut lisätä työperäistä maahanmuuttoa erityisesti neljästä kohdemaasta, Filippiineiltä, Intiasta, Brasiliasta ja Vietnamista. Lisäksi hallitusohjelmassa mainitaan, että yhä useampi paperiton ihminen palaisi lähtömaahansa, joko vapaaehtoisesti tai väkisin. Tätä varten Suoen ulkoministeriöön nimitettiin uusi, palautuksista vastaava asiantuntija eli paluuasioiden ja muuttoliikkeen ulkoasiainneuvos. Neuvoksen tehtävänä on hallinnoida muuttoliikkeiden ulkosuhteisiin liittyviä toimia läpi ulkoministeriön sekä osallistua Suomen kannanmuodostukseen Euroopan unionissa ja Yhdistyneissä kansakunnissa. Yksi neuvoksen toimenkuvista on olla avaamassa keskusteluyhteyttä sellaisiin Euroopan unionin ulkopuolisiin maihin, jotka ovat tavalla tai toisella vastahakoisia vastaanottamaan kansalaisiaan takaisin. Suomella on kaksi prioriteettimaata, joiden kanssa käydään tiivistä vuoropuhelua palautuksista, ja ne ovat Irak ja Somalia. Ne eivät suostu ottamaan kaikkia kansalaisiaan vastaan, vaikka Suomi olisi päättänyt poistaa heidät maasta. Molemmat kansalaisuudet ovat viime vuosina olleet kärkisijoilla, kun mitataan maastapoistamispäätöksen saaneiden määrää. Esimerkiksi vuonna 2024 kaikkiaan 305 irakilaista ja 124 somalialaista oli saanut maastapoistamispäätöksen marraskuun alkuun mennessä. Euroopan rajaviranomainen Frontex sekä jäsenmaat ovat panostaneet 2020-luvun alussa niin sanottuun uudelleen integrointiin eli siihen, että palaaja kotoutuu takaisin lähtömaahansa.