Loppi () on kunta Kanta-Hämeen maakunnassa. Lopen asukasluku on ja sen pinta-ala on km². Pinta-alasta km² on vesistöjä. Väestötiheys on asukasta/km². Kunnan väkiluku on laskenut 2010-luvulta lähtien. Lopella on noin 2 400 asuntoa ja noin 3 100 kesämökkiä. Lopen naapurikunnat ovat Hyvinkää, Hämeenlinna, Janakkala, Karkkila, Riihimäki, Tammela ja Vihti. Aikaisempia naapurikuntia ovat olleet vuoteen 1968 saakka Hyvinkään maalaiskunta ja Pyhäjärvi Ul, joista edellinen liitettiin Hyvinkään kaupunkiin ja jälkimmäinen Karkkilaan, sekä vuoteen 2008 saakka Renko, joka liitettiin Hämeenlinnaan.
Historia Loppi on historiallista Hämeen maakuntaa. Alkujaan se on ollut Janakkalan kappeliseurakunta. 1500-luvulla muodostuneeseen Lopen kappeliseurakuntaan kuului nykyisistä Lopen kylistä vain seitsemän: Läyliäinen, Sajaniemi, Joentaka, Loppi, Hunsala, Teväntö ja Pilpala. Muut kylät kuuluivat suoraan Janakkalaan. Itsenäinen seurakunta Lopesta tuli vuonna 1632. Tämä käsitti myös muut sittemmin Loppeen kuuluneet kylät ja lisäksi Kytäjärven kylä, joka sittemmin on kuulunut Hyvinkääseen. Vuoteen 1579 Kytäjärvi oli ollut osa Janakkalaa, tullut sitten osaksi Nurmijärveä ja Lopen seurakunnan itsenäistyessa siitä tuli osa Loppea. 1600-luvun lopulla Kytäjärvi siirrettiin osaksi Nurmijärveä lukuun ottamatta Lopen yhteyteen jäänyttä Vatsian taloa. Lopen hallintopitäjä oli alueeltaan kirkkopitäjää paljon laajempi.Kallenautio 1978: 88–90. Kun Riihimäen kauppala perustettiin vuonna 1926, siirrettiin Kytäjärven kylän Vatsian talo Lopesta Riihimäen kauppalaan.
Toisen maailmansodan jälkeen Lopelle asutettiin Karjalan siirtoväkeä hieman alle 1 100 henkeä. Suurin osa heistä, liki 900, oli kotoisin Antrean pitäjästä.Kallenautio 1978:231.
Maantiede Luonto Lopen länsiosaan ulottuva metsäinen Tammelan ylänkö ja kunnan aluetta halkovat Salpausselät muodostavat vedenjakajan pohjoiseen laskevan Kokemäenjoen vesistön ja etelään laskevien pienempien jokivesistöjen välille. Pohjoiseen laskevat vesireitit saavat alkunsa Kaartjärvestä ja Loppijärvestä ja yhtyvät Janakkalassa Kernaalanjärvessä. Vantaanjoen vesistöön laskee Hirvijärvi kaakossa Lopen, Riihimäen ja Hyvinkään rajalla ja Keihäsjärvi etelässä Läyliäisissä. Keritty ja Punelia Lopen lounaisosassa kuuluvat Lohjanjärven kautta laskevaan Karjaanjoen vesistöön. Pääjärvi Lopen luoteiskulmassa kuuluu Loimijoen valuma-alueeseen Kokemäenjoen vesistössä.Wuorenrinne, Heikki. Lopen luonnosta. Teoksessa: Kallenautio 1978: 9–11, 25–27.
Räyskälässä sijaitseva Ison-Melkuttimen järvi on suosittu laitesukelluskohde. Alueella on Komion luonnonsuojelualue, jonka läpi kulkee vaellusreitti Luutaharjun Samo. Lopelta löytyy merkittyjä ulkoilureitistöjä yhteensä yli 100 kilometriä.
Aluerakenne Kylät pienoiskuva|Lopen kirkonkylän keskustaa Yhdystien varrella. Lopen kylät ovat Hunsala, Joentaka, Kormu, Launonen, Loppi, Läyliäinen, Ourajoki, Pilpala, Räyskälä, Sajaniemi, Salonkylä, Teväntö, Topeno ja Vojakkala.
Taajamat Vuoden 2018 lopussa Lopella oli 7 861 asukasta, joista 4 295 asui taajamissa, 3 481 haja-asutusalueilla ja 85:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Lopen taajama-aste on 55,2 %. Lopen taajamaväestö jakautuu neljän eri taajaman kesken:
# Taajama Väkiluku(31.12.2018) 1 Lopen kirkonkylä 2 141 2 Launonen 1 243 3 Läyliäinen 851 4 Riihimäen keskustaajama* 60
Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Riihimäen keskustaajama ulottuu pääosin Riihimäen kaupungin alueelle.
Väestö Väestönkehitys Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Hallinto ja politiikka Kunnanjohtajat
Vuodet Nimi 1966–1991 Olavi Sampo 1991–2009 Voitto Saraneva 2009–2010 Ilkka Salminen 2010–2017 Karoliina Viitanen (myöh. Frank)2018– Mikko Salmela
Liikenne ja infrastruktuuri Lopen halki kulkee Forssan ja Riihimäen välinen kantatie 54. Lopen kautta kulki aikoinaan Helsingin ja Hämeenlinnan välinen valtatie 3 ja sen reittiä noudattaa nykyinen seututie 132 Läyliäisten kautta Vihtijärvelle ja edelleen Helsingin suuntaan. Tiestä erkanevat Läyliäisissä seututie Karkkilaan ja yhdystie Hyvinkäälle. Vanhan valtatie 3:n pohjoispää toimii yhdystienä Launosista Janakkalaan. Lopen luoteiskulmaa sivuaa historiallinen Hämeen Härkätie.
Lopella on kulkenut kaksi kapearaiteista rautatietä, jotka kummatkin on purettu. Kunnan eteläosan halki kulki vuosina 1911–1967 käytössä ollut Hyvinkään–Karkkilan rautatie, jolla oli rautatieasemat Läyliäisissä ja Hunsalassa. Riihimäen–Lopen rautatie kulki Lopen Launosista Riihimäelle. Hyvinkään–Karkkilan rautatie palveli erityisesti Kytäjän kartanoa Hyvinkäällä ja Högforsin tehdasta Karkkilassa. Riihimäen–Lopen rautatie rakennettiin alkujaan H. G. Paloheimon Lopen Launosissa Kesijärven rannassa sijainneen sahan tarpeisiin. Kumpikin rata palveli kuitenkin lopulta muutakin tavara- ja henkilöliikennettä.
Etäisyyksiä Lopelta Forssa 50 km Helsinki 75 km Hyvinkää 33 km Hämeenlinna 42 km Karkkila 29 km Lahti 80 km Riihimäki 20 km
Palvelut ja koulutus pienoiskuva|Kunnantalo sijaitsee kirkonkylässä. Koulutus Lopella sijaitsee yhteensä seitsemän peruskoulua. Launosten, Läyliäisten, Kormun, Joentaan, Länsi-Lopen ja Pilpalan alakoulut tarjoavat opetusta luokille 1.-6. Lopen Kirkonkylällä sijaitseva Lopen Yhtenäiskoulu on kunnan ainoa luokille 1.-9. opetusta tarjoava koulu. Yhtenäiskoulun tiloissa toimii myös n. 80 oppilaan lukio.
Lopella on Räyskälän lentokenttä, jolla toimii Suomen ilmailuliittoon kuuluva Suomen Urheiluilmailuopisto. Samassa yhteydessä sijaitsee Räyskälän lentokenttärata, jossa ajetaan vuosittain ratamoottoripyöräilyn SM-osakilpailu.
Etelä-Hämeen tanssiopisto on Maiju Miladin perustama tanssiopisto, jonka pääsali sijaitsee Lopen kirkonkylän keskustassa. Se on yksi Suomen kahdestatoista tanssiopistosta jolla on opetus- ja kulttuuriministeriön lupa tanssitaiteen perus- ja syventävien opintojen suorittamiseen.
Sosiaali- ja terveyspalvelut Lopen perusterveydenhoidon palvelut tuottaa Kanta-Hämeen hyvinvointialue OmaHäme. Se tarjoaa esimerkiksi kiireettömät lääkäripalvelut sekä sairaanhoitajan vastaanoton Lopella (Lopen lähiasema, Pajatie 1). Lähin kiireellisen hoidon lääkärin vastaanotto sijaitsee Riihimäen sairaalassa (päivittäin kello 8-22; Kontiontie 77, Riihimäki). Öisin kiireellistä hoitoa saa Hämeenlinnassa sijaitsevan Kanta-Hämeen keskussairaalan päivystyksestä (Ahvenistontie 20, Hämeenlinna). Julkisen palvelun erikoissairaanhoito on järjestetty lähinnä Kanta-Hämeen keskussairaalan Riihimäen ja Hämeenlinnan sairaaloissa.
Lopen Kirkonkylän Pajatien lähiasemalta löytyy lääkäri- ja sairaanhoitajapalvelujen lisäksi hammashoito ja neuvolapalvelut.
Kirjasto ja sivistyspalvelut Lopen kirjasto perustettiin vuonna 1852 ja se on Hämeen kolmanneksi vanhin kirjasto. Kirjasto sai oman rakennuksensa vuonna 1988.
Kulttuuri Murre Lopen alueella puhutun kielen perustana on etelähämäläinen murre, joka kuuluu hämäläismurteisiin. Lopen murre muodostaa alaryhmän yhdessä Rengon, Janakkalan ja Hausjärven kanssa.
Media Lopen oma, vuonna 1936 perustettu, paikallislehti Lopen lehti ilmestyy kerran viikossa keskiviikkoisin. Vuodesta 2021 lehden on omistanut ja lehteä julkaissut mediatalo Etelä-Suomen media oy.
Lopen alueen uutisia julkaistaan myös Hämeen Sanomissa sekä Aamupostissa, joka on Lopen, Hyvinkään, Hausjärven, Nurmijärven ja Riihimäen alueen paikallislehti. Se julkaisee Viikkouutiset-ilmaisjakelulehteä.
Lopen kunta julkaisee vuosittain Loppi Tutuksi -lehden. Lehti sisältää tietoa Lopen palveluista, tapahtumista ja ajankohtaisista asioista.
Nähtävyyksiä pienoiskuva|Lopen vanha kirkko eli Santa Pirjon kirkko. Lopen kirkko on uusgoottilainen 1800-luvun lopulla rakennettu punatiilikirkko. Lopen vanha kirkko, pyhän Birgitan mukaan nimetty Santa Pirjon kirkko, on taas Suomen vanhimpia puukirkkoja. Se on noin 300 vuotta vanha. Lopen kautta kulkee historiallinen Hämeen Härkätie (yhdystiet 2824 ja 2831) kunnan luoteisosassa Pernunnummen alueella.
pienoiskuva|Marskin Maja Jatkosodan loppuvaiheessa vuonna 1944 marsalkka Mannerheimin metsästysmaja purettiin Itä-Karjalan Lieksajärveltä. Metsästysmaja pystytettiin uudelleen Lopelle kevätkesällä 1945 marsalkan itsensä hankkimalle maa-alueelle Puneliajärven rannalle. Marsalkka saapui majalle ensimmäisen kerran juhannuksena 1945, jolloin kenraalimajuri Erkki Raappana luovutti juhlallisesti majan avaimet sen isännälle. Viimeisen kerran Mannerheim kävi majalla kesällä 1948. Lähellä Räyskälää sijaitseva metsästysmaja toimii nykyään matkailunähtävyytenä. Metsästysmajan läheisyydessä sijaitsee kenttävartiomuseo ja tilausravintola.
Alueen kesäajan palveluita ovat Laakasalo Golf, Laakasalo-motelli sekä Sajaniemessä vuonna 1986 aloittanut kesäteatteri.Lopen Teatteri
Lopella on metsäntutkimuslaitoksen Haapasten jalostuskeskus.Maailman ja Suomen Suuratlas, sivu 266, WSOY, Instituto Geografico Agostini, Novara, Igda, 1985, http://jukuri.luke.fi/handle/10024/523823
Vaakuna Lopen kunnan vaakunan on suunnitellut erikoistaiteilija Olof Eriksson. Sisäasiainministeriö on vahvistanut vaakunan vuonna 1952 vaakunaselityksellä ”kilpi aalto-korosteisesti puna–hopeakatkoinen; siinä vuorovärinen raudanmerkki”. Vaakunan aaltokorko kuvaa Lopen järvien runsautta, ja raudan merkki Lopen järvistä entisaikaan nostettua järvimalmia.
Loppilainen taru Kansantarun mukaan Lopen Kaakkomäellä asui muinoin jättiläisenhahmoinen piru. Kun Lopen vanhaa kirkkoa, Santa Pirjon kirkkoa, rakennettiin 1600-luvulla, piru yritti häiritä rakentamista ja raivostui, kun kirkon kelloja soitettiin. Piru yritti tuhota kirkon kellotapulin ja heitti sitä suurella lohkareella. Kivi lensi kuitenkin kirkon yli Tiirinkalliolle Loppijärven rantaan, josta kivi kammettiin järveen. Kivi järvessä toi onnettomuutta: karjaa sairastui ja eläimiä kuoli. Niinpä kyläläiset kampesivat kiven ylös kalliolle ja karjaonni palautui.
Nimikkolajit Loppi on tunnettu perunanviljelystä. Peruna onkin kuikan ohella valittu Lopen nimikkolajiksi.
Ruokakulttuuri Lopen pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla ohrajauhoista keitetty perunapuuro ja puolukkaliemi sekä perunalaatikko ja lihasoosi.Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 69. Helsinki: Patakolmonen Ky.
Tapahtumat Vanhoillislestadiolaisten suviseurat on järjestetty Lopella vuosina 2012, 2022 sekä 2025.
Uskonto Vuoden 2018 aluejaon mukaan Lopella toimii Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Lopen seurakunta.
Lopen alue kuului Suomen ortodoksisen kirkon Hämeenlinnan ortodoksisen seurakunnan piiriin.https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/hameenlinnan-ortodoksinen-seurakunta Vuoden 2021 alusta lähtien Hämeenlinnan ortodoksisen seurakunnan toiminta ja siihen kuuluneet Lopen alueen ortodoksikristityt siirtyivät hallinnollisesti osaksi Helsingin ortodoksista seurakuntaa.
Liikunta ja urheilu Lopen alueella sijaitsee useita retkeily- ja virkistyskohteita. Lopen alueella sijaitsevia kohteita ovat muun muassa Pääjärven virkistysalue.
Lopen alueen luontoreittejä ovat muun muassa Punelian melontareitti ja Isosuntin polku, Kaartjärven ja Kaartjoen melontareitit, Poronpolku-reitit sekä Komion polut. Hämeen Ilvesreitti kulkee Räyskälästä Lopen kirkonkylän kautta Riihimäelle. Räyskälän alueella sijaitsee myös Iso-Melkuttimen kierto. Pääjärven alueella kulkee luontopolut ja Pääjärven kierto.
Tunnettuja loppilaisia
Julius Ailio, arkeologi ja poliitikko Ilkka Alitalo, eläinlääketieteen professori Urho Havumäki, lehtori ja näytelmäkirjailija Timo Heinonen, poliitikko Markus Huitsi, iskelmälaulaja Timo Jurkka, näyttelijä ja muusikko Jarmo Jylhä, säveltäjä Eetu Kallioinen, haulikkoampuja ja olympiamitalisti Juha Kirvesmies, hiihto- ja viestisuunnistaja Sulo Kivinen, päätoimittaja ja pakinoitsija
Mikko Lahtio, juoksija Ville Lastikka, salibandypelaaja