Euroopan parlamentin vaalit (tai Eurooppa-vaalit, europarlamenttivaalit, eurovaalit) pidetään joka viides vuosi. Niissä Euroopan unionin kansalaiset valitsevat edustajansa Euroopan parlamenttiin. Vaalit ovat yleiset ja välittömät. Eri jäsenmaissa käytetään erilaisia vaalijärjestelmiä, mutta vaalitavan on kaikissa jäsenvaltioissa oltava suhteellinen.
Ensimmäiset suorat europarlamenttivaalit käytiin vuonna 1979. Tätä ennen Euroopan parlamentti koostui kansallisten parlamenttien nimeämistä edustajista. Viimeisimmät europarlamenttivaalit järjestettiin kesäkuussa 2024, ja seuraavat on määrä järjestää vuonna 2029.
Ajankohta Europarlamenttivaalit järjestetään joka viides vuosi. Vaali on järjestettävä neljän päivän ajanjakson aikana torstain ja sunnuntain välillä kesäkuun alussa. Maat voivat itse valita, minä neljästä päivästä ne vaalinsa järjestävät. Alankomaat äänestää torstaina, useimmat muut maat, Suomi mukaan lukien, sunnuntaina. Äänet lasketaan ja tulos julkistetaan jo äänestyspäivän iltana.
Vuoden 2019 europarlamenttivaalit pidettiin poikkeuksellisesti toukokuussa 2019. Vaalit olisi säännönmukaisesti järjestetty 6.–9. kesäkuuta, mutta helluntain ajoittumisen vuoksi vaaliajanjaksoa siirrettiin kaksi viikkoa aikaisemmaksi, kuten tehtiin myös vuoden 2014 vaaleissa.
Vaalijärjestelmä
Vaalitapa Eri maiden europarlamenttivaaleissa käytetään erilaisia vaalitapoja. Jokainen jäsenvaltio päättää omasta vaalijärjestelmästään. Sen on kuitenkin täytettävä nämä kolme ehtoa:
järjestelmän täytyy edustaa suhteellista vaalitapaa, joka perustuu joko listavaaliin tai siirtoäänen periaatteeseen, vaalipiirejä voi olla useampia, kunhan jaot eivät pääsääntöisesti vaikuta vaalien suhteellisuuteen, ja mahdollinen kansallinen äänikynnys ei saa ylittää viittä prosenttia.
Suhteellisen vaalitavan seurauksena puolueet saavat paikoista suurin piirtein omaa ääniosuuttaan vastaavan osuuden.
Useimmat jäsenvaltiot muodostavat yhden koko maan kattavan vaalipiiriin europarlamenttivaaleissa. Vuoden 2024 vaaleissa Belgia, Irlanti, Italia ja Puola oli jaettu useampaan vaalipiiriin.
Useimmissa jäsenvaltioissa käytetään avointa listavaalia, eli äänestäjä voi vaikuttaa listan ehdokkaisen läpimenojärjestykseen. Kuudessa maassa, mukaan lukien Saksa ja Espanja, käytetään suljettua listavaalia, jossa äänestäjä voi valita vain listan. Irlannissa ja Maltalla käytetään siirtoäänivaalitapaa, jossa äänestäjä voi laittaa ehdokkaat haluamaansa järjestykseen.Helin & Nurminen 2017, s. 44–46.
Vuoden 2024 vaaleissa 5 prosentin äänikynnystä sovellettiin Belgiassa, Kroatiassa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Ranskassa, Romaniassa, Slovakiassa, Tšekissä ja Unkarissa. 4 prosentin äänikynnystä sovellettiin Italiassa, Itävallassa ja Ruotsissa. Kreikassa sovellettiin 3 prosentin äänikynnystä ja Kyproksella 1,8 prosentin äänikynnystä. keski|pienoiskuva|Nykyiset europarlamenttivaalien vaalipiirit.
Äänioikeus ja vaalikelpoisuus Useimmissa jäsenvaltioissa äänioikeuden ikäraja on 18 vuotta. Vuoden 2024 vaaleissa Belgiassa, Itävallassa, Maltalla ja Saksassa sovellettiin 16 vuoden ja Kreikassa 17 vuoden äänestysikää.
Eurovaaleissa äänestäminen on useimmissa jäsenmaissa vapaaehtoista. Pakollista se on kuitenkin Belgiassa, Kreikassa, Kyproksella ja Luxemburgissa.
Vaalikelpoisuuteen vaaditaan useimmissa jäsenvaltioissa 18 vuoden ikää. Vuonna 2024 vaalikelpoisuuden rajaksi oli asetettu 21 vuoden ikä Belgiassa, Bulgariassa, Irlannissa, Kyproksella, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Slovakiassa, Tšekissä ja Virossa, 23 vuoden ikä Romaniassa sekä 25 vuoden ikä Italiassa ja Kreikassa.
Osassa jäsenvaltioista ehdokkaita voivat asettaa vain puolueet tai muut poliittiset järjestöt. Osassa jäsenvaltioista ehdokkaaksi voi asettua myös keräämällä tietyn määrän allekirjoituksia.
Euroopan unionin kansalaisella on oikeus äänestää ja asettua ehdolle siinä EU-maassa, jossa hän asuu. Äänestyksen ja vaalikelpoisuuden suhteen häntä koskevat samat säännöt kuin asuinmaansa omia kansalaisia. Äänestää saa ja ehdolle saa asettua vain yhdessä maassa. keski|pienoiskuva|Äänioikeuden ikäraja jäsenvaltioittain
Valittujen määrä Vuoden 2024 europarlamenttivaaleissa Euroopan parlamenttiin valittiin yhteensä 720 europarlamentaarikkoa 27 jäsenvaltiosta. Kustakin jäsenvaltiosta valittiin vähintään 6 ja enintään 96 meppiä. Vähiten paikkoja eli kuusi on Maltalla, Luxemburgilla ja Kyproksella. Täydet 96 paikkaa on Saksalla.
Suomen vaalijärjestelmä
Koko Suomi muodostaa eurovaaleissa yhden vaalipiirin. Ehdokkaita voivat asettaa rekisteröidyt puolueet sekä vähintään 2 000 kannattajan valitsijayhdistykset. Suomessa on käytössä suhteellinen vaalitapa, kunnallis- ja eduskuntavaaleista tuttu d'Hondtin menetelmä. Suomesta valittiin 15 Euroopan parlamentin jäsentä vaalikaudelle 2024–2029. keski|pienoiskuva|Europarlamenttirakennuksen sisäänkäynti Brysselissä.
Historiaa Ensimmäiset suorat europarlamenttivaalit pidettiin vuonna 1979. Sitä ennen Euroopan parlamentin jäsenet olivat kansallisten parlamenttien edustajia. Euroopan talousyhteisön ulkoministerit tekivät syyskuussa 1976 sopimuksen parlamentin jäsenten valitsemisesta suorilla vaaleilla ja parlamentin koon kasvattamisesta 198 paikasta 410 paikkaan. Myöhemmin paikkaluku nostettiin 751:een, mutta Britannian erottua se laski 705:een ja nousi myöhemmin nykyiseen 720:een.
Vaalit Europarlamenttivaalit 2024
Europarlamenttivaalit 2024 järjestettiin 6.–9. kesäkuuta 2024 kaikissa Euroopan unionin jäsenmaissa. Suomessa vaalit järjestettiin sunnuntaina 9. kesäkuuta.
Europarlamenttivaalit 2019
Europarlamenttivaalit 2019 järjestettiin 23.–26. toukokuuta 2019 kaikissa Euroopan unionin jäsenmaissa. Suomessa vaalit järjestettiin sunnuntaina 26. toukokuuta.
Europarlamenttivaalit 2014
Vuoden 2014 europarlamenttivaalit järjestettiin 22.–25. toukokuuta 2014 kaikissa Euroopan unionin 28 jäsenmaassa. Vaaleissa valittiin Euroopan parlamenttiin yhteensä 751 meppiä seuraavaksi viisivuotiskaudeksi. Suomen vaalit järjestettiin 25. toukokuuta.
Europarlamenttivaalit 2009
Suomessa vaalit pidettiin sunnuntaina 7. kesäkuuta. Samana päivänä äänestettiin myös Belgiassa, Bulgariassa, Espanjassa, Itävallassa, Kreikassa, Liettuassa, Luxemburgissa, Portugalissa, Puolassa, Ranskassa, Romaniassa, Ruotsissa, Saksassa, Sloveniassa, Tanskassa, Unkarissa ja Virossa. Britannia ja Hollanti äänestivät jo torstaina 4. kesäkuuta ja Irlanti perjantaina 5. kesäkuuta. Lauantaina 6. kesäkuuta äänestettiin Kyproksella, Latviassa, Maltalla ja Slovakiassa. Joissakin EU-maissa äänestys oli jaettu kahdelle päivälle. Tšekissä äänestettiin 5. ja 6. kesäkuuta ja Italiassa 6. ja 7. kesäkuuta.
Varhaisempia vaaleja Europarlamenttivaalit 2004 Europarlamenttivaalit 1999 Europarlamenttivaalit 1994 Europarlamenttivaalit 1989 Europarlamenttivaalit 1984 Europarlamenttivaalit 1979
Äänestysaktiivisuus Eurovaalien äänestysaktiivisuus laski vaali vaalilta vuoteen 2019 saakka. Korkein äänestysprosentti, yli 90, on Belgiassa, missä eurovaaleissa äänestäminen on pakollista. Matalin äänestysprosentti on ollut Slovakiassa, noin 14 prosenttia.Helin & Nurminen 2017, s. 50–51. Vaalit Äänestysprosentti 1979 61,99 1984 58,98 1989 58,41 1994 56,67 1999 49,51 2004 45,47 2009 42,97 2014 42,61 2019 50,66 202450,74
Lähteet
Viitteet
* Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit