Lapuan tuomiokirkkoseurakunta on Lapuan hiippakuntaan ja Lapuan tuomiorovastikuntaan kuuluva Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunta, joka toimii Lapuan kaupungin alueella. Seurakunnan poikkeavan nimen syynä on se, että seurakunta on Lapuan hiippakunnan keskuspaikka, jossa sijaitsee virallisesti piispanistuin.
Historia Lapuan kappeliseurakunta kuului 1550-luvulla Isonkyrön seurakuntaan. Vuonna 1555 Kustaa Vaasa antoi Mikael Andreas -nimiselle henkilölle valtakirjan papinvirkaan Lapuan kappeliseurakunnassa. Tämännimistä pappia ei liene kuitenkaan koskaan Lapualle saapunut. Tapahtuma oli kuitenkin merkittävä, sillä tämän jälkeen Lapua alkoi yhä enemmän irtaantua emäalueestaan Kyrön suurpitäjästä. Perimätieto kertoo, että näihin aikoihin Lapualle oli jo rakennettu oma kirkko.Rikkinen & Sihvo 1986, s. 138
Itsenäinen kirkkopitäjä Lapuasta tuli 1581. Vakinaisesti seudulla asuva pappi oli saatu jo viisi vuotta aikaisemmin. Lapuaan kuuluivat tuolloin Kuortane, (itsenäistyi 1798), Alahärmä, Kauhava, Ylihärmä (itsenäistyivät 1869) ja Nurmo (itsenäistyi 1879).
Herännäisyys Puukkojunkkarien rajuun elämänmenoon tuli taitekohta 1800-luvun alkupuolella, kun Lapuan kappalaiseksi apulaiseksi nimettiin Niilo Kustaa Malmberg. Tämä palavahenkinen saarnamies siisti väestön tapoja huomattavasti. Hän oli myös keskeisesti vaikuttamassa siihen, että herännäisyydestä tuli myöhemmin merkittävä hengellinen liike. Malmberg edisti myös ansiokkaasti paikallisia kouluoloja. 1838 hän tarjoutui pitämään kiertokoulua. Tehtävä oli jo sinällään raskas ja epäkiitollinen. Malmbergin työtä Lapualla jatkoivat muun muassa Justiina Rautakorpi, Arvi Logren ja Malmbergin poika Wilhelm Malmivaara.
Sisälähetysseura Herättäjä perustettiin Lapualla vuonna 1912. Suomen ensimmäinen kristillinen kansanopisto aloitti toimintansa Lapuan Karhunmäessä 1913.
Tuomiokirkkoseurakunta Lapuan seurakunta saavutti merkittävimmän taitekohtansa, kun Lapuan hiippakunta aloitti toiminta 1. heinäkuuta 1956. Hiippakunnan saamiseen Lapualle vaikuttivat juuri paikkakunnan kristilliset perinteet. Toisaalta lapualaiset itse olivat aktiivisesti ajamassa hanketta.Rikkinen & Sihvo 1986, s. 139 Samalla Lapuasta tuli piispanistuimen ja tuomiokapitulin sijoituspaikka ja seurakunnan nimi muuttui Lapuan tuomiokirkkoseurakunnaksi.
Toimipaikat Nykyinen Lapuan tuomiokirkko on viides seurakunnan kirkko. Sen rakensi vuonna 1827 Heikki Kuorikoski C. L. Engelin piirustusten mukaan. Seurakunnan alueella on kaksi kirkkoa, jotka ovat kyläkirkkoyhdistyksien omistuksessa. Kauhajärven kyläkirkko on rakennettu 1983 kaksi vuotta aiemmin tuhopoltossa tuhoutuneen kirkon tilalle, joka oli rakennettu 1867. Tiistenjoen kirkko on kyläläisten talkoovoimin rakentama ja se on vihitty käyttöön 27.9.1953.
Seurakunnalla on kolme seurakuntataloa. Vuonna 1954 valmistunut keskustan seurakuntatalo sekä 1975 valmistuneet Hellanmaan ja Kauhajärven seurakuntakodit.
Leiri- ja kurssitoimintaa järjestetään Kaaranmännikön kurssikeskuksessa.
Herätysliikkeet Lapuan tuomioseurakunta muodostaa Etelä-Pohjanmaan voimakkaan herännäisyyden tukialueen keskuksen. Liikkeen keskusjärjestö Herättäjä-Yhdistys toimii Lapualta käsin ja liikkeelle on paikkakunnalla vahvaa tukea. Myös evankelisella herätysliikkeellä on Lapualla voimakas kannatus.
Papisto Seuraavat henkilöt ovat toimineet Lapuan kirkkoherroina: Lapuan seurakunta 1582–1583: kirkkoherra Petri Inde Henricus 1584–1593: kirkkoherra Petri Bernhardus 1593–1622: kirkkoherra Martinus H. Bovilanus 1623–1629: kirkkoherra Georgius M. Markarus 1630–1652: kirkkoherra Christopher J. Cronovius 1654–1661: kirkkoherra Gregorius B. Raumannus 1662–1690: kirkkoherra Carolus Petri Prochman 1691–1695: kirkkoherra Martinus Prochman 1696–1697: kirkkoherra Marcus Gronovius 1698–1709: kirkkoherra Jacobus Haustramnius 1710–1714: kirkkoherra Martinus J. Haustramnius 1717–1739: kirkkoherra Michael Samuelis Lithovius 1740–1756: kirkkoherra Johannes Georgii Asproth 1757–1788: kirkkoherra Isaac Lithovius 1790–1791: kirkkoherra Christian Salmenius 1791–1812: kirkkoherra Johan Gummerus 1814–1835: kirkkoherra Gabriel Jonae Lagus 1837–1849: kirkkoherra Johan Daniel Alcenius 1854–1865: kirkkoherra Peter Kristian Chydenius 1867–1881: kirkkoherra Otto Mauritz Hohenthal 1888–1893: kirkkoherra Anders Oskar Törnudd 1900–1922: kirkkoherra Wilhelmi Malmivaara 1924–1942: kirkkoherra Kaarlo Rietrikki Kares 1943: kirkkoherra Väinö Malmivaara 1944–1953: kirkkoherra Jussi Sinnemäki 1954–1956: kirkkoherra Eino Sares
Tuomiorovastit (1956→) 1956–1961: tuomiorovasti Eino Sares 1961–1974: tuomiorovasti Olavi Laitinen 1974–1993: tuomiorovasti Jussi Ranta 1993–2006: tuomiorovasti Jarmo Isotalo 2006–2012: tuomiorovasti Juha Ikola 2012–2022: tuomiorovasti Matti Salomäki 2022–: tuomiorovasti Jussi Peräaho
Katso myös
Uskonto Etelä-Pohjanmaalla
Lähteet
Viitteet
Aiheesta muualla
Lapuan tuomiokirkkoseurakunta
Luokka:Lapuan hiippakunnan seurakunnat Tuomiokirkkoseurakunta