pienoiskuva|350px|Puhtaan alkoholin kulutus yli 15-vuotiailta litroina henkeä kohti 2000-luvun alussa. Alkoholijuomien käyttöä harjoitetaan kaikenlaisissa kulttuureissa teollisuusyhteiskunnista metsästäjä-keräilijöihin. Yleisintä alkoholin juonti on teollisuusmaissa, kun taas esimerkiksi islaminuskoon perustuvissa kulttuureissa se on paljon harvinaisempaa, koska Koraani kieltää alkoholin nauttimisen.
Erilaisia kulttuureja alkoholijuomien nauttimisille on syntynyt historian aikana toisistaan riippuumatta eri puolilla maailmaa. Oluen, viinin ja viinojen valmistus on keksitty jo varhain eri kulttuureissa. Alkoholijuomat ja niihin liittyvät perinteet ovat usein eri kansakuntien kulttuureiden tärkeitä osia ja kuuluvat erityisenä osana juhliin ja vapaa-ajanviettoon.
Alkoholijuomien sisältämä etanoli lamaa keskushermostoa, mikä aiheuttaa humalatilan.
Alkoholin aiheuttamat sairaudet ja myrkytykset ovat työikäisten miesten ja naisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy Suomessa. 62 prosenttia alkoholin aiheuttamista kuolemista johtuu maksakirroosista ja muista maksasairauksista. Lisäksi 500 humaltunutta suomalaista kuolee vuosittain tapaturmaisesti, väkivallan uhrina tai itsemurhaan.
Käyttötavat Alkoholijuomia nautitaan tyypillisesti juhlissa ja vapaa-ajalla seurustelu- tai ruokajuomana niiden rentouttavan vaikutuksen ja/tai miellyttävän maun vuoksi. Alkoholia juodaan usein myös puhtaassa päihtymistarkoituksessa liiallisen stressin poistamiseksi tai jopa psykiatristen sairauksien oireiden lievittämiseksi.
Alkoholijuomia käytetään myös ruoanlaitossa ruokien ainesosana sekä ruokien liekityksessä. Jotkut viininystävät harrastavat käymistä viininmaistelutilaisuuksissa, joissa arvioidaan eri viinilaatujen makua ja laatua.
Kulutus
pienois|Oktoberfest on Saksassa vuosittain järjestettävä olutfestivaali.
Maailmassa juotiin 2020 luvun alussa keskimäärin 6 litraa alkoholijuomia jokaista vähintään 15-vuotiasta kohti puhtaaksi alkoholiksi muutettuna. Tämä vastaa alle desilitraa viiniä päivässä.
Teollisuusmaissa Alkoholia kulutetaan eniten teollisuusmaissa. OECD-maissa kulutettiin 2010-luvulla kaksi kertaa enemmän alkoholia kuin muissa maissa keskimäärin. 2020-luvulle tultaessa joka kolmas OECD-maan asukas jo itsensä kovaan humalaan vähintään kerran kuussa.
OECD-maiden täysi-ikäiset asukkaat juovat keskimäärin kymmenen litraa alkoholia vuodessa puhtaaksi alkoholiksi muunnettuna. Kulutus jakautuu kuitenkin niin epätasaisesti, että 20 prosenttia kansasta juo suurimman osan kaikesta kulutetusta alkoholista.
Eniten alkoholia kuluu Euroopassa, jonka yksittäisistä maista Latvia kulutti kokonaiset 13 litraa henkeä kohti vuonna 2022. Etelä-Euroopassa juodaan useammin kuin Pohjois- ja Itä-Euroopassa, mutta kerralla juotu määrä on yleensä pienempi. Pohjois-Euroopassa ja Yhdysvalloissa juodaan eniten olutta, Etelä-Euroopassa viiniä ja Venäjällä vodkaa.
OECD-maiden suurituloiset miehet juovat keskimääräistä enemmän ja suurituloiset naiset juovat muita naisia humalahakuisemmin. Pienituloiset naiset taas käyttävät vähiten alkoholia. Yksin asuminen lisää miesten keskimääräistä alkoholinkulutusta, mutta vähentää sitä naisilla. Juomisesta aiheutuu eniten terveysriskejä suurituloisille naisille ja pienituloisille miehille.
Suomessa
Keskivertosuomalainen juo alkoholia saman verran kuin OECD-maiden keskivertoasukas. Yli puolet 30-65-vuotiaista suomalaismiehistä nauttii alkoholia vähintään kerran viikossa, mutta naisista vain alle kolmannes. Suomalaiset miehet juovat keskimäärin neljä ravintola-annosta viikossa ja naiset yhden. Riskikäyttäjiin arvioidaan kuuluvan 13 prosenttia kansasta.
Miehet kuluttavat naisia enemmän alkoholia kaikissa ikäryhmissä. Eniten alkoholia kuluu 30–40-vuotiailla miehillä. Naiset taas juovat eniten 15-20-vuotiaina. Nelikymppiset naiset juovat vähemmän kuin muut työikäiset naiset. Pienintä naisten keskimääräinen alkoholinkäyttö on eläkeiässä ja se laskee nollaan monta vuotta ennen kuin he täyttävät 80 vuotta. Miesten alkoholinkäyttö laskee alle teinivuosien tason vasta pari vuotta sen jälkeen, kun he ovat täyttäneet 70 vuotta.
Suomalaiset kuluttivat vuonna 2021 keskimäärin 9,0 litraa puhdasta alkoholia vuodessa. Suomalaisten alkoholinkulutus jakautuu vielä epätasaisemmin kuin OECD-maissa keskimääri, sillä väestön eniten juova kymmenesosa kuluttaa noin puolet kaikesta alkoholista. Noin joka viides alkoholia käyttävä mies ja joka kymmenes nainen juo viikossa riskirajan verran tai sitä enemmän. Miesten riskiraja on biologisista syistä korkeammalla kuin naisten.
Sosioekonomisen aseman vaikutus kussaskin väestöryhmässä kulutetun alkoholin kokonaismäärään riippuu osaksi siitä, tarkastellaanko alkoholinkäyttäjien tuloja, koulutusta vai ammattiasemaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuonna 2018 julkaisemasta tutkimuksesta kävi ilmi, että ylemmät toimihenkilöt harrastavat alkoholinkäyttöä 55 prosenttia useammin kuin työntekijät, ja 68 prosenttia heistä harrastaa humaltumista eli vähintään viiden alkoholiannoksen nauttimista yhdellä juomakerralla, kun työntekijöistä vain 60 prosenttia. Edellä luetellut erot olivat vielä suuremmat kun verrattiin suuri- ja pienituloisinta kymmenystä toisiinsa.
Työntekijäammateissa toimineiden keskuudessa oli silti kokonaiset kahdeksan prosenttia alkoholin suurkuluttajia, kun heitä on vain neljä prosenttia ylempinä toimihenkilöinä toimineissa. Tämä johti siihen, että työntekijäammateissa toimineiden keskimääräinen alkoholinkulutus oli viitisentoista prosenttia suurempi kuin ylemmillä toimihenkilöillä. Tutkimuksessa saadut tulokset eivät kuvastaneet suoraan ammattiaseman vaikutusta alkoholinkäyttöön, koska kaikki vastaajat eivät olleet mukana työelämässä.
Vuonna 2012 toteutetussa Finriski-tutkimuksessa havaittiin, että koulutus lisää alkoholin kokonaiskulutusta. Ylimpään koulutusluokkaan kuuluvat miehet kuluttivat kokonaiset 30 prosenttia enemmän alkoholia kuin alimpaan koulutusluokkaan kuuluvat. Naisilla koulutukseen liittyvä ero oli alle kymmenen prosenttia.
Kehittyvissä maissa Afrikassa kulutettiin 2000-luvun alussa vain puolet Euroopassa kulutetusta määrästä eli ainoastaan 6 litraa puhdasta alkoholia henkeä kohti. Lähes 71 prosenttia afrikan väestöstä ei käyttänyt alkoholia edes kerran vuodessa ja 57 prosenttia ei ollut juonut eläessään. Tämä selittyi suureksi osaksi sillä, että monessa Afrikan maassa asui muslimeja.
Alkoholinkulutus lähentelee edelleen nollaa monessa arabimaassa, jotka ovat tyypillisesti islaminuskoisia. Islamin shari'a-laki kieltää tulkinnasta riippuen alkoholin nauttimisen kokonaan tai vähintäänkin humalatilan hankkimisen.
Haittavaikutukset
Alkoholin käytöstä aiheutuu suurta terveysriskiä, jos mies juo 23–24 annosta viikossa. Naisella vastaava määrä on 12–16 annosta viikossa. Kohtalaisen riskin taso on miehillä 14 ja naisilla 7 annosta viikossa. Kertajuomisen riskirajana pidetään miehillä 6–7 annosta ja naisilla 5–6 annosta yhdellä juomiskerralla. Yli 65-vuotiaiden riskikulutuksen raja on enintään yksi annos kerralla ja enintään 7 annosta viikossa. Alaikäisen juomista pidetään aina riskikäyttönä. Raskaana olevien naisten vähäiseenkin alkoholinkulutukseen liittyy syntyvään lapseen kohdistuvia terveysriskejä. Raskaana olevan on turvallisinta pidättäytyä alkoholista kokonaan.
Suomessa kuolee alkoholin liikakäytöstä johtuvista syistä yli viisi kertaa enemmän miehiä kuin naisia.
Krapula Etanolin liiallinen kertakäyttö aiheuttaa viiveellä tulevan erillisen myrkytyksen eli krapulan. Syitä tähän ovat muun muassa asetaldehydi, matala verensokeri, vedenhukka ja juomien epäpuhtautena esiintyvät muut alkoholit.
Pitkäaikaiskäytön riskit Alkoholin jatkuva, runsas käyttö aiheuttaa lukuisia terveyshaittoja. Maailmassa alkoholi on keskimäärin syy kuuteen prosenttiin kaikista kuolemista.
Joka toinen alkoholin suurkuluttaja sairastaa lievähköä dementiaa ja joka kymmenes vaikeampaa. Lisäksi 30-60 prosenttia sairastaa masennusta. Suuret kerta-annokset alkoholia ovat tuhoisia aivosoluille etenkin yli 50-vuotiaana nautittuina ja voivat aiheuttaa dementiaa. Pitkäaikaisen alkoholin käytön aiheuttama tiamiinipuutos vaurioittaa lisäksi väliaivoja. Alkoholin liikakäyttö voi myös vaurioittaa lihaksia ja aiheuttaa pysyviä kävely- ja tasapainohäiriöitä. Pikkuaivojen surkastuminen on yleisin alkoholiperäisen kävelyhäiriön syy. Alkoholin pitkäaikainen liikakäyttö aiheuttaa todennäköisesti voimakkaita tarkkaavuuden ja työmuistin häiriöitä ja visuospatiaalisia toimintahäiriöitä sekä kohtalaisen voimakkaita muistin ja toiminnanohjauksen häiriöitä, jotka jatkuvat vielä onnistuneen vieroituksenkin jälkeen.
Suuri alkoholinkulutus ja siitä seuraavat lääketieteelliset ja sosiaaliset ongelmat aiheuttavat voimakasta rasitusta terveydenhuollolle ja sosiaalitoimelle. Alkoholihaitat heikentävät lisäksi työkykyä ja työturvallisuuttaTyöyhteisössä alkoholisti? -seminaari toukokuussa Seinäjoella (Tampereen yliopiston tiedote 2.4.2007). Kaksi prosenttia vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkettä nauttineista oli joutunut eläkkeelle alkoholin aiheuttaman sairauden vuoksi.
Satunnaisen humalakäytön riskit Suurten alkoholiannosten satunnainenkin nauttiminen on haitallista. Suuria kerta-annoksia käyttävillä on suurentunut riski kuolla sydänkohtaukseen ja aivohalvaukseen sekä normaalia enemmän masennusoireita. Suuri kerta-annos on miehellä kuusi ravintola-annosta ja naisella neljä.
Noin 3–3,5 promillen humalatila alkaa olla hengenvaarallinen keskivertoihmiselle. Etanolin pienin tunnettu tappava annos on ollut 1 400 mg/kg. Tyypillisiä alkoholimyrkytyksen oireita ovat oksentelu, elimistön kuivuminen, hengitysvaikeudet ja tajuttomuus. Raju kertakäyttö voi johtaa aivojen vahingoittumiseen tai aiheuttaa haimatulehduksen tai ohimeneviä dementiaoireita. Alkoholimyrkytys aiheuttaa Suomessa vuosittain yli 400 kuolemantapausta. Myös alkoholin nauttiminen yhdessä joidenkin lääkkeiden kanssa saattaa aiheuttaa hengenvaaran.
Lainsäädäntö
Koska alkoholi on kehittyvässä iässä olevalle lapselle tai nuorelle selvästi haitallisempaa kuin aikuiselle, on useimmissa maissa säädetty laissa ikäraja alkoholijuomien ostamiselle. Ikärajoissa on vaihtelua maittain: esimerkiksi Yhdysvalloissa vasta 21-vuotias saa ostaa alkoholijuomia. Kieltolaki eli kokonaan alkoholin kieltävä laki on ollut aiemmin muun muassa Suomessa ja Yhdysvalloissa ja on edelleen monissa muslimienemmistöisissä maissa ja tietyissä osin Intiaa.
Maailman terveysjärjestö nosti vuonna 2009 etanolin hapetustuotteen asetaldehydin korkeimpaan luokkaan syöpävaarallisten aineiden listalla. Samassa luokassa ovat tupakka ja asbesti. Euroopan unionin lainsäädännön mukaan terveydelle vaarallisia elintarvikkeita ei saa myydä tai markkinoida. EU:n kansalainen voisi periaatteessa nostaa kanteen ja vaatia alkoholinvalmistajilta korvausta laittoman tuotteen myynnistä.
Suomessa
Alkoholin myyntiä ja käyttöä rajoitetaan lukuisin säädöksin. Alkoholin vähittäis- ja ravintolamyynti on luvanvaraista. Vuonna 1932 perustetulla Alkolla on Suomessa monopoli yli kahdeksanprosenttisten käymisteitse valmistettujen alkoholijuomien sekä yli 5,5-prosenttisten tislattua alkoholia sisältävien alkoholijuomien vähittäismyyntiin, poikkeuksena ovat tilaviinit sekä pienpanimoiden oluet. Ennen vuotta 2018 vastaava raja oli 4,7 prosenttia, ja lisäksi miedompiakin tislattua alkoholia sisältäviä alkoholijuomia sai myydä vain Alkossa sekä pienpanimo-oluita ei saanut myydä suoramyyntinä. 9. kesäkuuta 2024 asti 5,5 tilavuusprosentin raja koski myös käymisteitse valmistettuja alkoholijuomia. Alkoholimonopoleja on myös eräissä muissa maissa, kuten Ruotsissa (Systembolaget), Norjassa (Vinmonopolet) ja Islannissa (Vínbúðin).