Amodiakiini (C20H22N3ClO) on kinoliinin aminojohdannaisiin kuuluva orgaaninen yhdiste. Yhdistettä voidaan käyttää lääketieteessä malarian hoitoon. Amodiakiini kuuluu Maailman terveysjärjestön (WHO) ylläpitämään luetteloon tärkeimmistä lääkeaineista.
Ominaisuudet ja käyttö Huoneenlämpötilassa amodiakiini on väriltään keltaista kiteistä ainetta.Paul Actor, Alfred W. Chow, Frank J. Dutko & Mark A. McKinlay: Chemotherapeutics, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2000. Viitattu 27.10.2017 Amodiakiinin vaikutusmekanismi on samankaltainen klorokiinin kanssa. Yhdiste metaboloituu ihmiselimistössä aktiiviseksi metaboliitiksi desetyyliamodiakiiniksi, joka kerääntyy malarialoisioon ja vaikuttaa muun muassa hemin aineenvaihduntaan. Amodiakiini on tehokas Plasmodium falciparum- ja P. vivax-loisioita vastaan, joskin myös resistenttiyttä esiintyy. Amodiakiinia käytetään tyypillisesti yhdistelmävalmisteena artesunaatin kanssa.
Haittavaikutukset Amodiakiini on pääsääntöisesti hyvin siedetty lääkeaine. Tyypillisimpiä haittavaikutuksia ovat huonovointisuus, oksentelu, pääkipu, vatsakipu, yskä, anoreksia ja heikkouden tunne. Vakavampia haittavaikutuksia ovat maksatoksisuus, joka ilmenee pitkäaikaisessa käytössä, ja neutropenia. Nämä haittavaikutukset johtuvat todennäköisesti amodiakiinin aineenvaihduntatuotteena muodostuvasta kinoni-imiinistä.
Valmistus Amodiakiinin valmistukseen on kaksi yleisesti käytettyä tapaa. Ensimmäisessä parasetamoli reagoi Mannich-reaktiolla dietyyliamiinin ja formaldehydin kanssa muodostaen 4-asetamido-α-dietyuyliamino-o-kresolia. Tämän välituotteen amidiryhmä hydrolysoidaan happamissa olosuhteissa ja muodostuva välituote reagoi 4,7-dikloorikinoliinin kanssa amodiakiiniksi. 475px Toisessa valmistustavassa 4,7-dikloorikinoliini reagoi p-aminofenolin kanssa ja tätä vaihetta seuraa Mannich-reaktio dietyyliamiinin ja formaldehydin kanssa. 475px
Lähteet
Luokka:Alkueläinlääkkeet Luokka:WHO:n tärkeimmät lääkkeet Luokka:Malarialääkkeet