thumb|Vähähiilihappoista kivennäisvettä. thumb|Poreilevaa hiilihapotettua kivennäisvettä. Kivennäisvesi tai mineraalivesi on vettä, jonka mineraalipitoisuus on suurempi kuin tavanomaisen juomaveden. Monet kivennäisvedet hiilihapotetaan.
Kivennäisvesi voi olla luontaista tai teollisesti valmistettua. Luontaisten kivennäisvesien kivennäisainesisältö on peräisin maanalaisista vesikerrostumista. Euroopassa on runsaasti luontaisia kivennäisvesilähteitä, mutta Suomessa on ainoastaan yksi hyväksytty luontaisen kivennäisveden pullottamo.Pakkausmerkinnät, Eviran kampanjasivusto
Suomalaiset joivat vuonna 2024 kuukausittain keskimäärin 1,5 litraa kivennäisvettä.
Historia Terveyslähteistä pulppuavaa kivennäisvettä juotiin jo antiikin aikoina, ja siinä on myös kylvetty. Keski-Euroopan terveyslähteet olivat suosittuja lomakohteita 1600-luvulta 1800-luvulle. Teollisen kivennäisveden kehitti ruotsalainen Torbern Bergmann vuonna 1771, minkä jälkeen Tukholmassa alettiin valmistaa kivennäisvesiä teollisesti. Suomessa ensimmäisen kivennäisvesitehtaan perusti Victor Hartwall vuonna 1836.
Valmistus Teolliset kivennäisvedet valmistetaan tavallisesta juomavedestä lisäämällä siihen kivennäisaineiden suoloja (vichy). Kivennäisvesissä yleisimmin käytettyjä kivennäisaineita ovat natrium, kalium, magnesium ja kalsium. Niiden määrä vaihtelee kivennäisvesien välillä, mutta niiden keskinäisiä suhteita pyritään tasapainottamaan samaksi kuin elimistössäkin.
Teolliseen kivennäisveteen lisätään usein myös hiilidioksidia 4–8 grammaa litraa kohti. Tämä hiilihapotus saa veden kuplimaan ja tuntumaan viileältä suussa. Hiilidioksidi estää myös bakteerien kasvua, mikä tekee hiilihapotetusta kivennäisvedestä suositeltavan juoman lämpimässä ilmastossa.
Kivennäisvesi saatetaan vielä maustaa aromeilla ja lisätä siihen säilöntäaineita, happamuudensäätöaineita, värejä ja makeuttaa se fruktoosilla tai keinotekoisilla makeutusaineilla.
Ravintosisältö Maustamattomassa kivennäisvedessä ei ole kaloreita.
Kivennäisvetenä markkinoitavissa juomissa on oltava kivennäissuoloja vähintään 50 mg/100 g. Teolliset kivennäisvedet sisältävät käytännössä niin vähän kivennäisaineita, ettei niillä ei ole juurikaan ravitsemuksellista merkitystä. Lasillinen kivennäisvettä sisältää esimerkiksi niin pienen määrän kaliumia, että se vastaa vain noin puolta prosenttia aikuisen päivittäisestä kaliumintarpeesta.
Terveysvaikutukset Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on suositellut kivennäisveden nauttimista elimistön suolatasapainon säilyttämiseksi helteellä.
Hiilihappopitoinen mineraalivesi vähentää vuonna 2002 julkaistun tutkimuksen mukaan ummetusta ja turvotuksen kaltaisia toiminnallisia ylävatsaoireita.
Muovipulloon pakatusta kivennäisvedestä ei löydetty haitallista mikromuovia suomalaisessa tutkimuksessa vuonna 2019.
Joihinkin kivennäisvesiin lisätyt sokeri ja hedelmähapot aiheuttavat hampaille potentiaalisesti vaarallisen happohyökkäyksen etenkin silloin, jos niitä juodaan aterioiden välissä ja ilman pilliä.
Lähteet
Aiheesta muualla
Fineli: Vedet Luontaisia kivennäisvesiä koskeva EU:n direktiivi Fine waters -arviointi
* Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit