Yoshinori Ōsumi (; s. 9. helmikuuta 1945 Fukuoka, Japani) on japanilainen solubiologi, joka on tutkinut melkein koko uransa hiivojen solubiologiaa. Hänen keskeisimmät löydöksensä liittyvät autofagosytoosin toimimiseen. Autofagosytoositutkimuksistaan Ōsumi palkittiin 2016 Nobelin fysiologian tai lääketieteen palkinnolla. Hänen työnsä ansiosta tutkijat ovat ymmärtäneet autofagosytoosin merkityksen solujen kierrätyksessä.
Syntymä ja opiskelu Ōsumi syntyi Fukuokassa 1945. Hän aloitti 1963 opiskelut Tokion yliopistossa. Hän opiskeli ensin kemiaa, mutta siirtyi sitten molekyylibiologiaan. Ōsumi väitteli vuonna 1974 tohtoriksi, mutta hänen väitöskirjansa ei saanut hyvää arvosanaa eikä hän löytänyt valmistuttuaan töitä.
Ura Koeputkihedelmöityksestä hiivojen vakuoleihin Ōsumille ehdotettiin väitöskirjan jälkeisen tutkimustyön paikkaa Rockefeller-yliopistosta New Yorkista. Hän työskenteli Rockefeller-yliopistossa 1974–1977. Hän tutki ensin hiirten koeputkihedelmöitystä mutta siirtyi tutkimaan DNA:n replikaation aloittavaa mekanismia hiivoilla.
Ōsumi palasi 1977 Tokion yliopistoon, jossa hän sai paikan dosenttina. Siellä hän alkoi tutkimaan hiivojen vakuoleita. Ōsumi löysi vakuoleista muun muassa uudenlaisen protonipumpun, V-ATPaasin.
Autofagosytoositutkimus Ōsumista tuli vuonna 1988 apulaisprofessori, ja hän avasi myös oman pienen laboratorionsa. Hän päätti keskittyä siellä vakuoleissa tapahtuvaan proteiinien hajoamiseen. Ōsumi todisti, että hiivojen soluissa tapahtuu autofagosytoosia. Läpimurtotutkimus julkaistiin Journal of Cell Biology -lehdessä vuonna 1992. Ōsumi jatkoi seuraavaksi autofagosytoosiin liittyvien geenien tunnistamista, ja vuoden aikana hän löysi ensimmäiset autofagosytoosin keskeisimmät geenit. Hänen ryhmänsä tunnisti kaikkiaan 15 keskeistä geeniä.
Ōsumi siirtyi vuonna 1996 professoriksi Perusbiologian kansalliseen instituuttiin, missä hän jatkoi hiivatutkimustaan. Hän havaitsi, että autofagosytoosin proteiinit koostuivat kuudesta funktionaalisesta ryhmästä. Ōsumin laboratoriossa aloitettiin myös samaan aikaan nisäkkäiden autofagosytoositutkimukset, ja yksi hänen oppilaistaan tutki kasveja. Näiden avulla tutkijat pystyivät päättelemään, että autofagosytoosi on säilynyt kaikilla kehittyneimmillä aitotumaisilla eläimillä.
Ōsumista tuli 2009 Tokion teknillisen yliopiston professori. Siellä hän jatkoi soluelinten molekyylirakenteen tutkimusta autofagosytoosin aikana.
Tunnustukset ja merkitys Ōsumi on palkittu useasti uransa aikana. Japanissa hän on saanut muun muassa 2005 Fujihara-tiedeakatemian Fujihara-palkinnon, 2006 Japanin akatemian palkinnon, 2009 Asahi-palkinnon ja 2012 Kyoto-palkinnon.
Nobelin fysiologian tai lääketieteen palkinnon Ōsumi sai vuonna 2016 autofagosytoositutkimuksistaan. Nobel-komitean mukaan Ōsumin löydökset ovat auttaneet ymmärtämään, miten solut kierrättävät ja kuinka tärkeä osa autofagosytoosi on nälkiintymiselle sopeutumisessa ja infektioon vastaamisessa.
Lähteet
Aiheesta muualla Ohsumin laboratorioiden kotisivut
Luokka:Japanilaiset biologit Luokka:Solubiologit Luokka:Nobelin fysiologian tai lääketieteen palkinnon saajat Luokka:Vuonna 1945 syntyneet Luokka:Elävät henkilöt