Puolustusvoimien ylipäällikköSuomen perustuslaki 128 § Ajantasainen lainsäädäntö, Finlex johtaa Suomen puolustusvoimia. Ensimmäiseksi ylipäälliköksi tuli kenraaliluutnantti Gustaf Mannerheim sisällissodan alussa 1918. Ylipäällikkönä toiminut myös komensi joukkoja saman vuoden loppuun saakka.

Ylipäällikkyys siirtyi valtionpäämiehenä toimineelle valtionhoitajalle vuoden 1919 alusta ja saman vuoden heinäkuussa voimaan astuneen hallitusmuodon sekä vuodesta 2000 voimassa olevan perustuslain mukaan ylipäällikkönä toimii tasavallan presidentti. Hallitusmuodossa presidentillä oli mahdollisuus luovuttaa tehtävä toiselle henkilölle sodan aikana ja talvisodan sytyttyä 1939 presidentti Kyösti Kallio antoikin ylipäällikkyyden komentajalle, sotamarsalkka Mannerheimille, joten Kallio ei ollut enää ylipäällikkönä toimikautensa runsaan viimeisen vuoden ajan. Mannerheim jatkoi joukkoja komentavana ylipäällikkönä myös talvisodan jälkeisen Moskovan rauhan kaudella ja koko jatkosodan, jonka lopulla 1944 hänestä tuli presidentti. Näin ollen tasavallan presidenteistä Risto Ryti ei ollut ylipäällikkönä lainkaan. Kun Mannerheim luopui komentajuudesta Lapin sodan aikana vuoden 1945 alussa, tuolloin voidaan katsoa ylipäällikkyyden palautuneen muodollisestikin luovuttajainstituutiolle.

Perustuslain mukaan tasavallan presidentillä oli mahdollisuus valtioneuvoston esityksestä luovuttaa ylipäällikkyys toiselle Suomen kansalaiselle myös rauhan aikana, mutta vuonna 2012 voimaan tulleessa muutoksessa tästä tuli mahdollista ainoastaan poikkeusoloissa. Tämä osaltaan kuvastaa ajattelutavan muutosta ylipäällikkyydestä, millä sitä on sidottu tiukemmin valtionpäämiehen instituutioon. Aiemmin ajateltiin, että tasavallan presidentti aina luovuttaisi sodan tai kriisin aikana tämän roolin ammattisotilaalle. Presidentti Mauno Koiviston kaudesta alkaen tasavallan presidentti pysyy lähtökohtaisesti ylipäällikkönä kaikissa olosuhteissa, ja tämän sodanjohtoa varten on rakennettu tarvittavia suojatiloja.Yle Areena: Amiraali Juhani Kaskealan haastattelu presidentti Mauno Koiviston kuoleman jälkeen 13.5.2017 YLE Areena. Viitattu 17.4.2022.

Tunnus ja lippu

Puolustusvoimien ylipäälliköt

nimi syntynyt kausi muu nimike kuin pv:n ylip. ~ vuosia virassa sotilasarvo ylipäällikkönä kuollut 1867 1918 Suomen tasavallan joukkojen ylipäällikköPäiväkäsky N:o 1 (2.2.1918) Päiväkäskykokoelma 1918–1944, Kuva- ja dokumenttiarkistot, Erikoisaiheet, Mannerheim (myös komensi joukkoja)1919 valtionhoitajana Suomen armeijan ylipäällikkö1939–1945 puolustusvoimain komentajana ja1944–1946 tasavallan presidenttinä puolustusvoimain ylipäällikköLaki valtioneuvoston ministeriöiden lukumäärästä ja yleisestä toimialasta annetun lain muuttamisesta 3 § Finlex 7 kenraaliluutnantti → ratsuväenkenraalisotamarsalkka → Suomen marsalkka 1951 1876 1918 Suomen sotajoukkojen ylipäällikkö (myös komensi joukkoja) 0,21 kenraalimajuri 1947 1880 1918 sota-asiaintoimituskunnan päällikkönäSuomen sotajoukkojen ylipäällikkö (myös komensi joukkoja) 0,38 kenraalimajuri 1941 1878 1918 sotaministerinäSuomen sotajoukkojen ylipäällikkö (myös komensi joukkoja) 0,04 eversti 1946 tasavallan presidentti 1919–1939 sotaväen ylipäällikköSuomen hallitusmuoto 75 §, 76 § Finlex1945 alkaen

Katso myös

Puolustusvoimain komentaja

Lähteet

Luokka:Suomen puolustusvoimat