thumb|C. J. L. Almqvist Carl Peter Mazerin maalauksessa noin vuonna 1835. thumb|Almqvistin tekemä Sabiinitarten ryöstöä kuvaava piirros vuodelta 1823.
Carl Jonas Love Almqvist (28. marraskuuta 1793 – 26. syyskuuta 1866) oli ruotsalainen kirjailija.Carl Jonas Love Almqvist Encyclopedia Britannica Hän tarkasteli kustavilaista yhteiskuntaa ja muun muassa sukupuolirooleja kriittisesti. Almqvistin romanttinen tuotanto vaikutti Suomessa J. L. Runebergin ja Fredrika Runebergin teoksiin.
Almqvist opiskeli papiksi ja työskenteli muun muassa opettajana ja sanomalehtimiehenä. Hän joutui hankaluuksiin Ruotsissa ja muutti ensin Yhdysvaltoihin ja sieltä Saksaan, missä hän kuoli.
Kirjallinen tuotanto Almqvist oli aikanaan Ruotsin tuotteliaimpia kirjailijoita. Hänen tuotannossaan on sekä romanttisia että realistisia piirteitä. Hän toi teoksiinsa kansankuvauksen, josta realismin kaudella tuli kirjallisuuden valtavirta. Hänen pääteoksekseen on nostettu kirja Törnrosens bok (1832–1851), joka on osittain suomennettu.
Yksi Almqvistin tunnetuimmista teoksista on vapaata rakkautta, miehen ja naisen aviotonta rakkaussuhdetta, käsittelevä romaani Det går an (suom. Käy laatuun). Siinä lasimestarin tytär Sara Videbeck ja kersantti Albert kohtaavat laivalla ja rakastuvat toisiinsa. He valitsevat kuitenkin avioliiton sijaan avoliiton ilman kirkon siunausta, jotta kummankin vapaus säilyisi.
Det går an herätti aikanaan paljon huomiota Ruotsissa, ja sitä pidettiin siveettömänä. J. V. Snellman kirjoitti teokselle samannimisen ilman tekijän nimeä ilmestyneen jatko-osan (suom. Sopii ja Käy laatuun), joka kuvaa Saran ja Albertin yhteiselämän toimimattomaksi. Snellmanin romaanin taustalla on ajatus, ettei Almqvistin kuvaama vapaa suhde ole mahdollinen sukupuolten välisten erojen vuoksi.
Suomennetut teokset Araminta May (Emil Vainio 1908) Kansakunnan kirja (J. Karsten 1843; myös nimellä Työn kunnia, G. W. Edlund 1876) Kappeli (G. W. Edlund 1850) (Kapellet, 1838) Kappeli; Skällnoran mylly (Karisto 1924) (Kapellet; Skällnora kvarn, 1838) Kuningattaren jalokivikoru (Otava 2001) (Drottningens juvelsmycke, 1834), historiallinen romaani oopperanaamiaisista, joissa Kustaa III murhataan. Käy laatuun (Karisto 1919) (Det går an, 1839) Työn kunnia (Isak Julin 1909)
Suomennettuja runoja Antologioissa Uuno Kailas: Uni ja kuolema, WSOY 1931. Projekti Lönnrotissa ladattava zip-tiedosto Uuno Kailas: Runot 1922–1931, toim. Markku Envall, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2002 Kevätsade: valikoima ruotsalaista lyriikkaa, suom. Elina Vaara ja Lauri Viljanen, Porvoo: WSOY 1926 Tuhat laulujen vuotta: valikoima länsimaista lyriikkaa, toim. Aale Tynni, Helsinki: WSOY 1957, 1974 , 2004 Runot Antoniuksen laulu (Antonii sång), suom. Lauri Viljanen, teoksessa: Kevätsade Kuunteleva Maria (Den lyssnande Maria), suom. Lauri Viljanen, teoksessa: Kevätsade Kuunteleva Maria (Den lyssnande Maria), suom. Uuno Kailas, teoksissa: Uuno Kailas: Uni ja kuolema ja Runot 1922–1931 Miksi tulit niitylle? (Varför kom du på ängen?), suom. Aale Tynni, teoksessa: Tuhat laulujen vuotta Noita Kaarle-kuninkaan aikana (Häxan i konung Karls tid), suom. Uuno Kailas, teoksessa: Uuno Kailas: Uni ja kuolema ja Runot 1922–1931
Lähteet
Aiheesta muualla
Upplands Väsby (suomeksi) Vapaasti ladattavia C. J. L. Almqvistin e-kirjoja Project Gutenbergiltä ja Projekti Lönnrotilta
Luokka:Ruotsalaiset kirjailijat Luokka:Vuonna 1793 syntyneet Luokka:Vuonna 1866 kuolleet