Tanskan kulttuurikaanon () on Tanskan kulttuuriministeriön vuosina 2004–2006 kokoama kulttuurikaanon maan kulttuuriperinnön tärkeimpinä pidetyistä taideteoksista, elämänurista ja muista ilmentymistä. Kaanon muodostuu 108 kohteesta kahdeksassa kategoriassa: arkkitehtuuri, kuvataide, muotoilu ja käsityö, elokuva, kirjallisuus, musiikki, esittävä taide ja lastenkulttuuri. Vuonna 2006 julkaistuun kulttuurikaanoniin valittiin jokaisesta kategoriasta 12 kohdetta, paitsi että musiikkikategoriaan valittiin 12 taidemusiikin ja 12 populaarimusiikin kohdetta, ja muutaman kategorian kahdestoista kohde on useasta teoksesta muodostuva antologia.
Arkkitehtuuri Arkkitehtuurin kaanonkomiteaa pyydettiin nimeämään 12 työtä, jotka kattaisivat sekä rakennus- että maisemasuunnittelun. Sovittiin, että kohteiden ei tarvitse sijaita Tanskassa. Komitean puheenjohtajana toimi Lone Wiggers ja jäseninä Carsten Juel-Christiansen, Malene Hauxner, Lars Juel Thiis ja Kent Martinussen.
Kohde Sijainti Vuosi Arkkitehti Kuva Aarhusin raatihuone Aarhus 1937–1942 Arne Jacobsen,Erik Møllerv 106x106px|Århusin kaupungintalo Aarhusin yliopisto Aarhus 1931 Kay Fisker, C. F. Møller, Povl Stegmann, Carl Theodor Sørensen 75x75px|Århusin yliopisto Hoverin kirkko Ringkøbingin lähellä Jyllannissa 1100-luku tuntematon 75x75px|Hoverin kirkko Glorupin kartano Nyborg, Fyn-saaren itäranta 1100-luku,1742–1743, 1762–1765, 1773–1775 Philip de Lange,Christian Joseph Zuber Nicolas-Henri Jardin 75x75px|Glorupin kartano Frederiksstaden Kööpenhamina 1749–1771 Nicolai Eigtved 112x112px|Amalienborg Vor Frue -kirkko Kööpenhamina 1811–1829 C. F. Hansen 75x75px|Vor Frue kirke Jægersborgin peurapuisto Klampenborg, Sjellanti 1846 Rudolph Rothe 75x75px|Vesthus Asuinalue, Brumleby Østerbro, Kööpenhamina 1854–1856 Gottlieb Bindesbøll Vilhelm Klein 75x75px|Lægeforeningens boliger Mariebjergin hautausmaa Gentofte, Sjellanti 1925–1935 G. N. Brandt 100x100px|Mariebjergin kirkkomaa Sormikaava Kööpenhamina 1947 Peter Bredsdorff 75x75px|Sormikaava Sydneyn oopperatalo Sydney, Australia 1957–1973 Jørn Utzon 75x75px|Sydney Opera House Ison-Beltin silta Sjellanti–Fyn 1991–1998 Dissing + Weitling – Hans Dissing ja Otto Weitling 101x101px|Storebæltsbroen
Kuvataiteet Kuvataiteiden kaanonkomiteassa sovittiin, että kaanoniin sisällytetään vain elämäntyönsä jo tehneiden taiteilijoiden teoksia. Jokainen komitean viidestä jäsenestä sai nimetä yhden suosikkiteoksensa sen jälkeen, kun ensin oli yhteisesti päätetty seitsemästä. Komitean puheenjohtajana toimi Hein Heinsen ja jäseninä Hans Edvard Nørregård-Nielsen, Bente Scavenius, Bjørn Nørgaard ja Sophia Kalkau. Teos Sijainti Vuosi Taiteilija Kuva Trundholmin aurinkovaunut Tanskan kansallismuseo n. 1300 eaa. tuntematon 75x75px|Sun chariot Ylösnousemus Undløsen kirkko n. 1440 unionimestari 75x75px|Frescoes in Undløse Church Bordesholmin alttari Schleswigin tuomiokirkko valmistunut 1521 Hans Brüggemann 100x100px|Bordesholm Altar Frederik V ratsailla Amalienborgin linna valmistunut 1771 Jacques Saly 100x100px|Statue of Frederik V Jason ja kultainen talja Thorvaldsenin museo valmistunut 1828 Bertel Thorvaldsen 113x113px|Jason with the Golden Fleece Udsigt gennem tre buer i Colosseums tredje stokværkum Tanskan valtion taidemuseo 1813–1816 C. W. Eckersberg 75x75px|View through three of the northwesterly arches in the Colosseum's third storey Syysaamu Sortedam-järvellä Ny Carlsberg Glyptotek 1838 Christen Købke 75x75px|Autumn Morning on Lake Sortedam Støvkornenes dans i solstrålerne Ordrupgaard 1900 Vilhelm Hammershøi 88x88px|Dust Motes Dancing in the Sunbeams Kesäpäivä Roskilde-vuonolla Randers-taidemuseo 1900 L. A. Ring 75x75px|Summer Day by Roskilde Fjord Suuri helpotus J.F. Willumsenin museo 1923–1928 J. F. Willumsen Seisova nainen Göteborgin taidemuseo 1937–1943 Astrid Noack Stalingrad Museum Jorn, Silkeborg 1957–1972 Asger Jorn
Taideteollisuus ja käsityö Taideteollisuuden ja käsityön kaanonkomitea päätti nimetä kohteita, joilla syntyaikanaan on ollut käytännöllinen funktio ja jotka ovat yhä omaleimaisia ja tunnistettavia myös kansainvälisesti. Komiteaa johti Merete Ahnfeldt-Mollerup ja sen jäseniä olivat Erik Magnussen, Astrid Krogh, Ursula Munch-Petersen ja Louise Campbell. Tuote Muotoilija Vuosi Kuva Viikinkivene Skuldelev 2 tuntematon n. 1042 75x75px|Skuldelev 2 Flora Danica (kirja) ja Flora Danica (astiasto, Royal Copenhagen) Georg Christian Oeder, Johann Christoph Bayer, useita muita 1761–1883 113x113px|Flora Danica Thorvald Bindesbøllin elämäntyö 1846–1908 101x101px|Thorvald Bindesbøll Knud V. Engelhardtin elämäntyö 1882–1931 99x99px|Knud V. Engelhardt Marie Gudme Lethin elämäntyö 1895–1997 PH valaisinten varjostinjärjestelmä Poul Henningsen 1925– (jatkuu yhä) 75x75px|PH lamp shade system Teeastiasto Gertrud Vasegaard 1956 Gedser kokeellinen tuuliturbiini Johannes Juul 1957 S-tuoli Verner Panton 1960 Polyuretaanituoli Gunnar Aagaard Andersen 1964 Kevi-kalustepyörä Jørgen Rasmussen 1965 105x105px|Kevi wheel castor Fiberline-julkisivujärjestelmä Fiberline Composites ja Jan Søndergaard 2006
Elokuva Elokuvan kaanonkomitea päätti valita elokuvia, jotka kuvaavat tanskalaista elämää ja käyttävät tanskalaisia näyttelijöitä. Poikkeuksena he valitsivat mukaan elokuvan Nälkä (Sult), jonka tapahtumat sijoittuvat Osloon ja näyttelijät ovat ruotsalaisia. Komitean puheenjohtajana toimi Susanne Bier ja jäseninä Vinca Wiedemann, Tivi Magnusson, Ole Michelsen ja Jacob Neiiendam. Elokuva Ohjaaja Vuosi KuvaKunnioita vaimoasi(Du skal ære din hustru) Carl Th. Dreyer 1925111x111px|Dreyer av Mandelmann Vihan päivä(Vredens dag) Carl Th. Dreyer 1943 Ditte ihmislapsi(Ditte menneskebarn)Bjarne Henning-Jensen 1946 Soldaten og Jenny Johan Jacobsen 1947 Nälkä(Sult) Henning Carlsen 1966 Bennys badekar Jannik Hastrup ja Flemming Quist Møller 1971 Matador Erik Balling 1978–1982 Tiedon puu(Kunskabens træ) Nils Malmros 1981 Ranskalainen illallinen(Babettes gæstebud) Gabriel Axel 1987 Pelle Valloittaja(Pelle Erobreren) Bille August 198775x75px|August Juhlat(Festen) Thomas Vinterberg1998113x113px|Vinterberg Idiootit(Idioterne) Lars von Trier 1998106x106px|Trier
Kirjallisuus Kirjallisuuskomitea piti tärkeänä valita teoksia, jotka ovat kestäneet aikaa ja vaikuttaneet tanskalaiseen kirjallisuuteen ja kulttuuriin yleisemminkin. Komiteaa johti Finn Hauberg Mortensen ja sen jäseniä olivat Erik A. Nielsen, Mette Winge, Claes Kastholm Hansen ja Jens Christian Grøndahl.
Kirjailija Teos Vuosi Kuva Leonora Christina Jammers Minde 1673–1674, julkaistu 1869 100x100px|Leonora Steen Steensen BlicherPræsten i Vejlbye 1829 96x96px|Blicher H. C. Andersen Pieni merenneito(Den lille Havfrue) 1837 101x101px|Hans Christian AndersenSøren Kierkegaard Joko – tahi: Katkelma elämästä(Enten – eller) 1843 110x110px|KierkegaardJ. P. Jacobsen Rouva Marie Grubbe: Sisäkuvia seitsemänneltätoista vuosisadalta(Fru Marie Grubbe) 1876 120x120px|J.P. Jacobsen Herman Bang Ved Vejen 1886 93x93px|Bang Henrik Pontoppidan Onnen poika 1–2 (Lykke-Per) 1898–1904 107x107px|Pontoppidan Johannes Vilhelm Jensen Kuningas murtuu(Kongens fald) 1900–1901 106x106px|Jensen Karen Blixen Talvisia tarinoita(Vinter-Eventyr) 1942 Klaus RifbjergOg andre historier 1964 79x79px|Rifbjerg Inger Christensen Sommerfugledalen 1991 79x79px|Christensen
Kahdestoista kaanoniin valittu teos on 24 runon antologia: Kirjailija Teos Vuosi KuvaKansanlaulu, tekijä tuntematon Ebbe Skammelsøn Kansanlaulu, tekijä tuntematonGermand Gladensvend Thomas Kingo Hver har sin Skæbne (Sorrig og Glæde...) 86x86px|KingoH. A. Brorson Den yndigste rose er funden 173293x93px|BrorsonJohs. Ewald Til Siælen. En Ode 178094x94px|EwaldAdolf Vilhelm Schack von Staffeldt Indvielsen 1804 85x85px|StaffeldtAdam Oehlenschläger Hakon Jarls Død eller Christendommens Indførsel i Norge 1803 98x98px|OehlenschlägerN. F. S. Grundtvig De Levendes Land 1883 97x97px|GrundtvigChristian Winther Rosa unica 1849 92x92px|WintherEmil Aarestrup Paa sneen (Suom. "Lumella") 1838 84x84px|AarestrupHolger Drachmann Jeg hører i Natten den vuggende Lyd 1877118x118px|DrachmannSophus Claussen Ekbatana 189695x95px|ClaussenJeppe Aakjær Aften 191278x78px|AakjærThøger Larsen Den danske Sommer 1914Tom Kristensen Det er Knud, som er død 1936Jens August Schade Læren om staten 1928112x112px|SchadeGustaf Munch-Petersen det underste land 1933Thorkild Bjørnvig Anubis 1955 Ole Sarvig Regnmaaleren 1943Morten Nielsen Øjeblik 1945Frank JægerSidenius i Esbjerg 1959 Ivan Malinowski Myggesang 1958Per Højholt Personen på toppen 1985Henrik Nordbrandt Violinbyggernes by 1985
Musiikki Musiikin kaanonkomitea päätti keskittyä yksittäisiin teoksiin eikä niinkään säveltäjien kokonaistuotantoihin. He valitsivat 12 taide- ja 12 kevyen musiikin edustajaa. Komitean puhetta johti Per Erik Veng ja jäsenet olivat Jørgen I. Jensen, Torben Bille, Inger Sørensen ja Henrik Marstal.
Taidemusiikki Säveltäjä / tekijä Teos Vuosi Kuva F. L. Æ. Kunzen Holger Danske 1789111x111px|Kunzen C. E. F. Weyse Otte Morgensange ja Syv Aftensange 1837 ja 1838 92x92px|Weyse H. C. LumbyeKolme galoppia: Telegraph-Galop, Champagne-Galop ja Kjöbenhavns Jernbane-Damp-Galop 1844, 1845 ja 184793x93px|Lumbye Niels W. Gade Elverskud 1854 86x86px|Gade J. P. E. HartmannVølvens Spådom 1872 96x96px|Hartmann Peter Heise Drot og marsk 187895x95px|Heise Carl Nielsen Maskarade 1906 100x100px|Nielsen Carl Nielsen Sinfonia n:o 4: Sammumaton 1916 Rued LanggaardAntikrist 1923 110x110px|LanggaardPer Nørgård Sinfonia n:o 3 1976 Pelle Gudmundsen-Holmgreen Symphony-Antiphony 1978
Kahdestoista valittu teos Højskolesange (Kansankorkeakoulun lauluja) koostuu 12 laulusta: Säveltäjä / tekijä Teos Vuosi Kuva C. E. F. Weyse (1826), sanat N. F. S. Grundtvig Den signede dag med fryd vi ser 1826Kansanlaulu, uudelleen sanoittanut Svend Grundtvig Det var en lørdag aften 1849 110x110px|Svend GrundtvigKansanlaulu Mariagerin seudulta En yndig og frydefuld sommertid Julkaistu A.P. Berggreenin kokoelmassa Danske folkesange 1869Carl Nielsen, teksti Ludvig Holstein Vi sletternes sønner Musiikki 1906, teksti 1903 Carl Nielsen, teksti Jeppe AakjærJens Vejmand Musiikki 1907, teksti 1905 Thomas Laub, teksti St. Blicher”Det er hvidt herude” Musiikki 1914, teksti 1838Oluf Ring, teksti Thøger Larsen Danmark, nu blunder den lyse nat Musiikki 1922, teksti 1914 Poul Schierbeck, teksti Hans Christian Andersen I Danmark er jeg fødtMusiikki 1926, teksti 1850Thorvald Aagaard, teksti Laurits Christian Nielsen Jeg ser de bøgelyse øer Musiikki 1931, teksti 1901 Otto Mortensen, teksti Helge RodeDu gav os de blomster, som lyste imod os Musiikki 1939, teksti 1921Otto Mortensen, teksti Alex Garff Septembers himmel er så blå 1949Peter Erasmus Lange-Müller / Shu-Bi-Dua, teksti Holger DrachmannVi elsker vort land Musiikki 1887 ja 1980, teksti 1885
Populaarimusiikki Säveltäjä/sanoittaja Teos Vuosi KuvaKai Normann Andersen 12 laulun valikoima: ”Musens sang”, ”Den allersidste dans”, ”Pige træd varsomt”, ”Å hvor jeg, ih, hvor jeg, uh hvor jeg vil”, ”I dit korte liv”, ”Man binder os på mund og hånd”, ”Alle går rundt og forelsker sig”, ”Gå ud og gå en tur”, ”Glemmer du”, ”Titte til hinanden”, ”Drømmeland” ja ”Gå med i lunden” 1925–1959Dansk Guldalderjazz Dansk Guldalderjazz Vol. 1–4 1940–1949Savage Rose The Savage Rose 1968Kim Larsen Værsgo 1973 105x105px|Kim LarsenBenny Andersen ja Povl Dissing Svantes Viser 197375x75px|Andersen Gasolin' Live sådan 1976 Kliché Supertanker 1980 C. V. Jørgensen Tidens Tern 1980113x113px|Jørgensen Sebastian Stjerne til støv 1981 101x101px|Sebastian Palle Mikkelborg ja Miles Davis Aura 1984/1985 tv·2 Nærmest lykkelig 1988
Kahdenneksitoista teokseksi valittiin antologia Evergreens: