Fredrik Ferdinand Järnström (28. helmikuuta 1870 Somero – 3. heinäkuuta 1936 Helsinki) oli suomalainen kenraalimajuri ja Rajavartiolaitoksen päällikkö.Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899Erkki Tuomiojan kirja-arvostelu 9.8.2015 Juha Pohjosen kirjasta Rajan ensimmäinen kenraali. Fredrik Ferdinand Järnström 1870-1936Eversti Fr. F. Järnström 60-vuotias, Helsingin Sanomat, 28.2.1930, nro 57, s. 8, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 01.03.2025Kenr.-majuri Fr. Ferd. Järnström kuollut, Helsingin Sanomat, 4.7.1936, nro 176, s. 2, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 27.6.2026
Järnströmin vanhemmat olivat värjäri Jakob Fredrik Järnström ja Maria Kristina Lindeman. Hän pääsi ylioppilaaksi Turun lyseosta 1888 ja meni samana vuonna vapaaehtoisena armeijan palvelukseen Turun tarkk'ampujapataljoonaan. Järnström kävi Haminan kadettikoulun ja suoritti upseeritutkinnon 1892. Hänet määrättiin aliluutnantiksi 7:een Hämeen Suomen tarkkampujapataljoonaan 1892. Hän oli komennettuna kolmeksi vuodeksi Venäjälle, 85:een Viipurin, H. Keis. ja Kunink. Majesteettinsa Saksan keisarin, Preussin kuninkaan Wilhelm II:n jalkaväen rykmenttiin 1892–1895 ja 1896 hänet ylennettiin luutnantiksi. Vuonna 1899 hän suoritti upseerien voimistelu ja miekkailuneuvojan kurssin Helsingin yliopistossa. Alikapteeniksi Järnström ylennettiin vuonna 1900, minkä jälkeen hän toimi Hämeen pataljoonassa ensin nuorempana upseerina, sitten aseidenhoitajana, metsästyskomennuskunnan päällikkönä ja voimistelunneuvojana sekä ajoittain majoitusmestarina, adjutanttina ja v.a. komppanianpäällikkönä. Suomen suuriruhtinaskunnan armeijan lakkautuksen jälkeen hänet asetettiin alikapteenin arvolla lakkautuspalkalle vuonna 1903.
Järnström suoritti ylemmän hallintotutkinnon 1904 ja siirtyi samana vuonna tullilaitoksen palvelukseen. Hän oli Helsingin tullikamarissa ylimääräisenä kamarikirjurina, ylipäällysmiehenä ja sitten ylimääräisenä kontrollöörinä 1912–1915. Järnström kävi vuonna 1905 Voimaliiton lähettämänä Sveitsissä tarkistamassa Suomeen tulossa olleen kiväärilastin mutta muuten hän ei tiettävästi osallistunut aktivistien toimintaan. Hän toimi viimeksi Pietarsaaren tullikamarin tullinhoitajana 1915–1918 ja oli 1916–1918 Pietarsaaren kaupungin majoituslautakunnan puheenjohtajana. Suomen sisällissodan aikana Järnström otettiin maaliskuussa 1918 valkoisten armeijaan majurin arvoisena ja hän toimi Tornion pataljoonan ja 4. Pohjois-Pohjanmaan rykmentin 1. pataljoonan komentajana. Hän otti osaa taisteluihin Lempäälän rintamalla, Karkussa ja Tyrväällä. Sodan jatkuessa hän oli vielä Savon rintamalla pataljoonankomentajana. Sodan jälkeen Järnström oli aluksi sotaministeriön meriosaston toimistopäällikkönä ja sen jälkeen sisäasiainministeriön rajavartioasian esittelijänä ja sittemmin rajavartiostojen tarkastajana 1919–1932 sekä viimeksi rajavartiostojen päällikkönä 1932–1935. Järnström oli jäsenenä erinäisissä rajavartiointia ja rajaseutujen, kuten Petsamon ja kaakkoisen rajaseudun, hallinnon järjestelyä tarkoittavissa komiteoissa ja neuvottelukunnissa. Hänet ylennettiin everstiluutnantiksi 1919, everstiksi 1923 sekä kenraalimajuriksi eläkkeelle jäännin yhteydessä 28. helmikuuta 1935.
Kirjallisuutta Juha Pohjonen : Rajan ensimmäinen kenraali. Fredrik Ferdinand Järnström 1870-1936, Otava 2014
Lähteet
Luokka:Suomalaiset kenraalit Luokka:Suomen sisällissodan valkoiset Luokka:Vuonna 1870 syntyneet Luokka:Vuonna 1936 kuolleet