Karl Gustaf Ossiannilsson, alun perin Karl Gustaf Ossian Nilsson (30. heinäkuuta 1875 Lund, Ruotsi – 14. maaliskuuta 1970 Rystad, Ruotsi), oli ruotsalainen kirjailija.
Ossiannilsson herätti huomiota jo ensimmäisillä runokokoelmillaan, joissa hän lennokkaasti ja omaperäisellä taituruudella ylistää varsinkin voimakkaita historiallisia henkilöitä (Samlade dikter 1900–1905, 1907). Seuraavissa runokokoelmissa aihepiiri on jo laajempi ja sisältö syvempi (Orkester, 1907; Flygskeppet, 1911). Myöhemmin Ossiannilsson julkaisi suorasanaisia yhteiskuntakuvauksia ja laajat, suurta huomiota ja paljon väittelyä herättäneet romaaninsa Barbarskogen (esikoisromaani, 1908), Slätten (1909) ja Havet (1910). Barbarskogen on avainromaani ja syntyi yhteyksistä akateemiseen sosialismiin. Hän kiroitti historiallisia romaaneja myös nuorisolle, esimerkiksi teoksen 'Nuori leijona (1914), sekä muistelmia. Muita teoksia ovat idylli Prästgården (1911), romaani Ödets man (1912) ja luonteenkuvaus Lille Benjamin'' (1913).
Ossiannilsson työskenteli myös elokuvan parissa. Hän näytteli, teki käsikirjoituksia, sävelsi.
Palkinnot ja tunnustukset De Nion suuri palkinto 1917 ja 1919
Suomennettu teos
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Ruotsalaiset kirjailijat Luokka:Vuonna 1875 syntyneet Luokka:Vuonna 1970 kuolleet