Lukemisen erityisvaikeus (yhdessä kirjoittamisen erityisvaikeuden kanssa: lukivaikeus, lukihäiriö) eli dysleksia on todennäköisesti neurologinen tai neurobiologinen häiriö. Sen oireita voivat olla esimerkiksi lukemisen hitaus tai vaikeus sekä samankaltaisten äänteiden oikeinkuulemisen vaikeus; lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeudessa myös kirjoittamisessa kirjainten tai niiden paikan sekoittuminen, kirjainten poisjäänti, ylimääräisten kirjainten lisääminen tai sanojen puuttuminen. Lukemisen erityisvaikeuden syynä olevia geenivirheitä on löydetty ainakin neljä ja sen vakavuutta kuvataan asteikolla yhdestä neljään. Lukihäiriö vaikeuttaa lukemista, kirjoittamista ja luetun ymmärtämistä. Arviolta 5–10 prosentilla maailman ihmisistä on lukihäiriö.

Yleistä ICD-10-tautiluokituksen mukaan lukemisen erityisvaikeus (dysleksia) on eräs psyykkisen kehityksen häiriöistä. Se on oppimiskyvyn vaikeuksista yleisin, ja se ei johdu peruskoulutuksen tasosta, sairauksista tai vammoista, ja se saattaa ilmetä koko elämän ajan.Kuntoutusportti Muita oppimiskyvyn vaikeuksia ovat laskemiskyvyn erityisvaikeus (dyskalkulia) ja kirjoittamisen erityisvaikeus (dysgrafia), ja ne voivat esiintyä samanaikaisesti.Huttunen 2010 Lukemisen erityisvaikeuden oireita ovat kirjallisen ilmaisun niukkuus, kankeus ja virheiden suuri määrä, ja siihen liittyy aina vieraiden kielten oppimisvaikeus. Muita tähän sairauteen liittyviä oireita voivat olla muun muassa tilan, suuntien ja ajan hahmottamisvaikeudet, motoriset vaikeudet ja matemaattisen ajattelun vaikeudet.Müller 2010 Lukemisen erityisvaikeutta ei luokitella kehitysvammaisuuteen kuuluvaksi. Sen taustalla oleva neurologinen poikkeama hermoston toiminnassa on pysyvä eikä sitä voida korjata käyttäytymisen uudelleenopetuksella, mutta siitä aiheutuvia haittoja voidaan pyrkiä vähentämään oppimiskyvyn muiden osa-alueiden käytön tehostamisella.

Lukemisen erityisvaikeudessa henkilön (lapsi tai aikuinen) luetun ymmärtäminen tai lukemistarkkuus on henkilön ikään, älykkyyteen tai koulutukseen suhteutettuna selvästi odotettua huonompaa. Lukemisen vaikeus voi ilmetä muun muassa vaikeutena erotella eri kirjaimia toisistaan tai yhdistää äänteitä (tai äänneyhdistelmiä) kirjoitettuihin merkkeihin. Lukemisen erityisvaikeus esiintyy yleisemmin pojilla ja miehillä kuin tytöillä ja naisilla. Oppimisen erityisvaikeuksien syy on keskushermoston näitä toimintoja säätelevien hermorakenteiden toiminnan poikkeaminen tavanomaisesta, ja joskus syynä voi olla neurologinen sairaus.

Lukemisen erityisvaikeuden perusta on se, että kokonaisen sanan merkitys ei hahmotu automaattisesti yhdellä silmäyksellä aivojen äänne- ja tavutietoisuuden sekä sanojen näkövasteen häiriön vuoksi. Lukivaikeus aiheuttaa sen, että kirjainmerkit muutetaan yksi kerrallaan äänteiksi ja koostetaan sanaksi ja tämä vie aivokapasiteettia muun muassa sanan mieleenpainamiselta ja sen liittämiseltä muihin yhteyksiin. Kirjoittamisen erityisvaikeus voi ilmetä esimerkiksi epäselvänä käsialana, kieliopillisina virheinä, tavutusvirheinä ja vaikeutena jäsentää kappaleita. Mitattuun älykkyyteen nähden se on heikompaaMatti Huttunen, Oppimiskyvyn häiriöt (lukihäiriö ym.) Terveyskirjasto 30.11.2018, viitattu 13.3.2022.

Aikaisemmin lukemisen erityisvaikeutta on saatettu pitää laiskuutena tai merkkinä tavanomaista heikommasta älykkyydestä, mutta nykyisin oppimisen vaikeuksien syynä tiedetään voivan olla jokin oppimisen erityisvaikeus. Oppimisen erityisvaikeus pyritään yleensä tunnistamaan varhaisessa iässä, jotta oppimisvaikeuksista aiheutuvia haittoja voidaan vähentää tehokkaasti. Lukemisen erityisvaikeus on spesifinen eikä yleensä ilmene puheessa. Poikkeuksena lukemalla opitut asiat saattavat puhutussa kielessä esiintyä totutusta poikkeavassa järjestyksessä. Lukemisen erityisvaikeus ei liity älykkyyden tai aistitoiminnan (näköaisti, kuulo) puutteisiin tai opetuksen laatuun.

Esiintyvyys Suurin osa oireista on tasoltaan lieviä: lukeminen ja kirjoittaminen on tavallista hitaampaa ja vaikeampaa. Lukemisen häiriön arvioidaan eri maissa tehtyjen tutkimusten mukaan periytyvän 30–70 prosentissa tapauksista. Professori Heikki Lyytisen johtaman suomalaistutkimuksen mukaan noin joka toisella vakavien lukemisen erityisvaikeuksien kanssa elävistä suomalaisista on samasta vaivasta kärsivä lähisukulainen.

Oireiden keholliset syyt Aivojen takaraivo-ohimolohkossa on alue, joka reagoi hyvin varhain kirjainjonoihin. Reagointi tapahtuu jo paljon ennen kuin aivojen klassinen kielialue on ehtinyt aloittaa toimintansa. Lukemisen erityisvaikeuden omaavalla henkilöllä on viive reagoinnissa tai se puuttuu kokonaan alueella, joka tavanomaisesti aktivoituu aina sanojen aikana. Tämän takia kielen ymmärtämisen alueella aktivoituminen tapahtuu lukemisvaikeuksia omaavalla henkilöllä selvästi hitaammin kuin tavanomaisesti. Lisäksi lukemisvaikeuksisten henkilöiden eräs aivojen osa (planum temporale) on oikeassa ja vasemmassa aivopuoliskossa samankokoinen tai oikealla hieman suurempi, kun taas henkilöillä, joilla ei ole lukemisen erityisvaikeutta, vasen puoli kehittyy selvästi suuremmaksi.

Hoito ja itsehoito Mahdollinen oppimisen erityisvaikeus tulisi diagnosoida mahdollisimman nuorena. Erityisvaikeuden varhainen toteaminen mahdollistaa häiriön hoidon (kuntoutuksen).

Lukivaikeuden hoitamiseen voidaan käyttää muun muassa neuropsykologista kuntoutusta ja puheterapiaa. Tavallisin ja tutkituin menetelmä on erityisopetus, jonka tavoitteena on fonologisen tietoisuuden (tietoisuuteen ottaa kieli tietoisen tarkastelun alle) kehittäminen. Kuntoutuksen ajankohta on yleensä lukemaan oppimisen yhteydessä. Sen tehoon vaikuttaa merkittävästi lapsen motivaatio ja lukuharrastus. Markkinoilla on myös lukuisia hoitokeinoja, joilla ei ole osoitettua tehoa. Näistä Suomessa tavallisimpia ovat sensomotorinen kuntoutus, asentohoito, aivojumppa, omega-3-rasvahapot sekä oppimistyylien mukainen opetus.

Lukemisen erityisvaikeuden aiheuttamia oppimisvaikeuksia voidaan pyrkiä korjaamaan muun muassa seuraavilla opiskelutekniikkaan liittyvillä asioilla: Harjoitellaan muistamistekniikoita Keskustellaan opittavasta asiasta ryhmässä Käytetään oman oppimistyylin kannalta parasta tapaa oppia Laaditaan käsitekarttoja (asioiden nimet ja niiden yhteydet) Liitetään asia käytännön tilanteisiin Muodostetaan jäsennelty yleiskuva muistettavasta asiasta Muokataan esitetty aihe omien käsitteiden mukaiseksi Tehdään asioita ja yhdistetään näin teoria käytäntöön Tunnistetaan pääasiat (keskeiset asiat) Vaihdetaan tietoja oppimisesta muiden opiskelijoiden kanssa.Müller 2010, luettavissa 27.5.2011

Tunnettuja lukihäiriöisiä Lähde:Lukihäiriö ei kerro älystä Albert Einstein, fyysikko ja nobelisti Thomas Alva Edison, keksijä Graham Bell, puhelimen keksijä Winston Churchill, brittiläinen poliitikko ja nobelisti Hans Christian Andersen, satukirjailija Walt Disney, Disney-imperiumin luoja Anthony Hopkins, näyttelijä John Lennon, muusikko Leonardo da Vinci, taiteilija Pablo Picasso, taiteilija Alvar Aalto, arkkitehti Hjallis Harkimo, monitoimimies Arja Tiainen, kirjailija Keanu Reeves, näyttelijä Kaarle XVI Kustaa, Ruotsin kuningas

Dysleksia populaarikulttuurissa

Yhdysvaltalaisen televisiosarjan Will Trent päähenkilö, Georgian osavaltion tutkintaviraston GBI:n agentti Wilbur Trent (Ramón Rodríguez), on hyvin älykäs mutta samalla lukihäiriöinen. Hän peittelee tätä ominaisuutta sarjassa; kuitenkin hänen esihenkilönsä ja samalla suojelijansa Amanda Wenger (Sonja Sohn) on asiasta tietoinen. Will Trentin uusi työpari, kipakka Faith Mitchell (Iantha Richardson), pilkkaa Williä aluksi siitä, että tämä kirjoittaa raportteja vain kahdella sormella. Lukihäiriötä kuvataan visuaalisesti muun muassa niin, että sanojen kirjaimet väreilevät, vaihtavat paikkoja tai hämärtyvät. Väsyneenä on vaikeinta saada tekstistä selkoa, ja silloin Will turhautuu ja viskaa paperit kotonaan lattialle. Sijaiskodeissa varttunut Will on saanut kärsiä dysleksiasta myös fyysisesti: häntä saatettiin kohdella kaltoin, kun hän toi ruokakomerosta vääränlaisen soppapurkin. TV-sarja perustuu Karin Slaughterin luomaan hahmoon.

Enid Blytonin samannimiseen kirjasarjaan perustuu brittiläis-kanadalainen nuorille suunnattu tv-sarja Malory Towers. Sarjan päähenkilö Darrell Rivers (Ella Bright) saapuu uuteen tyttökouluun. Temperamenttinen tyttö koettaa tutustua uusiin tovereihin ja sopeutua sisäoppilaitoksen toisinaan liiankin tiukkoihin sääntöihin, vaihtelevalla menestyksellä. Opinnoissa hän tuntuu edistyvän hitaanlaisesti, ja siitä koituu hankaluuksia. Kestää oman aikansa, ennen kuin joku ymmärtää, ettei Darrell ole tyhmempi tai laiskempi vaan kärsii sanasokeudesta.

Katso myös

Mekaaninen lukutaito Afasia Dysfasia Tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö Erilaisten oppijoiden liitto

Lähteet Huttunen, Martti (2010), Duocecim Terveyskirjasto: Lukihäiriö. Luettu 28.5.2011. Kuntotusportti: Oppimisvaikeudet ja niiden kuntoutus Luettu 27.5.2011. Müller, Kiti (2010): Lukivaikeus kuormittaa työmuistia. Luettu 27.5.2011. Varsinais-Suomen Dysleksia ry. Mitä on oppimisvaikeus. Luettu 27.5.2011.

Viitteet

Kirjallisuutta Erilaisen oppijan käsikirja. 2007. Erilaisten oppijoiden liitto ry

Aiheesta muualla

LukiMat-verkkopalvelu: tietoa esi- ja alkuopetusikäisten lukemisen ja matematiikan oppimisvalmiuksista Lukineuvola Celia-kirjaston sivusto Lukihäiriö.fi Lukihäiriötä voidaan hoitaa: Lukutaito paranee jo yhdellä hoitokerralla, vakuuttaa Kirkonkylän koulun väki

Luokka:Lukutaito Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit Luokka:Neurologiset poikkeavuudet