Tuonelan emäntä on suomalaisessa kansanrunoudessa ja Kalevalan 16. runossa esiintyvä henkilö, Tuonelan naispuolinen hallitsija. Kalevalassa kerrotaan, kuinka "Tuonetar, hyvä emäntä, / Manalatar, vaimo vanha" tuo Väinämöiselle tuopin sammakoiden ja käärmeiden täyttämää olutta; sama Käärmeolut-teema esiintyy myös muualla Kalevalassa sekä yleisesti kansanrunoudessa. Väinämöinen kieltäytyy juomasta, jolloin emäntä kysyy, mitä asiaa Väinämöisellä on Tuonelaan. Väinämöinen kertoo tulleensa hakemaan kolmea veneenveistossa tarvittavaa sanaa, mihin Tuonetar vastaa:
Tuonelan emäntä on ilmeisesti pohjimmiltaan samaa alkuperää kuin Louhi ja pohjautuu pohjoisille kansoille tyypilliseen käsitykseen, jonka mukaan tuonpuoleisessa kaikki on toisin: miesten hallitessa tätä maailmaa manalassa hallitsijana toimii nainen. Saamelaisilla Tuonelan emäntää vastaa naispuolinen jumalatar Jábmiidáhkka ja muinaisilla skandinaaveilla Hel.
Lähteet Kalevalan 16. runo
Luokka:Suomalaiset jumalat ja taruolennot