Segercrantz on sukunimi, jota käytetään Suomessa.
Segercrantz on myös suomalainen aatelissuku. Uudenmaan ja Hämeen läänin rakuunarykmentin everstiluutnantti Johan Ekmanin (1675–1741) lapset aateloitiin kiitokseksi isänsä ansioista vuonna 1756 ja introdusoitiin Ruotsin Ritarihuoneeseen vuonna 1756 aatelisena sukuna numero 1973. Suku immatrikuloitiin Suomen Ritarihuoneeseen vuonna 1818 aatelisena sukuna numero 136. Yksi suvun haaroista sai vuonna 1949 takaisin edustusoikeuden Ruotsin Ritarihuoneeseen.
Nimen haltijoita:
Clas Robert Segercrantz (1808–1879), Venäjän keisarillisessa armeijassa palvellut tykistönkenraali, Fredrik Segercrantzin poika Fredrik Segercrantz (1774–1813), kapteeni ja valtiopäivämies Johan Gustaf Emil Segercrantz (1826–1901), sotilas ja virka- ja valtiopäivämies Hjalmar Frithiof Segercrantz (1864–1928), kauppias ja valtiopäivämies, Johan Gustaf Emil Segercrantzin poika Johan Segercrantz (1874–1953), pankinjohtaja ja taidemaalari, Johan Gustaf Emil Segercrantzin poika Kristina Segercrantz (s. 1950), kuvataiteilija Mårten Segercrantz (1682–1758), valtiopäivämies Mårten Segercrantz (1941–2018), sulkapalloilija ja hammaslääkäri
Luokka:Suomalaiset aatelissuvut