pienoiskuva|Kiurujoen ranta syksyllä 2025 pienoiskuva|Kiuruveden kirkko Kiuruvesi on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan luoteisosassa. Kiuruvesi erosi Iisalmen kirkko- ja hallintopitäjästä vuonna 1862. Kiuruveden kunta on perustettu vuonna 1873. Kaupunki Kiuruvedestä tuli vuoden 1993 alussa. Rajanaapureita ovat Iisalmi, Pielavesi, Pyhäjärvi, Pyhäntä ja Vieremä.
Maantiede Kiuruvesi sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan luoteiskulmassa Pohjois-Pohjanmaan maakunnan rajalla.
Kiuruveden kirkonkylä muodosti vuodesta 1912 lähtien taajaväkisen yhdyskunnan. Tämä asema päättyi, kun taajaväkiset yhdyskunnat lakkautettiin 1. tammikuuta 1956 ja Kirkonkylä jäi osaksi Kiuruveden kuntaa. (Ks. Luettelo Suomen taajaväkisistä yhdyskunnista.)
Kiuruveden Natura-kohteita ovat Toukkasuo-Huttusuo, Suojoen metsä, Luupuveden lintujärvet sekä Jynkänjärven ja Putousnotkon lehdot.
Aluerakenne Kylät Aittojärvi, Haapakumpu, Hautakylä, Heinäkylä, Honkaranta, Jokela, Kalliokylä, Kiuruvesi (Taajama), Koivujärvi, Korpijoki, Koskenjoki, Kotajoki (Keskusta), Lahnajoki, Lahnanen, Lapinsalo, Laukkala, Luupuvesi, Löytänä, Niemiskylä, Näläntö, Osmanki, Paajakka, Pihlajamäki, Rantakylä, Rapakkojoki, Remeskylä, Ruokomäki, Ruutana, Rytky, Ryönänjoki, Salmijärvi, Salmenkylä, Sulkavanjärvi, Tihilä, Toiviaiskylä ja Turhala.
Taajamat Vuoden 2017 lopussa Kiuruvedellä oli 8 283 asukasta, joista 4 160 asui taajamassa, 4 052 haja-asutusalueilla ja 71:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Kiuruveden taajama-aste on 50,7 %. Kunnassa on vain yksi taajama, Kiuruveden keskustaajama.
Väestö Väestönkehitys Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Talous ja elinkeinot pienoiskuva|vasen|Maatalous on Kiuruveden elinkeinoelämän kulmakiviä. Kiuruvesi on ollut jo keskiajalta lähtien maatalousaluetta. Kaupunki oli pitkään Suomen suurin maitopitäjä, mutta kuntaliitosten myötä se menetti asemansa ensin Kokkolalle ja vuonna 2016 Kuopiolle.
Kiuruvesi on edelleen Suomen suurin naudanlihantuottajapitäjä. Lisäksi Kiuruvesi tuottaa Suomessa kolmanneksi eniten maitoa.
Kiuruvedelle on suunnitteilla Valion ja ST1:n toimesta biokaasulaitos.
Kiuruvesi palkittiin vuonna 2023 Pohjois-Savon yrittäjäystävällisimpänä kuntana.
Paikkakunnan tunnuksena on Kiuruvesi – Luomu-Suomen pääkaupunki. Uudessa kaupunkistrategiassa 2022–2025 käytetään myös tunnuksena Kiuruvesi – Elämää kaikilla aisteilla.
Kiuruvedeltä on peräisin yksi Suomen kahdestatoista säilyneestä maatiaiskanakannasta. Maatiaiskanan säilymiseen vaikutti ratkaisevasti Yrjö Luttinen, joka keräsi kanayksilöitä Koivujärveltä, Huttumäen ja Naurisahon tiloilta vuonna 1963. Kanta on mukana Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen vuonna 1998 perustamassa säilytysohjelmassa.Majaharju: Kiuruvetinen maatiaiskana Kiuruvedellä oli 1980-luvulta lähtien tekstiiliteollisuutta (mm. Kamajan neulomo), joka kuitenkin on nyttemmin kuihtunut. Lisäksi kaupungissa on koneenrakennus- ja korjausalan yrityksiä, joista suurin oli maatalouskoneita kehittänyt ja valmistanut Runnin konepaja. Runnin konepajan tunnettuja tuotteita olivat Runni-lumilingot sekä rehunkäsittelyjärjestelmä, josta yhtiö sai Tuottava idea -palkinnon vuonna 1978.Tuottava idea: kilpailun historiikki 1977–2007 Jälkimmäisestä tehtiin myös elokuva Säilörehu pyörille (1978)Elonet: Säilörehu pyörille
Lähes kaikki Kiuruveden yritykset kuuluvat Kiuruveden Yrittäjiin, joka on Savon Yrittäjien paikallisyhdistys. Kiuruvesi valittiin Pohjois-Savon yrittäjäystävällisimmäksi kunnaksi vuonna 2023.
Hallinto ja politiikka Kaupunginvaltuusto
Kaupunginvaltuustossa on vuodesta 2021 alkaen 29 paikkaa (edellisellä valtuustokaudella 34 paikkaa) Kaupunginvaltuustossa paikat jakautuvat vuoden 2021 kuntavaalien jälkeen seuraavasti (suluissa muutos edelliseen valtuustoon): Keskusta 11 paikkaa (-6 paikkaa) Kokoomus 3 paikkaa (-3 paikkaa) Vasemmistoliitto 5 paikkaa (-2 paikkaa) Kristillisdemokraatit 1 paikka (ei muutosta) SDP 0 paikkaa (ei muutosta) Perussuomalaiset 4 paikkaa (+2 paikkaa) Liike Nyt 5 paikkaa (+5 paikkaa)
Liikenne ja infrastruktuuri pienoiskuva|vasen|Kiuruveden rautatieasemaKiuruveden läpi kulkee valtatie 27. pienoiskuva|Höyrylaiva Kiuruvesi 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä Kiuruveden rautatieasema sijaitsee Iisalmi–Ylivieska rataosuudella ja on yksi rataosuuden junakohtauspaikoista. Kaupungissa on myös lentokenttä pienkoneille sekä vierasvenesatama, joka on Saimaan huviveneliikenteen pohjoisin.
Kiuruveden ja Iisalmen välillä oli laivaliikennettä Kiurujoen vuonna 1866 alkaneen perkauksen jälkeen varhaisimmillaan vuosina 1869–80, jolloin Iisalmesta Nivanmäen laituriin liikennöi Piku-höyrypaatti.
1890-luvulla väliä liikennöi Suomela, sen jälkeen Johan Puustisen Mesek ja Joachim Putkosen Kalervo. Vuosina 1902–23 liikennöi Kalervon ohella kolmekin Kiuruvesi-nimistä laivaa, niistä ensimmäinen, vuosina 1902–1906 käytössä ollut, oli lempinimeltään Pikku-Kiuru. Vuonna 1906 tuli käyttöön toinen Kiuruvesi, 27-metrinen 150 matkustajaa kuljettava, joka kantoi lempinimeä Iso-Hömö.
Laivaliikenne päättyi Saarikosken kanavan sulkemiseen padolla vuonna 1931. Vesiliikenteen tarvetta vähensi Iisalmi–Ylivieska-radan valmistuminen 1924.
Etäisyyksiä Kiuruvedeltä Iisalmi 35 km Jyväskylä 215 km Kajaani 125 km Kokkola 195 km Kuopio 120 km Oulu 190 km Ylivieska 125 km
Palvelut ja koulutus
Kiuruvedellä on viisi alakoulua (esikoulu ja luokka-asteet 1–6): Kalliokylän koulu, Lahnajoen koulu, Luupuveden koulu, Nivan koulu ja Rytkyn koulu. Yläkouluja (luokka-asteet 7–9) on yksi (Kiuruveden yläkoulu) ja sen yhteydessä annetaan myös erityisopetusta. Toisen asteen yleissivistävää koulutusta ja joillain linjoilla valinnaista ammatillista opetusta antaa Kiuruveden lukio. Ylä-Savon ammattiopiston luonnonvara-alan yksikössä voi opiskella hevostaloutta.
Perusterveyspalveluja tarjoaa Kiuruveden terveyskeskus. Kulttuuripalveluja tarjoavat muun muassa Kiuruveden kulttuuritalo ja siellä sijaitseva Kiuruveden kaupunginkirjasto, Kiuruveden kirjastoauto sekä Kiuruveden kotiseutumuseo.
Kulttuuri Matkailu Kiuruveden tärkeimpiä matkailukohteita, -nähtävyyksiä ja tapahtumia ovat mm.: Kiuruveden meijeri Koivujärven rantaterassi Kotiseutumuseo Raivaajapatsas Ylä-Savon Ammattiopisto, Hingunniemi (hevostalouden koulutusyksikkö) Kaupungintalo Kulttuuritalo Kuorevirran vapaa-aikakeskus Kiuruveden Iskelmäviikko Tieikonikappeli, Suomen ensimmäinen tieikoni Aamulypsy-Areena
Tapahtumat pienoiskuva|Kiuruvedellä on järjestetty vuodesta 1999 lähtien iskelmämusiikkiin painottunutta viikkoa. Vuodesta 2009 lähtien tapahtuma kulkee nimellä Iskelmäviikko. Kuvassa tapahtumakävijöitä tapahtumasta heinäkuulta 2007. pienoiskuva|oikea|Iskelmäfestivaaliyleisöä ja keskipäivän tunnelmaa heinäkuisella torilla 2011. Kiuruvedellä järjestetään vuosittain iskelmämusiikin suurtapahtuma Kiuruveden Iskelmäviikko. Tapahtuma on vuosien saatossa kasvanut ja kehittynyt. Tapahtuma teki kesällä 2023 yleisöennätyksen. Viikon konserteissa oli yhteensä 65 000 kävijää, mikä on yli 15 000 kävijää enemmän kuin aiempi ennätys.
Paikkakunnalla on vahva körttiperinne ja maine uskonnollisena pitäjänä. Körttiläisten suurin vuosittainen tapahtuma, Herättäjäjuhlat järjestettiin Kiuruvedellä heinäkuussa 2010, sitä ennen 1985 ja ensimmäisen kerran 1899.Herättäjäjuhlat odottavat 30 000 vierasta (Suomenmaa 3.7.2010) Kiuruveden sijainti Savon ja Pohjanmaan rajamailla luo paikkakunnalle omia erityispiirteitään.Leskinen, Lauri: Mitä on kiuruvetisyys? Teoksessa:Kylien savut: kotiseututietoa Kiuruvedestä (toim. Aulis Laukkanen, Ossi Tikkanen & Lauri Winberg), s. 10–17
Kiuruvedellä on Aamulypsy Areena, joka saavutti suuren valtakunnallisen huomion maaliskuussa 2022. Tuolloin Kiuruveden jäähallin nimi muutettiin Aamulypsy Areenaksi, kun Suomipopin Aamulypsyjuontajat etsivät jäähallia suorassa radiolähetyksessä. Tempaus palkittiin vuoden 2023 Radiogaalassa.
Ruokakulttuuri Kiuruveden pitäjäruoka on Ylä-Savon paikallisherkku, mykyrokka, eräänlainen lihakeitto, johon kuuluvat perunoiden lisäksi erilaiset sisäelimet ja verestä ja jauhoista valmistetut sattumat, ”myvyt”.Kylien savut: kotiseututietoa Kiuruvedestä 1988, s. 183
Uskonto Vuoden 2018 aluejaon mukaan Kiuruvedellä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat: Kiuruveden seurakunta
Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii herännäisyys, sekä vanhoillislestadiolaisuus, jota edustaa Kiuruveden rauhanyhdistys.
Muita kirkkokuntia edustavat Suomen ortodoksiseen kirkkoon kuuluva Kuopion ortodoksinen seurakunta ja helluntaiherätykseen lukeutuva Kiuruveden helluntaiseurakunta.
Liikunta ja urheilu Luomuteema toistuu myös urheilussa, paikkakunnalla toimii lentopalloseura Kiuruveden Luomu-Wolley. Kiuruvedellä toimii myös vuonna 1964 perustettu jalkapalloseura Kiuruveden Palloilijat, KiuPa.Kiupa-historia (Sporttisaitti.com) Jääkiekkotoimintaa Kiuruvedellä harjoittaa 1981 perustettu Kiuruveden Kiekko -81 (KK-81).Kiuruveden Kiekko-81 (www.KK-81.com) Painonnostolajeissa toimivat Teräs ja Jänne. Kiuruveden Urheilijat (KiurU) perustettiin kesäkuussa 2011, ja sen on määrä ainakin osittain korvata ja jatkaa Teräksen ja Jänteen toimintaa. Amerikkalaisen jalkapallon seuran nimi taas viittaa kaupungin maitopitäjyyteen; seuran nimi on Milky City Farmers.
Tunnettuja kiuruvetisiä
Erkki Ahonen, tieteiskirjailija ja runoilija Ismo Apell, näyttelijä Annika Grof, elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja Anssi Halmesvirta, historioitsija Martti Harmoinen, insinööri ja keksijä Hannakaisa Heikkinen, kansanedustaja Herman Hurmevaara, kansanedustaja Jyrki Härkönen, toimittaja, ylidiakoni Heidi Jaatinen, kirjailija Ananias Jauhiainen, maanviljelijä, Suomen painavin mies Antti Kiviranta, päätoimittaja Henri Knuutinen, jääkiekkoilija Lauri Kokkonen, kirjailija Ari Komulainen, umpihankihiihtäjä Antti Kämäräinen, kansanmuusikko Kalle Kämäräinen, kansanedustaja Ville Kämäräinen, kansanedustaja Juha Kärkkäinen, liikemies Pyry Kärkkäinen, jalkapalloilija Leo Laukkanen, kauppaneuvos Markku Laukkanen, penkkipunnertaja Lauri Leskinen, kirjailija Timo Lipitsä, kansanmuusikko Paavo Lonkila, olympiavoittaja Heikki Lounaja, kirjailija Mika Lähderinne, jalkapalloilija Malmivaaran pappissuku Eino Murtorinne, kirkkohistorioitsija ja teologi Anna-Maria Mård, selvänäkijä ja parantaja Soini Nikkinen, keihäänheittäjä Ilmari Niskanen, jalkapalloilija
Viljo Nousiainen, yleisurheiluvalmentaja Lauri Nuutinen, lääkäri ja professori, lääkintöneuvos Sirkka Paikkala, nimistöntutkija Onni Palaste, sotakirjailija Matti Pietikäinen, tietojenkäsittelytieteilijä Juho Pöksyläinen, kansankirjailija Esko Rautio, Kiuruveden kunnan- ja kaupunginjohtaja Hilkka Ravilo, kirjailija Alfred Ruotsalainen, taiteilija Antero Ruotsalainen, taidemaalari ja kuvanveistäjä Aku Räty, herännäissaarnaaja Kalle Röntynen, kansanedustaja Erkki ”Seppä” Saastamoinen, kyläseppä ja kansanpelimanni Seppo Saastamoinen, liikemies Berat Sadik, jalkapalloilija Mikko Sidoroff, kuoronjohtaja ja säveltäjä Elias Simojoki, kansanedustaja, pastori Markku Siponen, kansanedustaja Kalevi Takkunen, libristi ja taiteen keräilijä Matti Tenhunen, toimittaja ja kommunisti Taneli Tenhunen, pyörätuolitenniksen pelaaja Paavo Tikkanen, lehtimies Juho (Jussi) Timonen, toimittaja, tutkija Yrjö Timonen, metsänhoitaja ja virkamies, metsäneuvos Reijo Tossavainen, kansanedustaja Nitte Valo, laulaja Raimo Väyrynen, professori, Suomen akatemian johtaja
Katso myös Luettelo Kiuruveden julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä
Lähteet Kylien savut: kotiseututietoa Kiuruvedestä (toim. Aulis Laukkanen, Ossi Tikkanen & Lauri Winberg) Kiuruvesi: Kiuruveden kotiseutuyhdistys, 1988
Viitteet
Aiheesta muualla
Kiuruveden kaupungin kotisivut Tilastokeskus – Kiuruveden avainluvut matkailutietoa Kiuruveden kaupungista
*