Matts Henrik Heickel (myös muodossa Heickell, 16. lokakuuta 1835 Tornio – 22. toukukuuta 1905 Uusikaupunki) oli suomalainen Venäjän keisarillisessa armeijassa palvellut kenraaliluutnantti. (Viitattu 9.2.2020).
Heickelin vanhemmat olivat kirkkoherra Carl Heickel ja Apollonia Christina Achander. Heickel osallistui vapaaehtoisena Krimin sotaan Varsinais-Suomen rannikkopuolustuksessa. Sotilasopinnot hän aloitti tämän jälkeen Pietarissa, valmistui upseeriksi 1859 ja määrättiin vänrikkinä palvelukseen jalkaväen linjajoukkoihin. Aliluutnantiksi hänet ylennettiin 1862. Heickel otti osaa Puolan kapinan kukistamisen jälkiselvittelyihin 1863–1864. Hänet siirrettiin 1864 Henkivartioväen suomenmaalaiseen rykmenttiin, ylennettiin luutnantiksi 1867, alikapteeniksi 1870 ja kapteeniksi 1876. Turkin sotaan 1877–1878 hän osallistui rykmenttinsä komppanianpäällikkönä ja pataljoonankomentajana. Everstiksi Heickel ylennettiin sodan jälkeen 1878 ja määrättiin rykmenttinsä 2. pataljoonan komentajaksi. Vuonna 1888 hänestä tuli 110. Kaman jalkaväkirykmentin komentaja Itä-Venäjälle. Vuonna 1894 hänet ylennettiin kenraalimajuriksi ja siirrettiin seuraavana vuonna 10. jalkaväkidivisioonan 1. prikaatin komentajaksi. Eron tehtävästä ja samalla sotapalveluksesta Heickel sai marraskuussa 1900 kenraaliluutnanttina.
Lähteet
Luokka:Suomalaiset kenraalit Luokka:Vuonna 1835 syntyneet Luokka:Vuonna 1905 kuolleet