Kauko Kalervo Andersson (1. tammikuuta 1913 Valkeala – 21. huhtikuuta 1979 Kuusankoski) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1939–1948 ja 1951.
Elämä Valkealan Tirvassa syntyeen Kauko Anderssonin vanhemmat olivat palstatilallinen Johan Alfred Andersson (1872-1943) ja Erika Gardemeister (1874-1957). Kansakoulun käytyään hän työskenteli sekatyömiehenä muun muassa sahoilla ja rakennuksilla. Andersson liittyi SDP:n jäseneksi heti 16 vuotta täytettyään. 1930-luvun alussa hän toimi Tirvan työväenyhdistyksen puheenjohtajana kiivaimpaan lapualaisaikaan. Vuosina 1931-1932 Andersson opiskeli Työväen Akatemiassa. Hänen kurssitovereitaan olivat muun muassa tulevat ministerit Veikko Helle ja Eino Raunio, kansanedustajaksi nousseet Arvi Jovero ja Unto Suominen sekä näyttelijä Vilho Siivola. Akatemian jälkeen Andersson työskenteli puhujana eri työväenjärjestöissä sekä Suomen Sosialidemokraattisen Raittiusliiton järjestäjänä ja Suomen Rautatieläisten Liiton toimitsijana. Hän oli myös Suomen Sosialidemokraattisen Työläisnuorisoliiton Kymenlaakson piirin puheenjohtaja.
Poliittisen toimintansa johdosta Andersson joutui äärioikeistolaisten painostuksen kohteeksi ja oli työmaaterrorin johdosta pitkiä aikoja työttömänä. Pääsiäisenä 1934 Anderssonin vanhempien kotitalon edustalle pystytettin suurikokoinen puinen risti, joka oli ilmeisesti tarkoitettu hänelle uhkaukseksi. Andersson muutti myöhemmin Kotkaan, jossa hän työskenteli muun muassa kaupungin sähkölaitoksella.
Vuonna 1939 Andersson valittiin eduskuntaan. 26-vuotias Andersson oli tuolloin eduskunnan toiseksi nuorin jäsen. Hän oli pari kuukautta vanhempi kuin toinen sosialidemokraattien kansanedustaja Varma K. Turunen. Sotavuosien jälkeen Andersson edusti SDP:n vasemmistosiipeä, joka muun muassa ehdotti Neuvostoliiton mallista suurtilojen kollektivisointia. Pudottuaan eduskunnasta 1948 Andersson työskenteli Helsingissä sosiaaliministeriön ylimääräisenä virkamiehenä. Vuonna 1951 hän nousi eduskuntaan vielä puoleksi vuodeksi Veli Järvisen siirryttyä toisiin tehtäviin. Vuosina 1953–1972 Andersson työskenteli sosiaaliministeriön toimistosihteerinä. Andersson kuoli 66-vuotiaana huhtikuussa 1979. Hänet on haudattu Hietaniemen hautausmaalle.
Perhe Kauko Anderssonin puoliso oli Eila Helena Hurme (1920-2015), jonka kanssa hän avioitui vuonna 1943.
Lähteet
Luokka:Kansanedustajat Luokka:Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen poliitikot Luokka:Kymen vaalipiiri Luokka:Viipurin läänin läntinen vaalipiiri Luokka:Vuonna 1913 syntyneet Luokka:Vuonna 1979 kuolleet