Osteomeles anthyllidifolia (, , ei suomenkielistä nimeä) on ruusukasvien heimoon kuuluva kukkakasvilaji, joka on kotoisin Havaijilta (kaikki saaret paitsi Kahoolawe ja Niihau), Cookinsaarilta, Tongalta, Pitcairnilta ja Rapalta sekä Taiwanilta ja Japanin Riukiusaarilta.
Ulkonäkö ja koko Osteomeles anthyllidifolia kasvaa joko pystynä kolmimetrisenä tai matalana lamoavana pensaana. Moniosaiset lehdet ovat järjestäytyneet vuorottain oksille ja jakautuvat 15–25 lehdykkään. Pienet, pitkulaiset lehdykät ovat 1,5 senttimetriä pitkiä ja 0,7 senttimetriä leveitä.
Valkoiset kukat sijaitsevat 3–6 kukan terttumaisissa kukinnoissa oksien päissä; niissä on viisi 7–11 millimetrin mittaista terälehteä. Hedelmä on kypsänä valkoinen, halkaisijaltaan senttimetrin mittainen, omenantapainen epähedelmä, joka sisältää 1,5 millimetrin mittaisia keltaisia siemeniä.
Elinympäristö Osteomeles anthyllidifolia kasvaa kuivissa tai tuoreissa metsissä, pensaikoissa, rannoilla ja laavakentillä 2000–2320 metrin korkeudella merenpinnasta. Kasvi on ruderaattilaji, joka kykenee tehokkaasti kilpailemaan häiriintyneen elinympäristön muiden kasvien kanssa.
Käyttö Lääkekäyttö Osteomeles anthyllidifolian lehtiä ja juuren kuorta käytetään syvissä leikkauksissa, siemeniä ja silmuja puolestaan lasten ulostuslääkkeenä.
Muu käyttö Osteomeles anthyllidifolian vanhojen oksien puuaines on erittäin vahvaa, ja havaijilaiset valmistavat siitä harppuunoita (), joilla he pyydystävät mustekaloja (heʻe). Kasvin puuaineksesta valmistetaan myös heittokeihäitä (ihe paheʻe), tavallisia keihäitä (ihe), kaivuutikkuja (ʻōʻō), pyöreitä kapa-kurikoita (hohoa), suorakulmaisia kapa-kurikoita (iʻe kūkū), soittojousia (ʻūkēkē) ja kantokeppejä (ʻauamo). Nuorista, taipuisista Osteomeles anthyllidifolian oksista puolestaan muotoillaan ʻaʻei’n vanteita. ʻaʻei on 7,6 metriä pitkä kalaverkko, jota käytetään yhdessä taarosyötin kanssa opeluparvien (Decapterus macarellus) pyydystämiseen. Kasvin syömäkelpoista hedelmää on käytetty laventelivärin valmistukseen.
Lähteet
anthyllidifolia