Raisio () on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa. Kunnassa asuu ihmistä ja sen pinta-ala on km², josta km² on vesistöjä. Väestötiheys on asukasta/km². Raision naapurikunnat ovat Masku, Naantali, Rusko ja Turku. Entisiä naapurikuntia ovat Maaria ja Naantalin maalaiskunta.
Ensimmäinen maininta Raisiosta kirkkopitäjänä on vuodelta 1292. Raisiosta tuli kauppala vuonna 1966 ja kaupunki vuonna 1974. Paikkakunnan väkiluku on noussut 1900-luvulla vajaasta 2 000 hengestä noin 26 000:een, pääosin palvelualan ja teollisuuden vaikutuksesta.
Raisio sijaitsee Turun ja Naantalin välissä. Turusta Porin ja Vaasan kautta Ouluun johtava valtatie 8 leikkaa Turun kehätien eli kantatien 40 Raisiossa, josta johtaa myös tie Naantaliin. Raision kautta kulkee myös Turun ja Uudenkaupungin välinen rata, ja Raision asemalta johtaa haararata Naantaliin. Matkustajaliikenne radalla lakkasi vuonna 1992, mutta rataa käytetään yhä säännöllisesti rahtikuljetuksiin.
Historia
pienoiskuva|vasen|Raision kirkko pohjoisesta nähtynä. Vanhimmat tunnetut kirjalliset tiedot Raisiosta ovat vuodelta 1292 olevassa testamentissa, jossa Raisio mainitaan Elaus-nimisen papin kotipaikaksi. Tämä tarkoittaa, että Raisiossa on jo tuolloin ollut järjestäytynyt seurakunta.
Raisiossa on tehty arkeologisia löytöjä jo kivikaudelta. Myös rautakautisia löytöjä on runsaasti. Niitä esitellään Raision kulttuurikeskus Harkon arkeologisessa näyttelyssä. Kansanrunokokoelma Kantelettareen on sisällytetty runo, jossa jättiläiset Killi ja Nalli rakentavat Raision kirkonRaision kaupunki – Killi ja Nalli (luettu 5. heinäkuuta 2007). Laajalti tunnettu suomen kielen ilmaisu ”rahaisesta Raisiosta” löytyy Topeliuksen kansallisromanttisesta Maamme-kirjasta (1875), josta käy ilmi Raision kirkon rakentaminen.
Alue oli 1940-luvulle asti erittäin maanviljelyspainotteinen. Turku pakkolunasti ja liitti itseensä 1931 nykyisen Turun sataman seudun, 1949 Mälikkälän ja 1967 telakan alueen. Kunnan koko olemassaolo oli vaakalaudalla, kunnes Raision Tehtaat (nyk. Raisio Oyj) alkoi menestyä. Kunnasta tuli teollisuuskeskus, mikä sysäsi väkiluvun voimakkaaseen kasvuun – koko 1900-luvun aikana se on 11-kertaistunut. Kasvuun on vaikuttanut myös Turun läheisyys. Vuonna 1966 Raisiosta tuli kauppala ja 1974 kaupunki.
Sotien jälkeen kuntaan muutti työn perässä ihmisiä eri puolilta Suomea. 1970-luvulla Raisio sai uuden kaksitasoisen keskustan, jossa betonirakentaminen oli hallitsevaa. Myöhemmin tätä alettiin pitää arkkitehtonisena virheenä, ja keskusta uudistettiin 2000-luvun alussa. Raisiossa järjestettiin vuoden 1997 Asuntomessut uudella Katteluksen asuntoalueella.
Raision nimi johtuu kunnan läpi virtaavasta Raisionjoesta, jonka nimen vanhin muoto on tiettävästi ollut Raisajoki.
Viimeaikaiset arkeologiset löydöt tarkentavat kuvaa esihistoriallisesta Raisiosta. Ihalan mullin kaivauksista on löytynyt erilaisia jäänteitä usemmasta varhaiskeskiaikaisesta ja rautakautisesta rakennuksesta.
Maantiede Ympäristö Raisio kuuluu nuoreen maisema-alueeseen lounaisrannikon maisemamaakuntaan, lounaiseen viljelyseutuun. Tyypillistä on luonnonelementtien kontrastisuus: karut kallionlaet sekä rehevät laaksot. Raisiossa sijaitsee useita murroslaaksoja, niistä merkittävin on Piuhajoen laakso. Raision merkittävin joki Raisionjoki virtaa useissa eri laaksoissa esimerkiksi Raision keskusta sijoittuu lähele Raisionjokilaaksoa. Temppelivuori on Raisiossa sijaitseva näköalapaikka.
Haunisten allas on Raisiossa sijaitseva vuonna 1973 rakennettu tekojärvi, joka poistettiin käytöstä vuonna 2012. Alueelle on kaavailtu julkista uimarantaa.
Rauhoitettuja luontoalueita Raisiossa ovat Raisionlahti, Kullanvuori ja Pähkinasaari Kuloisten kaupunginossa.
Raision omistamat virkistysalueet Raisiolla on kaupungin ulkopuolella kaksi virkistysaluetta kaikkien raisiolaisten kesänviettoa ja virkistäytymistä varten. Kesäranta sijaitsee Naantalin Luonnonmaalla ja Karhuluoto Rymättylässä.Viristysalueet. Raision kaupunki.
Kesärannan leirikeskus on Naantalissa sijaitseva raisiolaisten virkistysalue. Keskus on ympärivuotisessa käytössä. Leirikeskuksessa on muun muassa sauna ja pukuhuonetiloja, keittiö sekä ryhmätila.
Keskuksen ympäristössä on hyvät ulkoilumahdollisuudet, pallo- ja leikkikenttiä, uimarata ja grillikatoksia. Vuoden 2019 aikana Raision kaupunki rakentaa Kesärantaan uuden majoitusrakennuksen.
Puistoja Alppiruusupuisto avattiin vuonna 1999, jolloin sinne istutettiin alppiruusuja. Muinakin vuosina puistoon on istutettu uusia alppiruusulajeja. Puiston koko on noin 4,5 ha.
Karmelinpuisto muodostuu mm. nurmialueesta ja kivilabyrintistä. Puistossa on paljon erilaisia jaloja lehtipuita kuten vaahteraa, tammea ja vuorijalavaa. Puiston koko on noin 3,8 ha.
Kerrolanpuistoon on istutettu mm. euroopalehtikuusta, tammia, punatammia ja metsälehmuksia. Puistossa on leikkikenttä ja pulkkarinne. Puiston koko on noin 2,6 ha.
Keskuspuistossa kasvaa mm. amerikanjalopähkinää, punatammea, hevoskastanjaa, metsätammea ja japaninpihlajaa sen lisäksi joitain pensaita kuten puistosyreeniä ja dahurianalppiruusuja. Puistossa on myös lammikko sekä leikkikenttä. Puisto sijaitsee Raision keskustan läheisyydessä. Puiston pinta-ala on noin 8,2 ha.
Lumperinpuisto on vuosina 2004–2006 valmistunut puisto, joka sijaitsee aivan Raision keskustan läheisyydessä. Puistossa kasvaa mm. hevoskastanjoita, rusokirsikoita ja purppuraomenapuita. Puistoa ympäröi metsälehmusaita. Puisto on noin 2 ha:n kokoinen.
Aluerakenne Kaupunginosat pienoiskuva|vasen|Raision kaupunginosien nimet kartalla. Raisio on jaettu 14 kaupunginosaan:
01. Vaisaari 02. Varppeenseutu 03. Kerttula 04. Mahittula 05. Kuninkoja 06. Kuloinen 07. Ihala
08. Inkoinen 09. Nuorikkala 10. Pirilä 11. Somersoja 12. Tikanmaa 13. Paikkari 14. Kaanaa
Nämä kaupunginosat kattavat koko Raision. Kaupunginosista suurin asukasluvun perusteella on Kerttula. Raisiossa on 8 suuraluetta ja 14 tilastoaluetta.
Taajamat Vuoden 2017 lopussa Raisiossa oli 24 234 asukasta, joista 23 715 asui taajamassa, 168 haja-asutusalueilla ja 351:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Raision taajama-aste on 99,3 %. Raision taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan. Raision keskustaajama/kaupunkialue ei muodosta omaa taajamaansa, vaan se on osa Turun keskustaajamaa, joka ulottuu Raision lisäksi usean Turun lähikunnan alueelle, ja josta tämän kaupungin alueella asui vuoden 2017 lopussa 23 715 asukasta. Yhteensä Turun keskustaajamassa on 272 230 asukasta ja sen pinta-ala on 280,82 neliökilometriä.
Väestö
Raisio on Varsinais-Suomen maakunnan neljänneksi suurin kaupunki Turun, Salon ja Kaarinan jälkeen. Raisiossa on nykyisin yli 25 800 asukasta. Raision väestön määrä on noussut Suomen kunnista suhteellisesti eniten toisen maailmansodan jälkeen; parin tuhannen asukkaan kunnasta on noussut keskisuuri kaupunki.
Asukkaiden valittavissa on runsaasti eri asumismuotoja: vapailla markkinoilla myytävien ja vuokrattavien asuntojen, talojen ja tonttien lisäksi kaupunki tarjoaa vuokra-asuntoja, asumisoikeusasuntoja ja omakotitalotontteja.
Raisio oli vuonna 2007 pinta-alaltaan Suomen 329:nneksi suurin (49,5 km²) ja väkiluvultaan 40:nneksi suurin (24 041) kunta. Raisio oli Suomen 10:nneksi tiheimmin asuttu kunta (479,24 henkeä/km²), ja sijoittui tässä luettelossa ennen esimerkiksi Tamperetta, Oulua, Vaasaa ja Poria.
Vuonna 2015 Raisiossa oli 65 kesämökkiä, mikä oli Suomen kuudenneksi vähiten.
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1900 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen 1980 alkaen.
Hallinto ja politiikka Ystävyyskaupungit Raision ystävyyskaupungit ovat Sigtuna Ruotsissa (vuodesta 1975), Kingisepp (Jaama) Venäjällä (1975), Csongrád Unkarissa (1990), Padisen kunta Virossa (1994) ja Elmshorn Saksassa (2000). Vuonna 2022 Raisio pidättäytyi toistaiseksi ystävyyskaupunkitoiminnasta Kingiseppin kanssa .
Vaakuna Raision vaakunassa on hopean väriselle taustalle kuvattu punaisella hevosella ratsastava Pyhä Martti leikkaamassa miekalla kappaletta viitastaan.
Vaakunan suunnitteli Olof Eriksson vuonna 1954.
Talous ja elinkeinot pienoiskuva|pysty|Kauppakeskus Mylly. Raisio muodostaa naapurikaupunkiensa Turun ja Naantalin kanssa Varsinais-Suomen merkittävimmän kauppakeskittymän.
Kaupungin sijainti hyvien liikenneyhteyksien varrella on suuresti edistänyt sen kasvua. Pääelinkeinoja ovat palvelut sekä elintarvike- ja kemianteollisuus. Suurin työnantaja on Raision kaupunki, toisena kauppakeskus Mylly ja kolmantena Raisio Oyj, joka tuottaa elintarvikkeita ja terveystuotteita. Muita suuria työllistäjiä olivat Multilift Oy, IKEA Raisio, Deltamarin Oy sekä Raision sairaala. Raisio on yli 1700 yrityksen kotipaikka. Raisiossa oli noin 10 000 työpaikkaa vuonna 2016. Varsinais-Suomen Auto-Center Oy oli Raisio Oyj:n jälkeen toiseksi suurin yritys liikevaihdolla mitattuna 2017 Raisiossa, kun Auto-Centerin liikevaihto oli noin 52 miljoonaa euroa vuonna 2017. Pirilän Kukkatalo on Raisiossa vuonna 1994 perustettu puutarha-alan perheyritys, jolla on nykyään 5 puutarhamyymälää Etelä-Suomessa mm. Riihimäellä ja Tuusulassa. Turussa aivan Raision rajalla sijaitsee Meyer Turku Oy:n Pernon telakka, joka työllistää suoraan joitain satoja raisiolaisia.
Vuonna 2001 avattu Kauppakeskus Mylly on Suomen toiseksi suurin Uudenmaan ulkopuolella toimiva kauppakeskus ja samalla kaupungin toiseksi suurin työnantaja. Kauppakeskuksen yhteydessä on toiminut vuodesta 2019 Finnkinon teatteri Finnkino LUXE Mylly. Myös kesällä 2008 avattu Ikea houkuttelee kävijöitä Raisioon. Raisiossa sijaitsee Turun seudun ainoa Bauhaus, joka toimii nimellä Bauhaus Turku. Raision keskustassa toimii kauppa- ja liikekeskus Raisiokeskus.
Vuosina 2003-24 Raisiossa toimi Plantagen. Vuonna 2008 Raision Kuninkojan kaupunginosaan avattiin K-Rauta sekä Biltema. Seuraavana vuonna Kuninkojalle avattiin Gigantti Megastore ja Jysk. Vuonna 2013 Raision Marjamäkeen avattiin ABC-liikennemyymälä. Toukokuussa 2016 Raision Kuninkojalle avattiin Power-myymälä.Vuonna 2017 Raisioon avattiin Turun seudun ensimmäinen Verkkokauppa.com-myymälä. Raisioon avattiin elokuussa 2018 Turun seudun kolmas Burger King ja saman vuoden marraskuussa Suomen suurin Hoplop (nyk. Leo's).
Taloustutkimuksen vuosien 2007 ja 2009 imagotutkimuksien mukaan Raisiolla on kokoluokkansa (20 000–50 000 asukasta) kunnista paras imago. Vuonna 2017 tehdyn tutkimuksen mukaan Raisiossa asuu Suomen kahdeksanneksi tyytyväisimmät asukkaat.
Vuonna 2017 Raision kaupungin talous teki noin 2 miljoonan euron ylijäämäisen tuloksen. Vuonna 2017 Raision kaupungin verotulot olivat 95,9 miljoonaa euroa.
Yhteisöveroa eniten maksanut yritys Raisiossa oli vuonna 2016 Raisio Oyj, joka maksoi sitä noin 4,7 miljoonaa euroa. Muita suuria yhteisöveron Raisiossa maksajia olivat Konepaja Häkkinen Oy, Kaukora sekä Varsinais-Suomen Auto-center Oy.
Vuonna 2016 Raision työllisyysaste oli 70,7 %, joka oli noin 2 %-yksikköä korkeampi kuin koko maan. Lokakuussa 2018 Raision työttömyysaste oli 7,5 %. +Raision elinkeinorakenne 2015 %Palvelut73,4Jalostus25,5Alkutuotanto0,1
Liikenne ja infrastruktuuri Raision halki kulkee valtakunnallisesti merkittäviä teitä, kuten Turun kehätie, kantatie 40, E18, joka tunnetaan Raisiossa Nesteentien nimellä. Raision läpi kulkee etelä-pohjoissuunnassa Valtatie 8, E8. Muihin Väyläviraston ylläpitämiin teihin lukeutuu muun muassa Raisiontie. Kehätielle keskustan kohdalle ollaan rakentamassa yli 400-metristä maantietunnelia. Urakkaa on suunniteltu ainakin vuodesta 2018, ja rakennustyöt alkavat aikaisintaan 2026. Tunnelin on tarkoitus valmistua vuoteen 2029 mennessä.
Osassa Raisiota palvelee Turun seudun joukkoliikenneviranomainen Föli. Raision läpi kulkee neljä Fölin runkolinjaa: 3A, 6, 6A ja 10A. Lisäksi kauppakeskus Myllyyn kulkee runkolinja. Turkuun rakennetaan raitiotieverkko ja varauksia kiskoille tulee myös Raisioon, vaikkei raitiotietä toistaiseksi kaupunkiin tule .