Benetton Formula Ltd., tunnettu myös nimellä Benetton, oli kausilla – toiminut Formula 1 -talli.

Tallin omisti Benettonin perhe, joka tunnetaan paremmin perheen perustamasta vaatemerkistä ja -yrityksestä Benetton Group. Benetton kilpaili Yhdistyneen kuningaskunnan lisenssillä kaudesta 1986 kauteen 1995 ja Italian lisensillä kaudesta 1996 kauteen 2001.

Michael Schumacher voitti Benettonilla kaksi kuljettajien maailmanmestaruutta vuosina 1994 ja , joista jälkimmäisellä Benetton voitti myös valmistajien mestaruuden. Vuonna 2000 Renault osti tallin, mutta se jatkoi kilpailemista Benetton-nimellä kaudella 2001, kunnes se vaihdettiin Renault’ksi seuraavaksi kaudeksi.

Itävaltalainen Gerhard Berger saavutti sekä tallin ensimmäisen että viimeisen voiton kausilla 1986 ja 1997. Osakilpailuvoitot olivat myös Bergerin uralla ensimmäinen ja viimeinen.

Taustaa Benetton Group ilmestyi F1-sarjaan alun perin Tyrrell-tallin sponsorina vuonna 1983. Vuonna 1984 se sponsoroi Alfa Romeota ja vuonna 1985 Toleman-tallia. Benetton Formula Ltd. muodostui vuoden 1985 lopussa, kun Benettonin perhe osti Toleman-tallin. Tallin ensiesiintyminen F1:ssä oli kaudella 1986. Talli aloitti BMW:n moottoreilla, mutta vaihtoi ne esikoiskautensa jälkeen Fordin moottoreihin.

Kansallisuus Benetton kilpaili kaudesta 1986 kauteen 1995 Britannian lisenssillä. Benettonin perhe kuitenkin halusi, että talli kilpailisi Italian lipun alla. Niinpä kaudesta 1996 aina tallin viimeiseen kauteen 2001 asti se kilpaili Italian lipun alla. Italian kansallislaulu soitettiin voiton päätteeksi kuitenkin vain kerran, sillä vuosina 1996–2001 talli saavutti vain yhden voiton.

Formula 1 (1986–2001) 1986 Kausi 1986 oli Benettonin ensimmäinen Formula 1 -sarjassa. Kuljettajina toimivat italialainen Teo Fabi ja itävaltalainen Gerhard Berger. Fabi oli kilpaillut edellisellä kaudella Tolemanilla ja Berger Arrowsilla. Talli käytti esikoiskaudellaan B196-autossaan nelisylinterisiä puolitoistalitraisia BMW M12 -turbomoottoreita ja Pirellin renkaita.

Heti ensimmäisessä kilpailussa Brasilian GP:ssa Berger onnistui ajamaan sijalle kuusi. Sijoituksellaan hän avasi tallin pistetilin yhdellä pisteellä. Samaisessa kilpailussa Fabi onnistui ajamaan maaliin kymmenentenä, tosin viisi kierrosta voittajalle jääneenä. Lisäksi hän oli viimeinen sijoituksen saanut kuljettaja, sillä viisitoista kuljettajaa keskeytti kilpailussa.

Kauden toisessa kilpailussa Espanjan GP:ssä sekä Fabi että Berger ajoivat pisteille. Fabi oli kilpailun viides ja Berger kuudes. Kuten edellisessäkin kilpailussa, myös tässä pistesijoille ajamisia helpotti huomattavasti monen muun kuljettajan keskeyttäminen. Maaliin kun ajoi vain kahdeksan kuljettajaa.

San Marinon GP:ssä Berger saavutti tallin ensimmäisen palkintosijan. Hän sijoittui kilpailussa kolmanneksi yhden kierroksen voittajalle hävinneenä. Kilpailuun hän lähti yhdeksännestä lähtöruudusta.

Hyvän alkukauden jälkeen Benetton-kuljettajat alkoivat keskeyttää kilpailuissa. Useimmiten syynä olivat tekniset ongelmat kuten moottoririkot ja vaihdelaatikko-ongelmat. Kanadan GP:stä Britannian GP:hen sekä Berger että Fabi keskeyttivät neljässä perättäisessä kilpailuissa.

Itävallan GP:n aika-ajoissa Fabi onnistui saavuttamaan tallin ensimmäisen paalupaikan. Kaiken lisäksi Berger ajoi ruutuun kaksi. Tallin eturivin valtaus oli tallille samalla ensimmäinen. Tallin epäonneksi Fabi joutui keskeyttämään kilpailun moottorin hajottua. Hän ehti ajaa kilpailusta 17 kierrosta 52:sta. Lisäksi Berger sijoittui juuri ja juuri pisteiden ulkopuolelle sijalle seitsemän. Pisteitä ei kilpailusta ei siis tullut, vaikka aika-ajojen perusteella oli odotettavissa hyvää tulosta.

Fabin hyvä aika-ajovauhti jatkui Italian GP:ssä, jossa hän niin ikään ajoi paalupaikalle. Berger ajoi itsensä neljänteen ruutuun. Fabi joutui taas kerran keskeyttämään. Tällä kertaa rengasrikkoon kierroksella 45. Kilpailun positiivinen asia kuitenkin oli se, että Berger sijoittui viidenneksi ja saavutti kaksi MM-pistettä. Edellisestä pistesijoituksesta oli kulunut kymmenen kilpailua.

Kauden kohokohdaksi muodostui kauden toiseksi viimeinen kilpailu, Meksikon GP. Neljännestä ruudusta lähtenyt Berger onnistui voittamaan kilpailun noin 25 sekunnin erolla hallitsevaan maailmanmestariin Alain Prostiin. Voitto oli niin Bergerille kuin tallillekin uran ensimmäinen. Fabi sen sijaan joutui keskeyttämään kilpailun alkuvaiheilla jälleen moottorin hajottua.

Kaudella 1986 Benetton saavutti pisteitä yhteensä 19. 17 pisteistä oli Bergerin ajamia ja loput kaksi Fabin. Talli sijoittui valmistajien MM-sarjassa sijalle kuusi.

1987 Kaudella Teo Fabi jatkoi tallin kuljettajana ja hänen rinnalleen palkattiin belgialainen Thierry Boutsen, kun Gerhard Berger siirtyi Ferrarille. B187-autossa oli nyt voimanlähteenä kuusisylinterinen Ford TEC -turbomoottori. Rengastoimittajaksi vaihtui Goodyear, kun Pirelli vetäytyi sarjasta.

Tulosten valossa kausi alkoi hieman edelliskautta paremmin, kun Boutsen ajoi avauskilpailussa Brasilian GP:ssa viidenneksi startattuaan kuudennesta lähtöruudusta. Sijoituksestaan hän ansaitsi kaksi MM-pistettä. Fabin lupaavasta neljännestä lähtöruudusta alkanut kilpailu päättyi jo kymmenennellä kierroksella turboahtimen rikkoonnuttua.

Seuraavan kerran talli ylsi pistesijoille vasta kauden kuudennessa kilpailussa Ranskan GP:ssa. Fabi ajoi seitsemännestä lähtöruudusta maaliin viidentenä, mutta hän tosin jäi kilpailun voittaneesta Nigel Mansellistä yli kolme kierrosta. Viidennestä lähtöruudusta matkaan lähteneen Boutsenin kilpailu päättyi jo viidennen kerran peräkkäin teknisiin ongelmiin. Tällä kertaa Ford-moottori petti 32. kierroksella. Seuraavaksi ajetussa Britannian GP:ssa Fabi vastasi tallin parhaasta ajosuorituksesta, kun hän saavutti viimeisen pistesijan ajamalla maaliin kuudentena. Boutsen onnistui katkaisemaan keskeytysputkensa sijoittumalla lopputuloksissa Fabin jälkeen seitsemänneksi. Kärjen vauhtiin talli ei kuitenkaan yltänyt, sillä Fabi jäi voittajasta kaksi- ja Boutsen kolme kierrosta.

Unkarin GP:ssa Boutsen onnistui saavuttamaan pistesijan seitsemän kilpailun tauon jälkeen. Seitsemännestä lähtöruudusta alkanut kilpailu päättyi lopulta hyvään neljänteen sijaan, josta hän saalisti kolme MM-pistettä. Fabin kilpailu päättyi keskeytykseen 15. kierroksella vaihdelaatikon petettyä. Seuraavaksi vuorossa oli Itävallan GP, josta muodostui tallin kauden paras kilpailu. Aika-ajoissa tallin kuljettajat hankkivat hyvät lähtöruudut, kun Boutsen oli neljäs ja Fabi viides. Kilpailun alussa Boutsen ajoi parhaimmillaan toisena, mutta varikkokäynti pudotti hänet palkintosijoilta. Lopputuloksissa hän oli neljäs. Fabi kuitenkin vastasi vielä paremmasta sijoituksesta, kun hän ylsi ensimmäistä kertaa kauden aikana palkintokorokkeelle ollen kolmas. Talli saavutti menestyksekkäästä kilpailusta seitsemän MM-pistettä. Boutsen onnistui jatkamaan pisteputkensa kolmen kilpailun mittaiseksi Italian GP:ssa. Hän starttasi kilpailuun kuudennesta lähtöruudusta ja kilpailussa pystyi nousemaan yhden sijan ollen lopputuloksissa viides. Fabin vauhti riitti kilpailussa seitsemänteen sijaan. Portugalin GP:ssa Fabi vastasi tallin pisteputken jatkumisesta neljän kilpailun mittaiseksi. Aika-ajoista hän hankki itselleen vaisun kymmenennen lähtöruudun, mutta kilpailussa onnistui nousemaan neljänneksi.

Meksikon GP:hin tallin kuljettajat hankkivat aika-ajoissa hyvät lähtöruudut. Boutsen oli neljäs ja Fabi kuudes. Boutsenin kilpailu sai kuitenkin ikävän lopun, kun hänen autonsa sähköt pettivät 16. kierroksella. Fabi kuitenkin onnistui ajamaan pisteille viidenneksi, vaikka hän jäikin kärjelle yli kaksi kierrosta. Seuraavaksi ajetussa Japanin GP:ssa Boutsen jäi viidenneksi startattuaan kilpailuun kolmannesta lähtöruudusta. Fabi joutui keskeyttämään kilpailun moottoririkkoon. Kauden päättäneestä Australian GP:sta Boutsen saavutti viimein kauden ensimmäisen palkintosijansa, kun hän ajoi maaliin kolmantena.

Valmistajien MM-sarjassa Benetton sijoittui 28 pisteellä viidenneksi. Heikon alkukauden jälkeen tulokset alkoivat parantua, kun auton ja moottorin luotettavuus kehittyi loppukautta kohti. Kuitenkin tallin autolla keskeytettiin 16 kertaa.

1988 Kaudelle Benetton sai käyttöönsä vapaastihengittävät Fordin V8-moottorit. Kuljettajaosastolla tapahtui muutoksia kun Teo Fabi lopetti F1-uransa. Teo Fabin tilalle palkattiin 29-vuotias, niin ikään italialainen Alessandro Nannini. Toisena kuljettajana jatkoi edelliskauden tapaan Thierry Boutsen.

Kauden aikana Benettonin autojen luotettavuus kasvoi huomattavasti edellisiin kausiin verrattuna, ja molemmat kuljettajat saavuttivat palkintosijoja. Boutsen sijoittui kolmanneksi viidesti ja Nannini kahdesti. Belgian osakilpailussa molemmat Benettonit hylättiin polttoaine-epäselvyyksien vuoksi. Kilpailussa Benettonit sijoittuivat kolmanneksi ja neljänneksi.

Kauden päätteeksi Benettonin kuljettajat sijoittuivat molemmat kymmenen parhaan joukkoon. Boutsen oli MM-sijoituksissa neljäs ja Nannini kymmenes.

1989 Thierry Boutsen jätti tallin kauden 1988 lopussa joten kaudelle Benetton palkkasi englantilaisen Johnny Herbertin. Uusi Benetton-kuljettaja tekikin sensaatiomaisen debyytin ajamalla heti avauskilpailussaan neljänneksi. Tallitoveri Nannini täydensi hyvää aloituskilpailua ajamalla kuudenneksi. Valitettavasti Herbert ei kyennyt jatkamaan hyviä suorituksiaan ja jäi ilman pisteitä kolmessa seuraavassa kilpailussa. Tallitoveri Nannini sen sijaan sijoittui Herbertiä paremmin kaikissa kilpailuissa avauskilpailun jälkeen. Nannini saalisti myös yhden palkintosijan San Marinon GP:stä ja nelostilan Meksikon GP:stä. Sarja katkesi USA:n osakilpailussa kun Nannini joutui keskeyttämään aikaisemmin kolarissa autoon tulleiden vaurioiden vuoksi. Herbert sen sijaan oli viides. Hyvästä sijoittumisesta huolimatta Johnny Herbertin viimeiseksi jääneessä Benetton-kilpailussa Herbert karsiutui itse kilpailusta. Nannini sen sijaan hylättiin koska hän ajoi varikolla punaisia valoja päin, koska hän yritti mennä vaihtamaan renkaita ennen lähtöä. Nigel Mansell hylättiin samasta syystä.

Seuraavaan kilpailuun Herbertin korvasi italialainen Emanuele Pirro, joka sijoittui debytissään yhdeksänneksi. Nanninin tulos oli tällä kertaa keskeytys jousituksen hajottua. Nannini katkaisi pisteettömien kilpailuidensa sarjan seuraavassa kilpailussa tulemalla maaliin kolmantena. Kuljettajavaihdoksesta huolimatta Benettonin ykköskuljettaja oli Nannini, jota kuitenkin vaivasivat ajoittaiset keskeyttämiset. Nanninin kauden loppua voidaankin pitää erikoisena. Aina kun italialainen ajoi maaliin, hän sijoittui pisteille. Belgiassa sijoitus oli viides ja Portugalissa neljäs. Espanjassa Nannini sen sijaan keskeytti, mutta kilpailua seuranneessa Japanin osakilpailussa Nannini otti uransa avausvoiton. Nannini tosin sai voittonsa vasta kun kilpailun alun perin voittanut Ayrton Senna hylättiin hänen saatuaan työntöapua kolaroituaan Alain Prostin kanssa. Nannini ajoi vielä kauden päätöskilpailussa toiseksi. Tallin toinen kuljettaja, Pirro sen sijaan ei juurikaan saavuttanut menestystä vaan hänen kautensa ainoat pisteet irtosivat niin ikään kauden päätöskilpailussa.

Kauden lopussa Benetton sijoittui valmistajien MM-taulukossa neljänneksi. Kuljettajista Nannini oli kuljettajien MM-taulukossa sijalla 6, Pirro sijalla 23 ja alkukauden tallissa ajanut ja kauden Tyrrelillä päättänyt Johnny Herbert sijalla 14.

1990

Kaudelle Benetton lähti kuljettajinaan Alessandro Nannini ja kolminkertainen Formula 1 -maailmanmestari Nelson Piquet. Jo alusta pitäen oli selvää, että kokenut Piquet tulisi toimimaan tallin ykköskuljettajana. Piquet aloittikin kauden kolmella perättäisellä pistesijoituksella kunnes hänet hylättiin kauden neljännessä Monacon GP:ssä. Diskaukseen päättyneen kilpailun jälkeen Piquet ajoi pisteille kaikissa kilpailuissa paitsi kahdessa keskeytykseen päättyneessä (Saksan ja Espanjan osakilpailut). Italiassa Piquetin sijoitus oli yhdeksäs. Piquet päätti kauden kahteen perättäiseen voittoon Japanissa ja Australiassa