Tämä artikkeli on luettelo Suomen taajamista vuonna 2000 tehdyn taajamarajauksen mukaan. Tilastolliset taajamat määrittelee Suomessa Tilastokeskus. Taajamia on määritelty vuodesta 1960 ja vuodesta 2000 taajamien määrittely on tehty kokonaan koneellisesti rakennusten koordinaattitietoihin perustuen. Taajamien nimet Suomessa eivät ole virallisia. Taajamien nimeämisessä Tilastokeskus on pyrkinyt huomioimaan paikallisesti tunnetut nimitykset. Yleensä nimet pohjautuvat peruskarttaan ja joskus Tilastokeskus on ollut yhteydessä myös kuntiin tai kylätoimikuntiin. Pääperiaatteena tilastollisten taajamien nimenannossa on ollut, että hallinnollisten kaupunkien suurimpien taajamien nimissä käytetään nimen jälkiosaa "keskustaajama" ja hallinnollisten kuntien suurimpien taajamien nimissä nimen jälkiosaa "kirkonkylä".
Yli 15 000 asukkaan keskustaajamia kutsutaan Ympäristöministeriön aluetypologiassa myös kaupunkialueiksi.
Vuoden 2000 taajamarajauksen mukaan 18 kunnassa ei ollut lainkaan taajamaväestöä. Manner-Suomessa näistä kunnista sijaitsi kymmenen (Houtskari, Iniö, Luhanka, Maksamaa, Suomenniemi, Särkisalo, Uukuniemi, Velkua, Värtsilä ja Västanfjärd) ja kahdeksan kuntaa (Brändö, Föglö, Geta, Kumlinge, Kökar, Lumparland, Sottunga ja Vårdö) sijaitsi Ahvenanmaalla.
Seuraavassa taulukossa on ensimmäisessä sarakkeessa taajaman nimi, seuraavassa sarakkeessa kunta tai kunnat, joihin taajama kuuluu ja kolmannessa sarakkeessa maakunta tai maakunnat, joissa taajama sijaitsee. Seuraavissa sarakkeissa on lueteltu taajamien väkiluvut, pinta-alat ja väestötiheydet. Jos taajama kuuluu useampaan kuin yhteen kuntaan, niin kussakin kunnassa sijaitsevan osan väkiluku on ilmoitettu vastaavan kunnan nimen perässä suluissa. Luettelon väestö- ja pinta-alatiedot ovat ajankohdan 31.12.2000 mukaiset. Kunta- ja maakuntajako on ajankohdan 1.1.2001 mukainen. Osa luettelossa esiintyvistä kunnista on lakkautettu myöhemmin kuntaliitosten myötä.