Kemijärvi on kaupunki Lapin maakunnan kaakkoisosassa. Kaupungissa asuu ihmistä ja sen pinta-ala on km2, josta km2 on vesistöjä. Väestötiheys on asukasta/km2.
Kemijärven keskusalueella asuu noin 5 300 ihmistä, josta noin 4 300 keskustaajamassa ja noin 1 000 Kallaanvaara-Isokylä-alueella.
Kemijärvi oli vuodesta 1973 lähtien Suomen pohjoisin kaupunki, mutta vuoden 2006 alussa tapahtuneessa kuntaliitoksessa Rovaniemen alue laajeni siten, että Rovaniemen kaupunki ulottuu nykyään pohjoisemmaksi kuin Kemijärvi. Suomen kaupunkien keskustaajamista Kemijärven keskustaajama on kuitenkin edelleen pohjoisin. Kemijärvi on Suomen erämaisimpia kaupunkeja. Kemijärven naapurikuntia ovat pohjoisessa Pelkosenniemi ja Sodankylä yhdessä rajapisteessä; idässä Salla, etelässä Posio ja lännessä Rovaniemi.
Historia vasen|pienoiskuva|Kartta Kemijärven aluemuutoksista. pienoiskuva|Noitatunturi. Kemijärven ensimmäinen pysyvä uudisraivaaja-asukasRytkönen 1989, s. 54–56. oli Paavali Ollinpoika Halonen, joka muutti Utajärven Niskankylästä Kemijärvelle noin vuonna 1580. Hänen vaimonsa oli Anna Laurintytär Halonen ja lapsia Paavo, Olli ja Pekka Halonen. Paavalin asuinpaikka tunnetaan nykyään nimellä Halosenranta. Muita samoina aikoina paikalle saapuneita uudisraivaajia oli Kärpän suvun Pekka ja Matti Kärppä, lähtöisin Oulujoen varrelta Muhokselta, jotka asuttivat kahta taloa Kemijärven kaikista 13:sta vuoden 1631 taloluettelon mukaan. Näistä neljä jäi vakinaisesti asutuksi: Paavo Halosen talo, Pekka ja Matti Kärpän talot ja Heikki Häikiän Luusua-niminen talo. Ämmänvaara Kemijärven kunnan alueella on muinainen saamelaisten uhripaikka. Ensimmäisten uudisraivaajien saapuessa nykyisen Kemijärven alueella ei asunut enää saamelaisia.
Kemijärven seurakunta erotettiin Kemin seurakunnasta vuonna 1779 ja Kemijärven kunta perustettiin vuonna 1871.Kemijärven historiaa - aikajana Kemijärven kirkonkylästä muodostettiin taajaväkinen yhdyskunta vuonna 1912 ja vuonna 1957 kirkonkylä erotettiin kunnasta kauppalaksi ja siihenastisen Kemijärven kunnan nimi muuttui Kemijärven maalaiskunnaksi. Tämä oli viimeinen kerta, kun Suomen kunnan nimeen liitettiin sana maalaiskunta. Näiden eron aikaa kesti vain 16 vuotta, sillä vuonna 1973 Kemijärven kauppala ja Kemijärven maalaiskunta yhdistyivät. Samalla Kemijärvestä tuli Kemijärven kaupunki.
Kaupungin vaakunaksi otettiin siihenastinen Kemijärven maalaiskunnan vaakuna, joka oli vahvistettu alun perin koko Kemijärven kunnalle ennen kauppalan erottamista. Kemijärven väkiluku oli suurimmillaan juuri ennen maalaiskunnan ja kauppalan liitosta, jolloin näissä kunnissa asui yhteensä yli 16 000 asukasta. Kirkollisesti Kemijärven keskustaajama ei milloinkaan ole ollut erillään ympäröivästä haja-asutusalueesta; Kemijärven kauppalan ja maalaiskunnan olemassaolon aikana näiden molempien kuntien asukkaat kuuluivat samaan Kemijärven seurakuntaan eikä näin ollen ollut olemassa seurakuntia, joiden nimet olisivat olleet Kemijärven kauppala- ja maaseurakunta. Kemijärven kirkko rakennettiin vuonna 1950, alun perin se sijaitsi silloisessa Kemijärvi-nimisessä kunnassa ja vuosina 1957–1972 kauppalassa.
Kemijärven sellutehtaan lakkautus keväällä 2008 herätti suurta huomiota. Paikkakunnan teollisuuden jatkamista tuettiin tämän jälkeen avokätisesti julkisin varoin. Tehtaan jatkajaksi tuli Arktos Group, jonka oli tarkoitus aloittaa liimapuupalkkien valmistus. Tuotantoa ei kuitenkaan saatu käyntiin ja alkuvuodesta 2012 yritys joutui yrityssaneeraukseen.Mia Gertsch, Kemijärven liimapuupalkkitehdas voi käydä kalliiksi veronmaksajille Yle uutiset 20.2.2012
Keitele Group osti entisen sellutehtaan kiinteistön 2014.Perttu Ruokangas, Keitele Group ostaa Kemijärven entisen sellutehtaan, Yle uutiset 14.2.2014 Sen tehtaalla valmistetaan havupuusta sahatavaraa, höylätavaraa ja liimapuuta. Keitele työllisti Kemijärvellä vuonna 2020 noin 120 henkeä urakoitsijayhtiöt mukaan lukien.
Kemijärven muita teollisuustyönantajia ovat olleet hiihtoasuja 1974–1990 valmistanut, suurimmillaan toista sataa työpaikkaa tarjonnut Torstai Oy. Sen jälkeen samoissa tiloissa valmisti puhelinlatureita vuoteen 2003 asti noin 600 ihmistä työllistänyt Salcomp Oyj, ja nykyisin tiloissa toimii kylmäkalusteita valmistava Porkka. Vuosina 1980–1983 Kemijärvellä toimi Salmed-lääketehdas ja sitten Orion Oyj:n penisilliinitehdas noin 30 työntekijän voimin vuoteen 2002 asti.
Vuonna 2015 uutisoitiin, että Kemijärvelle suunnitellaan 700–800 miljoonan euron biojalostamoinvestointia, joka toisi arviolta noin tuhat työpaikkaa.Perttu Ruokakangas, Jättipotti suunnitteilla Kemijärvelle, Yle uutiset 24.2.2015 Biojalostamon ympäristöluvasta kirjattiin lukuisia valituksia vuonna 2019. 2020-luvun puolivälissä Tuulialfa-yhtiön tytäryritys Vetyalfa Oy kaavailee Kemijärvelle suurta vetyjalostamoa.
Maantiede Luonto pienoiskuva|Kemijärven järvi. Kemijärven suurin järvi on Kemijärvi. Se on samalla myös Suomen 19. suurin järvi.https://www.visitkemijarvi.fi/fi/voi_hyvin-ja_liiku/jarviaktiviteetit/ Noitatunturi on Pyhä-Luoston tunturijonon korkein kohta, noin 540 metriä.
Aluerakenne Taajamat Vuoden 2022 lopussa Kemijärvellä oli 6 996 asukasta, joista 4 839 asui taajamissa, 2 078 haja-asutusalueilla ja 79:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Kemijärven taajama-aste on 70,0 %. Kemijärven taajamaväestö jakautuu kahden eri taajaman kesken:
# Taajama Väkiluku(31.12.2022) 1 Kemijärven keskustaajama 3 901 2 Isokylä-Kallaanvaara938
Kaupungin keskustaajama on lihavoitu.
Kaupunginosat ja kylät pienoiskuva|Keskustaa länteen päin.Maanmittauslaitoksen mukaan Kemijärven kaupunginosia (maarekisterin sijaintialueen numero alkaa 0:lla) ovat seuraavat 8: Kallaanvaara Keskusta Pöyliövaara Pyhätunturi Sipovaara Suomu Särkikangas Tohmo
Kemijärven maarekisterikyliä (sijaintialueen numero alkaa 4:llä) puolestaan ovat seuraavat 16:
Alakylä Halosenranta Isokylä Javarus Joutsijärvi Juujärvi Kemihaara Kostamo Kuusivaara Leväranta Luusua Paloperä Pyhätunturi Räisälä Tohmo Ylikylä
Muita kyliä tai alueita, jotka eivät kuitenkaan ole maarekisterikyliä ovat seuraavat 14:
Hyypiö Ketola Kuusiranta Lehtola Oinas Patovaara Perävaara Ruopsa Soppela Tapionniemi Tonkopuro Ulkuniemi Varrio Vuostimo
Kemijärven kaupungin internet-sivuilla on kartta kylien sijainneista, mutta niiden nimet eivät ole täsmälleen samoja kuin edellä olevissa luetteloissa. Myöskään Kemijärven tilastollinen osa-aluejako ei sisällä kaikkia edellä mainittuja kyliä.
Väestö Väestönkehitys Kemijärven väkiluku on kaupungin elinkeinorakenteen muutosten myötä laskenut. Nykyisin kaupungin alueella asuu noin 7 000 asukasta. Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1. tammikuuta 2017 tilanteen mukainen. Kemijärvellä on useita satoja kakkosasukkaita (epävirallinen tieto), jotka ovat muualla kirjoilla, mutta asuvat osan vuotta kaupungin alueella kakkosasunnoissaan. Kemijärven vuokrataloyhtiö on myynyt useita vuosia omistamiaan asuntoja kakkosasunnoiksi ja toiminta jatkuu. Lisäksi Kemijärvellä on purettu ja puretaan useita vuokrakerrostaloja.Päätökset, Kemijärvi.fi (Archive.org)
Kemijärven kauppala muodostettiin 1957 erottamalla Kemijärven kirkonkylä ja sen lähialueet Kemijärven maalaiskunnasta. Tämä oli viimeinen kerta, kun kunnan nimeen liitettiin sana maalaiskunta. pienoiskuva|oikea|150px|Kemijärven kauppalan vaakuna (1960–1972).Kauppalalle vahvistettiin oma vaakuna 25. marraskuuta 1960, mutta kun maalaiskunta ja kauppala taas yhdistettiin 1973 Kemijärven kaupungiksi, otettiin syntyneen kaupungin vaakunaksi entisen maalaiskunnan vaakuna.
Hallinto ja politiikka Kemijärven kaupunginvaltuustossa on 27 valtuutettua. Kaudella 2025–2029 keskustalla on 7 paikkaa, Yhteinen Kemijärvi -yhteislistalla 6 paikkaa, perussuomalaisilla 4 paikkaa, vasemmistoliitolla 3 paikkaa, SDP:llä 3 paikkaa, kokoomuksella 2 paikkaa ja kristillisdemokraateilla 2 paikkaa.
Kemijärven kaupunginjohtajina ovat viime vuosina toimineet Olli-Pekka Salminen 2011–2014 Tuula Kuvaja (vt.) 2014–2015 Atte Rantanen 2015–2022 Marjo Säärelä (vt.) 2022–2023 Pekka Iivari 2023 Marjo Säärelä (vt.) 2023–2024 Dina Solatie 2024–
Ystävyyskaupungit Kantalahti, Venäjä Sōbetsu, Japani Vesisaari, Norja Vuoreija, Norja
Lähde:
Liikenne ja infrastruktuuri Valtatie 5 (Heinola–Kuopio–Kuusamo–Kemijärvi–Sodankylä) Kantatie 82 (Rovaniemi–Kemijärvi–Salla) Seututie 944 (Kemijärvi–Ranua) Seututie 945 (Kemijärvi–Perä-Posio) Linja-autoyhteydet lähikuntiin Rautatieyhteys Rovaniemelle
Kulttuuri Taivaan tulet on Kari Väänäsen ohjaama ja käsikirjoittama Kemijärvelle sijoittuva draamasarja, jota Yle TV2 esitti vuosina 2007–2014. Sarjaa tehtiin neljä tuotantokautta ja se keräsi parhaimmillaan yli 1,3 miljoonaa katsojaa.
Kemijärvellä on järjestetty Yöttömät yöt -musiikkifestivaalia vuodesta 2014.Pertu Ruokakangas, Boney M. esiintyy Kemijärvellä, Yle uutiset 16.3.2015
Kemijärven Perävaarassa sijaitsee huvikeskus, joka avattiin 1. kesäkuuta 1968. Sen toiminnasta vastaa Kemijärven Työväenjärjestöt -yhdistys. Huvikeskus rakennettiin talkootyönä, ja se oli varsinkin 1970-luvulla hyvin suosittu. Vaaran laella oli ollut vanha tanssilava jo ennen huvikeskuksen rakentamista.
Alueen muita yhdistyksiä Koillis-Lapin Kennelkerho ry, TOKO, Agility, Palveluskoiratoiminta, Vesipelastus, Koiranäyttely Metsästyskokeet Mannerheimin Lastensuojeluliitto Kemijärven yhdistys ry Partiolippukunta Kemijärven Tunturitytöt ja -pojat ry, partiotoiminta Ystävien yhdistys ry.
Uskonto thumb|Kemijärven kirkko. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnista Kemijärvellä toimii Kemijärven seurakunta.
Luterilaisten herätysliikkeiden piirissä Kemijärvi kuuluu muun Lapin tavoin lestadiolaisuuden tukialueeseen. Lestadiolainen herätysliike saavutti Kemijärven vuonna 1869 ja vuosisadan vaihteeseen (1899) mennessä lestadiolaisiin arvioitiin kuuluvan noin 1 500 jäsentä, mikä oli noin 33 prosenttia kaupungin väestöstä. Nykyisin Kemijärvellä toimii erityisesti uusheränneiden haara, jolla on kaupungissa seuroja ja raamattutapahtumia järjestävä paikallisosasto. Vanhoillislestadiolaisten Kuumaniemen rauhanyhdistys purettiin vuonna 2019.
Muista herätysliikkeistä Kemijärvellä toimii evankelisuus.
Muita kirkkokuntia edustaa helluntaiherätykseen kuuluva Kemijärven helluntaiseurakunta sekä Suomen Adventtikirkkoon kuuluva Kemijärven adventtiseurakunta. Lisäksi Kemijärvellä on Jehovan Todistajien seurakunta. Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kemijärven alueella toimii Pohjois-Suomen ortodoksiseen seurakuntaan kuuluva Lapin ortodoksinen kappeliseurakunta.
Liikunta ja urheilu Alueen urheiluseuroja Kemijärven urheilijat, suunnistus KeKi, jääkiekko Kemijärven Kaiku ry, uimaopetus kilpauinti KP-55 jalkapallo
Tunnettuja kemijärveläisiä Hannes Gebhard, osuustoimintamies, tilastotieteilijä ja poliitikko Timo Halonen, Mikkelin kaupunginjohtaja Erkki Imponen, taloustirehtööri ja kunnanvaltuutettu Matti Juntura, lentopalloilija Martti Kellokumpu, freestyle-hiihtäjä Pentti Kouri, sijoittaja Janne Lahtela, kumparelaskun olympiavoittaja Matti Lahtela, kansanedustaja, kunnallis- ja maakuntapoliitikko Olavi Lahtela, kansanedustaja ja ministeri, Matti Lahtelan poika Esko Marttinen, MM-pronssimitalisti ampumahiihdon viestihiihdossa Markus Mustajärvi, kansanedustaja (syntynyt Savukoskella) Sami Mustonen, kumparelaskun olympiamitalisti Janne Naakka, tubettaja Erkki Norvio, yritysjohtaja, kauppanevos Asko Oinas, entinen maaherra Juha Pikkarainen, kirjailija, toimittaja, ay-aktiivi Seppo Säynäjäkangas, professori, yrittäjä ja yritysjohtaja Kari Väänänen, näyttelijä, käsikirjoittaja ja ohjaaja (syntynyt Inarissa, asuu Kemijärvellä)
Katso myös Kemijärven kuvanveistoviikot Kemijärven sellutehdas Hyvinvointikeskus Lapponia Luettelo Kemijärven julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä
Lähteet
Viitteet
Aiheesta muualla
Kemijärven kaupungin kotisivut