Tapio Lipponen (28. lokakuuta 1942 Helsinki – 21. syyskuuta 2017) oli suomalainen muusikko ja Yleisradion viihdepäällikkö. Hänet tunnetaan parhaiten 1960-luvulla toimineen Muksut-yhtyeen säveltäjänä.Kirsti Tulonen: Tapio Lipponen 1942–2017 (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 15.10.2017. Viitattu 7.3.2018.
thumb|Kukonpojat-kvartetti vuonna 1965, Tapio Lipponen alimpana
Lipponen kuului lapsena Cantores Minores -poikakuoroon. Hän oli jäsenenä vuosina 1959–1965 toimineessa nelihenkisessä Kukonpojat-lauluyhtyeessä, joka esiintyi viikoittain Yleisradion radio-ohjelmissa Tervetuloa aamukahville ja Tervetuloa nimipäiväkahville. Kukonpojat levytti useita kappaleita, kuten ”Minne kukat kadonneet” ja ”Katso, kenguru loikkaa”. Ryhdyttyään itse säveltäjäksi Lipponen kokosi vuonna 1966 suositun Muksut-folk-yhtyeen, jonka laulajina toimivat Seppo Porkka, Pekka Mäkinen ja Annu Toiviainen. Lipponen sävelsi Muksuille muutaman vuoden aikana yli 200 laulua pääasiassa suomalaisten runoilijoiden valmiisiin teksteihin. Hän myös soitti yhtyeessä kitaraa, pianoa ja baritonitorvea.Arla Kanerva: Muksut-yhtyeen Tapio Lipponen on kuollut (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 5.10.2017. Viitattu 7.3.2018. Muksujen laulut olivat 1960-luvun yhteiskunnallisesti suuntautuneen populaarimusiikin ensimmäisiä edustajia Suomessa.Marjut Hjelt: Tapio Lipponen Kansalliskirjaston käsikirjoituskokoelmat, Doria.fi 3.3.1999. Viitattu 7.3.2018. Tunnetuin Lipposen sävellyksistä lienee Pentti Saarikosken sanoihin tehty ”Liisankadulla”; muita tunnettuja ovat ”Niin kuin vierasta maata”, ”Silmät silmiä”, ”Pienen pieni”, ”Miksi lähdit luotani”, ”Niityllä missä sirkat soi”, ”Miten mielelläni” ja ”Opettajattaren laulu”. Muksujen toiminta päättyi vuonna 1970.Petri Kaivanto: Tapio Lipponen Elvis ry, julkaistu SELVIS-lehdessä 2/2008. Viitattu 7.3.2017.
Lipponen oli vielä vuonna 1975 mukana perustamassa Uuden Musiikin Orkesteria, ja vanhoilla päivillään 2000-luvulla hän kokosi sukulaisistaan ja ystävistään Ruuhkasuomenlaulu-nimisen yhtyeen. Säveltäjänuransa ohella Lipponen suomensi yhdysvaltalaisen rauhanlaulun ”We Shall Overcome” nimellä ”Rauha sodan voittaa” ollessaan Kansan Sivistystyön Liiton kurssilla vuonna 1965 tai 1966.Virpi Kari (toim.): Työväen laulukirja, s. 67. F-kustannus, Helsinki 2007.
Lipponen opiskeli Tampereen yliopistossa tiedotusoppia ja valtiotieteitä ja valmistui yhteiskuntatieteiden kandidaatiksi vuonna 1973. Valmistuttuaan hän työskenteli Suomen ulkoministeriön kehitysyhteistyösihteerinä, mistä hän siirtyi vuonna 1975 Yleisradion viihdepäälliköksi. Vuodesta 1985 hän oli Ylen projektipäällikkönä, kunnes jäi eläkkeelle vuonna 2002. Hän pyrki lisäämään kotimaisen musiikin osuutta Ylen radio-ohjelmien musiikkitarjonnasta. Myös Radioteatterin kuunnelmasarja Yhtä köyttä -yhdistys perustui hänen ideaansa.Katri Kallionpää: Mies, joka sai Saarikosken soimaan (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 28.10.2012. Viitattu 7.3.2018. Lipponen kuului Elvisin johtokuntaan 1971–1973, Kansallisoopperan hallintoneuvostoon 1973–1990 ja Tekijänoikeuskomiteaan 1976–1991. Hän oli radio- ja tv-viihteen seuran Studio Kympin varapuheenjohtaja. Hän toimi myös taiteilijayhdistys Kiilassa.
Lipponen oli 1960-luvulla mukana SKDL:n kulttuuritoiminnassa, mutta hänen lauluissaan ei yleensä ollut poliittisen laululiikkeen paatoksellista sanomaa. Hän katsoi kuuluneensa SKDL:n aleniuslaisiin sosialisteihin.
Teoksia Kemut eetterissä – musiikin villitsijät vastaan vallitsijat: tilastoja ja ajatuksia radiomusiikista. Työväen musiikki-instituutti 1983. Off-nappulaa ei ole – asiaa Yleisradiosta, musiikista, teknologiasta ja tekijänoikeudesta. Työväen musiikki-instituutti 1989. Pikkujuttu. Studiokymppi 1993. Exittiä etsimässä – yleis- ja rinnakkaisohjelmia. Yleisradio 2000. Lauluja Liisankadulta – sydämeni pohjasta. Tammi 2003.
Lähteet
Luokka:Suomalaiset säveltäjät Luokka:Suomalaiset muusikot Luokka:Ylen henkilöstö Luokka:Vuonna 1942 syntyneet Luokka:Vuonna 2017 kuolleet