pienoiskuva|Havainnekuva näkyvyyden päättelystä. Piilopintojen poistoTilanhallintatekniikat 3D grafiikkamoottoreissa3D grafiikkamoottoreissa, Jarno Kansanaho tai vähimmillään piiloviivojen poisto on 3D-grafiikassa perustavanlaatuinen ongelma, joka syntyy renderöinnissä, koska näkymättömiin jäävien kappaleiden renderöinti on sekä tehotonta että virheellistä.
Piilopintojen poiston selkein sovellutus käytäntöön on pintojen ensijaisnäkyvyys: kamerasta on oltava katkeamaton linja näkyvään kappaleeseen. Tähän käytetään säteensuuntausta ja syvyyspuskuria. Kaksi yksinkertaista ja tehokasta menetelmää ovat backface culling ja frustum culling (myös view frustrum culling) konservatiiviseen näkyvyyden testaamiseen. Occlusion culling on monimutkaisempi kehitysaskel frustum culling -menetelmästä, joka ottaa kappaleiden keskinäisen peittävyyden huomioon.
Culling tarkoittaa "joukosta poistamista": backface culling poistaa polygonit, jotka osoittavat poispäin katsojasta view frustum culling joukon polygoneja, jotka ovat näkymäkartion ulkopuolella ja siten hieman monimutkaisempi occlusion culling poistaa kappaleet, jotka ovat muiden kappaleryhmien piilottamia ja siten monimutkaisin tekniikka, joka vaatii laskentaa muiden kappaleiden vaikutuksesta toisiin
Occlusion culling voi toimia kuva-avaruudessa, kappaleavaruudessa tai sädeavaruudessa. Lisäksi on joukko algoritmeja nimeltä portal culling: menetelmä käyttää näkymäkartiota "portaalien" kohdalla kuten rakennuksen ovi tai ikkuna. Menetelmä on tyyppi occlusion culling menetelmästä ja voidaan sanoa olevan view frustum culling menetelmän laajennus.
Ideaalinen poistoalgoritmi välittäisi grafiikkaliukuhihnan läpi vain täsmälleen näkyvän joukon (, EVS), joka näyttäisi primitiivit, jotka ovat osittain tai täysin näkyvissä. Koska tämä olisi monimutkaista käytännön algoritmit käyttävät mahdollisesti näkyvää joukkoa (, PVS).
Katso myös Binary space partitioning
Lähteet
Luokka:Tietokonegrafiikka