Janakkala on Kanta-Hämeen maakunnassa sijaitseva kunta, joka kuuluu Hämeenlinnan seutukuntaan. Sen naapurikuntia ovat etelässä Hausjärvi, Loppi ja Riihimäki sekä pohjoisen suunnalla Hämeenlinna. Kunta sijaitsee varsin keskeisellä paikalla Helsingin ja Tampereen yhdistävän valtatie 3:n ja pääradan varrella. Hämeenlinnan keskustaajama sijaitsee kunnan pohjoispuolella.
Janakkalan taajamat ovat Turenki, Tervakoski, Leppäkoski ja kirkonkylä, jonka nimi on Tarinmaa.
Nimi ja tunnukset Janakkalan nimestä ollaan tutkijoiden keskuudessa hyvin erimielisiä. Eräs yleisimmistä kansanetymologioista esittää nimen tarkoittavan janakalaa eli monnia. Näin viitataan mahdollisesti kunnan vesistöissä olleeseen monnikantaan, ja muun muassa Kernaalanjärvestä saatu suuri monni on nykyisin sijoitettuna Hämeenlinnan lyseon luonnontieteellisiin kokoelmiin.
Janakkalan kirkkoherra Emanuel Foenander puolestaan arveli 1700-luvun puolivälissä Turun tuomiokapitulille toimittamassaan pitäjäkuvauksessa, että seurakunnan nimi tulee sanasta janhus. Kirkkoherran mukaan sanaa käytettiin vielä monin paikoin ja se tarkoittaa havupuun pihkaa eli tervaa tai puun tervaista paikkaa. Seurakunnan nimi olisi näin Janhackala, joka tarkoittaisi tervaspuun hakkuupaikkaa tai yleensä tervaksien hakkaamispaikkaa. Kirkkoherran mukaan H-kirjain olisi vain pudonnut käytössä pois.
Uudemman tulkinnan mukaan nimistötutkija Petri Hiltunen arvelee nimen selvittämisen olevan hieman hankalaa. Kuitenkin mikäli kristinuskon tulo Saksaan voidaan ajoittaa noin 300-luvulle, niin todennäköisesti kyseessä on kristillisperäinen miehen nimi Jahneke. Tällöin joku saapuneen ryhmän jäsenistä olisi asettunut Janakkalan alueelle ehkäpä pysyvästi. Kyseisessä kirjoituksessa Hiltunen käsittelee hyvinkin laajasti Hämeen alueen nimistöä.Hämeen Sanomat Vaakuna
Janakkalan vaakunan on suunnitellut taiteilija Onni Oja vuonna 1950. Vaakunakilpi on jaettu kahteen osaan sakarakorolla, joka muistuttaa linnoituksen harjaa. Koron syvennykset ovat muurin harjan ampuma- ja tähystysaukkoja. Aihe viittaa Hakoisten linnavuoreen. Voidaan kuvitella, että vaakunan irvistävän ilveksen pää on aikoinaan ollut kiinnitettynä linnoituksen punatiilisen muurin seinään varoitukseksi viholliselle. Vaakunan yläosassa pakanuuden nuolet taistelevat uuden uskonnon tunnusmerkkiä, ristiä vastaan.
Kunnan tunnukset Ilves on Kanta-Hämeelle tyypillinen suuri kissapeto ja Janakkalassa onkin tiheä ilveskanta. Janakkala on valinnut ilveksen nimikkoeläimekseen, koska se on jo pitkään ollut symbolina kunnan vaakunassa.
Kunnan toinen tunnus on hämeenkylmänkukka (latinaksi Pulsatilla patens tai Anemone patens). Hämeenkylmänkukka on uhanalainen ja luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu kasvi. Se on tyypillinen Kanta-Hämeen alueella ja viihtyy hyvin Janakkalassa maisemaa hallitsevilla hiekkaharjuilla. Kunta on halunnut edistää hämeenkylmänkukan säilymistä valitsemalla sen nimikkokukakseen.
Historia Esihistoriaa Vanajaveden laaksossa ja sen yläjuoksulla on ollut asutusta jo esihistoriasta saakka. Kivikautinen asutus oli Hämeessä keskittynyt Vanajaveden ja Hauhon reittien sekä niiden laskujokien ja -järvien varsille. Todennäköisesti tämä asutus on tullut suoraan etelästä, sillä esimerkiksi Vihdin Hiidenvesi oli aikoinaan merenlahti ja sen kautta pääsi helposti myös Salpausselän toiselle puolelle. Kampakeraamisen asutuksen aikana 5000-luvulta eaa. lähtien harjoitettiin metsästystä ja kalastusta, mutta ei välttämättä viljelty maata tai hoidettu karjaa. Nuorakeraaminen kulttuuri (noin 3200–2500 eaa.) toi Hämeeseen ehkä uutta väestöä lähinnä etelästä ja kaakosta.
Rautakauden aikana asutus oli jo levinnyt hieman laajemmalle, ja ehkä jo tuolloin syntyi maantieyhteys Hämeen ja Varsinais-Suomen rannikon välille. Tätä yhteyttä on myöhemmin alettu kutsua Hämeen Härkätieksi ja sen toinen pää oli aluksi Halikonlahdella. Asukkaiden turvapaikoiksi ovat viimeistään rautakaudella muodostuneet linnavuoret, joista Janakkalan alueella kaksi keskeisintä ovat Hakoisten linnavuori ja Unikonlinna. Myös Hangastenmäki on osoittautunut tutkimuksissa linnavuoreksi. Rautakauden merkittävin esinelöytö on tehty Kernaalan kylästä, josta löytyi muiden esineiden ohessa ainutlaatuinen, seitsemänkertainen rintaketju. Se on ilmeisesti ollut todella varakkaan hämäläistalon emännän omaisuutta. Poikkeuksellinen löytö oli pronssinen, useista koruista koostunut kokonaisuus. Ketjulaite löytyi vuonna 1958 ja kertoo alueen väestön vauraudesta.
Janakkala valikoitui Ruotsin vallan tukikohdaksi Hämeessä 1200-luvun puolivälissä. Otteen säilyminen varmistettiin Hakoisten ja Hangastenmäen linnavuoriparin varustamisella. Hämeenlinnaan laskeva Hiidenjoki oli tärkeä vesireitti. Kernaalanjärven ja Hiidenjoen varressa on hiesuista maata, joka soveltui viljelykseen varhaisilla muokkausvälineillä.
Keskiaika Janakkala kuului aluksi Vanajan seurakuntaan, josta se itsenäistyi noin vuonna 1400 omaksi kappeliseurakunnakseen. 1500-luvulla Janakkalaa oli nykyisten Janakkalan, Hausjärven, Riihimäen ja Hyvinkään alueet. Vuonna 1605 syntyneeseen Nurmijärven pitäjään liitettiin osia Janakkalasta, ja Hausjärvi itsenäistyi Janakkalasta vuonna 1855. Janakkalan kehitystä edistivät hyvät maatalousmaat, joiden seurauksena kunnan alueella on useita kartanoita.
Varhaisin Janakkalaa koskeva kirjallinen lähde on kunnassa annettu Bo Joninpojan tuomio vuodelta 1381.
Hautalöytö
Janakkalasta tehtiin syksyllä 2013 löytö, johon kuuluu luuranko, kaksi miekkaa ja muuta esineistöä. Miekka on ajoitettu noin vuoden 1100 tienoille.Tuhatvuotiaan miekkamiehen ruumis löytyi pellosta, Yle.fi uutiset 14.11.2013. Viitattu 22.11.2013 Tomografia- eli viipaleröntgentutkimusten perusteella on arvioitu, että mies olisi kohdannut väkivaltaisen kuoleman.Laura Hossi, Markku Karvonen: Tuhatvuotinen miekkamies kohtasi ehkä väkivaltaisen lopun Yle.fi Uutiset 8.1.2014
Nykyaika Vuonna 1862 valmistui Helsinki–Hämeenlinna-rata ja samalla myös Turengin rautatieasema. Turenkiin rakennettiin melko suuri rautatieasema, koska se oli tuolloin ehdolla Pietarin radan risteysasemaksi. Tuolloin myös Leppäkoskelle rakennettiin rautatieasema.
Vuonna 1865 säädetyillä kunnallisasetuksella kunta ja seurakunta erotettiin toisistaan. Tällöin seurakunnasta itsenäisen kunnan perustaminen tuli mahdolliseksi. Janakkalassa kunnallisasetuksen toimeenpanoa ryhdyttiin käsittelemään vuonna 1866, ja samana vuonna pidettiin Janakkalan ensimmäinen kuntakokous Hamppulan koululla Tarinmaalla. Ennen 1860-lukua aatelistolla oli Janakkalassa muusta Hämeestä poiketen keskeinen asema. 1860-luvulla valta alkoi siirtyä aatelistolta talonpojille, ja kunnallishallinnon kieleksi tuli suomi ruotsin sijaan. 1800-luvun lopulla valta oli talonpojista koostuneella eliitillä, joka antoi paljon vastuuta suurtilallisille. Janakkalan kunnanvaltuusto perustettiin vuonna 1909.
Janakkala oli jo 1860-luvulla keskimääräistä teollistuneempi kunta. Esimerkiksi tiilitehdas oli Janakkalassa jo 1700-luvulla Viralan kylässä. Teollistumista kiihdytti rautatie, josta hyötyivät muun muassa Leppäkosken tiilitehdas ja Tervakosken paperitehdas. Molemmat tehtaat perustettiin 1800-luvulla.
1900-luvun alussa kansalaisyhteiskunta rakentui Janakkalassa muuta maata hitaammin. Esimerkiksi vapaapalokuntia alkoi tulla Suomeen jo 1830-luvulla, mutta Janakkalaan vapaapalokuntia perustettiin vasta 1900-luvun alussa, pois lukien vuonna 1884 Turenkiin perustettu vapaapalokunta. Myös nuorisoseura- ja raittiusliiketoiminta oli Janakkalassa varsin vähäistä.
1900-luvulla Janakkalaan perustettiin työväenyhdistyksiä, ja kunnassa sosialismi alkoi saada kannatusta, joskin kunta oli siinäkin suhteessa muuta maata jäljessä. Radikalismia karsi muun muassa Tervakosken paperitehtaalla jo vuonna 1905 käyttöön otettu kahdeksan tunnin työpäivä. Myös sisällissota oli Janakkalassa ympäryskuntiin verraten varsin rauhallinen. Vuoden 1924 selvityksen mukaan Janakkalan punakaartit eivät tehneet kunnassa yhtään murhaa. Sodan aikana myös Tervakosken paperitehdas toimi lähes normaalisti, ja vallanvaihto tapahtui takaisin valkoisille aseettomasti. Janakkalassa käytiin kuitenkin sisällissodan loppupuolella punaisten ja saksalaisten välinen Tarinmaan taistelu.
1960-luvulla lakkautetun Vanajan kunnan alueista Janakkalaan liitettiin muun muassa laaja Harvialan alue, joka käsitti pääsääntöisesti Harvialan kartanon maita. 1960-luvun alussa ehdotettiin Janakkalan eteläosien erottamista Tervakosken kunnaksi, mutta tämä ei kuitenkaan toteutunuthttps://nakoislehti.hs.fi/0c4eae5b-8f87-4a11-9cf7-a48219d9f863/5?q=.
Maantiede Janakkala sijaitsee Vanajaveden vesistön yläjuoksulla. Kunnan alueella sijaitseva Kernaalanjärvi toimii alueen keskeisenä vesistöjen kerääjänä ja siihen laskevat vesistöt Lammin, Lopen ja Rengon sekä osin myös Hattulan ja Kalvolan alueilta. Tämä Salpausselän pohjoispuolisen alueen vedet kokoava Kernaalanjärvi laskee Hiidenjokea pitkin Vanajaveteen.
Toinen maisemaa hallitseva piirre ovat harjumuodostumat. Salpausselän reunamuodostumaan yhtyvät luode–kaakko-suuntaiset harjut lisäävät korkeuseroja alueella. Janakkalaan on syntynyt jopa tieverkostoa harjujen rinteille muotoutuneista poluista. Tunnettuja harjumuodostuman huippuja ovat muun muassa Annakantorni ja Kiianlinna.
Vanajaveden yläjuoksu on ollut vehmasta viljelysaluetta ja asutettuna varhaisista ajoita lähtien; myös ilmastollisesti se on ollut suotuisaa. Maaperä tasangoilla on hedelmällistä ja hyvää viljanviljelyyn. Laajat peltoalueet ovat olleet omiaan muokkaamaan alueen yhteiskunnallisia rakenteita, josta osoituksena on alueen kartanokulttuuri.
Janakkala jakautuu kahteen eri suuntanumeroalueeseen. Kunnan pohjoisosa, kuten päätaajama Turenki kuuluu Hämeen teleliikennealueeseen 03, kun taas eteläosat, kuten toinen päätaajama Tervakoski, kuuluvat Uudenmaan teleliikennealueeseen 019.
Aluerakenne Kylät Janakkalassa on ainakin seuraavat kylät:
Hallakorpi Harviala Heinäjoki Hiisi Hyvikkälä Jokimaa Kerkkola Kernaala Kiipula Kiri
Koljala Leppäkoski Löyttymäki Mallinkainen Melkkola Napiala Punkka Rastila Rehakka Saloinen
Sauvala Tarinmaa Tanttala Tervakoski Turenki Tyry Uhkoila Virala Vähikkälä
Taajamat Vuoden 2023 lopussa Janakkalassa oli 16 123 asukasta, joista 12 315 asui taajamissa, 3 612 haja-asutusalueilla ja 197:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Janakkalan taajama-aste oli 76,4 %.Janakkalan taajamaväestö jakautuu viiden eri taajaman kesken:
# Taajama Väkiluku(31.12.2022) 1. Turenki 7 467 2. Tervakoski 3 815 3. Hämeenlinnan keskustaajama* 462 4. Leppäkoski 303 5. Janakkalan kirkonkylä 267
Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Hämeenlinnan keskustaajama ulottuu pääosin Hämeenlinnan kaupungin alueelle.
Kaupunki-maaseutu-luokituksessa vuonna 2024 Janakkalan asukkaista 11 322 eli noin 71 prosenttia asui kaupunkialueilla, joista kaikki kaupungin kehysalueella. Maaseutualueella asui 4 499 asukasta eli noin 29 prosenttia janakkalalaisista, joista kaikki kaupungin läheisellä maaseudulla. Janakkalassa kaupungin kehysalueeksi lasketaan Turengin seutu Viralaa, Kerkkolaa ja Heinäjokea myöten sekä läntisimmät osat Tervakoskesta.
Väestö Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys vuodesta 1868 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2025 tilanteen mukainen vuoden 1980 jälkeen. Vuosien 1960 ja 1970 tiedot ovat vuoden 1970 aluejaon mukaisia, ja vuosien 1900 ja 1924 tiedot ovat vuoden 1924 aluejaon mukaisia. Huomaa, että Vanajan kunta liitettiin osittain Janakkalaan vuonna 1967, mikä aiheuttaa vuosien 1924 ja 1960 välille väestönkasvun.