Oy Sisu Auto Ab on vuonna 1931 perustettu suomalainen autotehdas, joka syntyi nimellä Oy Suomen Autoteollisuus Ab. Yritys on yksityisomisteinen ja valmistaa Sisu-merkkisiä kuorma-autoja siviili- ja sotilaskäyttöön. Nykyisin sen tehdas sijaitsee Raaseporin Karjaalla.
Historia right|thumb|Sisu-kuorma-autoissa käytettyjä logoja. pienoiskuva|Ennallistettu Sisu S-15 vuodelta 1948. Auto kuului Töysän linjalle. pienoiskuva|Paloauto Sisun valmistamalla alustalla. Suomen Autoteollisuus ja Sisu-tavaramerkki
Kahden Helsingin Kalliossa toimivan autokoritehtaan liiketoiminnat yhdistettiin vuonna 1931, jolloin syntyi O/Y Suomen Autoteollisuus A/B. Yhtiö aloitti toimintansa osoitteessa Fleminginkatu 27 vuonna 1933. Autojen suunnittelu alkoi. Auton sisäisenä työnimenä oli alusta alkaen ”Sisu”. Komponenttitoimittajaksi valittiin ruotsalainen Volvo. Yhtiön pitkäaikaisena toimitusjohtajana toimi Tor Nessling. Auton Sisu-nimi vahvistui yleisökilpailun perusteella viralliseksi tavaramerkiksi. Nimeä ehdotti hämeenlinnalainen Veikko Arohonka.
Ensimmäiset yhdeksän valmistettua autoa – yksi linja-auto ja kahdeksan kuorma-autoa – valmistuvat vuoden 1932 kesän ja syksyn aikana. Tuotantoperiaatteena oli ”tehtaalta suoraan ajoon”, mikäli asiakas niin halusi. Tuotanto aloitettiin Helsingissä kolmella eri mallilla, joiden kokonaispaino oli 4 800 kg ja kantavuus 2 300 kg.
Vuonna 1934 yhtiö aloitti suomalaisten Olympia-moottoreiden käytön sekä alkoi valmistaa myös raitiovaunuja. Volvo-komponenttien käytöstä Sisu-autossa luovuttiin. Rautatiekaluston valmistus alkoi VR:lle toimitetulla linja-autokorisilla rata-autoilla. Ensimmäinen dieselmoottorinen Sisu valmistui, sen moottorina oli yhdysvaltalainen Hercules-diesel.
Ensimmäisen panssariauton prototyypin yhtiö valmisti vuonna 1938. Kuorma-autojen kysyntä vilkastui nousukauden ja sotaan valmistautumisen ansiosta. Autoja vietiin Viroon ja Latviaan. Raitiovaunujen sarjavalmistus alkoi vuonna 1938.
Yhteissisu Vuonna 1943 Suomen Autoteollisuus luovutti Yhteissisu Oy -nimiselle yhtiölle viideksi vuodeksi yksinoikeuden Sisu S-22 -kuorma-autojen valmistukseen. Yhteissisu perustetaan Helsinkiin, aloite tulee Puolustusvoimilta, mukana ovat valtio ja maan kaikki tärkeimmäit metalliyritykset. Yhtiö rakennutti tehtaan Vanajan pitäjään lähelle Hämeenlinnaa. Viimeiset Sisu -kuorma-autot valmistuivat Yhteissisun tehtaalta vuonna 1948, minkä jälkeen yhtiö jatkoi toimintaansa Vanajan Autotehdas Oy -nimisenä valmistaen Vanaja-merkkisiä kuorma- ja linja-autoja. Kaikkiaan Yhteissisu valmisti 294 Sisu-merkkistä kuorma-autoa.
Muutto Karjaalle Suomen Autoteollisuuden Helsingin tehtaan toiminta siirtyi vuonna 1944 Karjaalle, mistä oli hankittu tontti jo vuonna 1941. Nykyisen Oy Sisu Auto Ab:n tehtaat toimivat edelleen Karjaalla. Jatkosodan jälkeen Suomen Autoteollisuus toimitti sotakorvauksina Neuvostoliittoon yli 2 000 kappaletta Sisu AMC -sivuventtiilimoottoreita.
Ennen talvisotaa päättynyt oma ohjaamotuotanto alkaa uudelleen 1955, ensimmäisenä tuotteena Nalle-Sisun kokoteräshytti. Samana vuonna esitellään kevyt kuorma-automallisto Nalle-Sisu. Keskiraskas kuorma-automallisto saa nimekseen Kontio-Sisu. Vuonna 1959 päättyy Sisun oma raitiovaunuvalmistus.
Suomen Autoteollisuus on tuonut Suomeen myös Rolls-Royce-henkilöautoja vuonna 1946 ja Leyland-kuorma-autoja vuonna 1955. 1970-luvulla se toi Suomeen British Leylandin automerkkejä Mini, Austin, Morris, Triumph, Rover ja Jaguar.
Sisu KB-112 (1962) on ensimmäinen sarjatuotantoon päässyt eurooppalainen kuorma-auto, jossa on hydraulisesti eteenpäin kipattava ohjaamo.
Suomen Autoteollisuus oli listautuneena Helsingin pörssiin vuosina 1962–1976. Leyland Motors tuli Suomen Autoteollisuuden osakkaaksi vuonna 1964. Vuorineuvos Tor Nesslingin lesken Maj Nesslingin kuoltua vuonna 1974 Suomen valtio lunasti Nesslingin suvun omistusosuuden ja kasvatti omaa osuuttaan siitä lähtien saavuttaen 83,9 prosentin osuuden vuonna 1978. Vuodesta 1974 Suomen Autoteollisuuden toimitusjohtajana toimi vuorineuvos Erik Gillberg.U. E. Moisala: Auto Suomessa: auton kaupan, käytön ja korjaamotoiminnan historia vuoteen 1983, s. 389. Helsinki: Autoalan Keskusliitto ry ja Autotuojat ry, 1983.
Fuusio ja valtion omistus Vuonna 1968 Suomen Autoteollisuus ja Vanajan Autotehdas Oy fuusioituivat. Fuusion jälkeen Sisu alkoi käyttää Vanajan aiemmin käyttämää, amerikkalaista synkronoimatonta Fuller-vaihteistoa sekä diplomi-insinööri Veikko Murosen suunnittelemaa nostoteliä, joka kykeni nostamaan taka-akselin auton ollessa täydessä kuormassa. Suomen Autoteollisuus valmisti vuodesta 1969 lähtien myös terminaalitraktoreita. Vuonna 1975 Suomen Autoteollisuudesta tuli valtionyhtiö.
Vuonna 1976 tehtiin kolmikantasopimus Leylandin, Saab-Scanian ja Suomen Autoteollisuuden kesken, jolloin Leylandille ja Saab-Scanialle siirtyi kummallekin kymmenen prosenttia Suomen Autoteollisuuden osakkeista. Leyland Motors myi oman omistusosuutensa Saab-Scania Ab:lle vuonna 1981. Suomen Autoteollisuus muutti nimensä Oy Sisu-Auto Ab:ksi samana vuonna.Moisala 1983, s. 391.
Vuonna 1985 Sisu Autosta tuli jälleen valtion kokonaan omistama yhtiö. Sisu-Auto luopui linja-autojen valmistuksesta. Valmetin kuljetusväline- ja traktoriliiketoiminnot yhdistettiin 1. toukokuuta 1994 Sisu Autoon.
Yhtiöittäminen, Partekin omistus ja myynti sijoittajille Oy Sisu Auto Ab:sta irrotettiin ensimmäisenä Oy Sisu Trucks Ab marraskuussa 1994 ja seuraavan vuoden alussa Sisu Defence Oy, Sisu Terminal Systems Oy and Fastems Oy, joiden lisäksi Sisu Diesel Oy irrotettiin Sisu Traktorit Oy:stä. Fastems myytiin Mercantilelle vuonna 1995. Hämeenlinnan akselitehtaasta muodostui Sisu Axles Oy vuoden lopussa. Sinex myytiin vuonna 1996.Blomberg: Syntyi Oy Sisu Ab. pp. 81–82.
Tammikuussa 1997 yhtiön pääomistaja Suomen valtio päätti myydä pääosan yhtiöstä Partekille.Blomberg: Ratkaisevia uudelleenjärjestelyjä. pp. 82–83. Muutos toteutettiin omistajuuden asteittaisella siirrolla vuoden mittaan. Vuoden aikana yhtiö perusti Renaultin kanssa markkinointiyhtiön sekä solmi laajan sopimuksen osatoimituksista ja vientitoiminnasta. Vuoden aikana jatkettiin myös yhtiön uudelleenjärjestelyä: Saksassa toiminut Stama Maschinenbau GmbH myytiin Chiron-Werke GmbH & Co. KG:lle. Sisu Defence myytiin valtion omistamalle Suomen Puolustusväline Oy:lle ja liitettiin siihen seuraavana vuonna nimellä Patria Vehicles.Blomberg: Syntyi Oy Sisu Ab. pp. 81–82. Partek otti Oy Sisu Ab:n kokonaan haltuunsa vuoden 1997 loppuun mennessä.
Sisu Akselit myytiin pääomasijoittajille vuonna 1999. Vuonna 2002 Kone Oyj osti Partek Oyj:n. Vuonna 2004 Kone Oyj myi Oy Sisu Auto Ab:n suomalaisten yksityishenkilöiden muodostaman sijoittajaryhmän ja yhtiön johdon perustamalle Suomen Autoteollisuus Oy:lle.
Vuonna 2005 perustettiin kokonaan uusi Sisu Defence -yksikkö vastaamaan sotilaskuorma-autojen valmistuksesta ja markkinoinnista. Renault hyötyajoneuvojen maahantuontia ja markkinointia varten perustettiin tytäryhtiö LT Finland Oy.
Vuonna 2008 Sisu voitti kansainvälisen tarjouskilpailun Venäjälle toimitettavista puutavara-autoyhdistelmistä; Sisu Auto toimitti 91 puutavara-autoyhdistelmää Venäjän suurimmalle kansainväliselle metsäteollisuusyhtiölle ILIM Groupille. ILIM Group tilasi myös 12 tehdasvarusteltua SISU Rock 6x4 maansiirtoautoa.Sisuauto.fi
Kiristyneet päästönormit aiheuttivat Sisulle ongelmia, sillä sekä Cummins- että Mack-moottoreiden Euro 3/4 -luokitus puuttui.Mäkipirtti, Markku; Sisu Ajoneuvot Suomessa 4, Apali oy Tampere 2010.
Timo Korhosen kausi Vuonna 2010 sijoittajaryhmä myi koko Suomen Autoteollisuus Oy:n osakekannan toimivan johdon (Timo Korhonen, Olof ja Maija Elenius) perustamalle yhtiölle, Suomen Erikoisajoneuvot Oy:lle (SEA).
Kuorma-autolehti Auto, tekniikka ja kuljetus valitsi vuonna 2012 Sisun Vuoden kuorma-auto Suomessa 2012 -tittelin voittajaksi.
Sisu osti vuonna 2012 takaisin kuorma-autotuotannon Komas Oy:ltä, jonka se oli myynyt vuonna 2009. Kaupan yhteydessä Sisulle siirtyi 45 kokoonpanossa toimivaa työntekijää.
Vuonna 2013 Sisu Auton toimitusjohtaja Timo Korhonen hankki omistukseensa Olof ja Maija Eleniuksen osuudet SEA:sta. Hallituksen puheenjohtaja Timo Korhonen omistaa siten nyt koko Oy Sisu Auto Ab:n osakekannan.
Ennen vuotta 2014 yhtiö valmisti vuosittain runsaat sata kuorma-autoa siviilikäyttöön ja vain pienen määrän sotilasajoneuvoja. Vuonna 2014 pääomistaja Korhonen päätti keskittää ajoneuvosuunnittelun lähes täysin sotilasajoneuvoihin. Sen jälkeen enää muutama kymmenen kuorma-autoa vuodessa valmistetaan siviilikäyttöön.
Vuonna 2018 Latvian puolustusministeriö oli tilaamassa panssaroituja GTP 4x4 -ajoneuvoja. Kaupan hinnaksi arvioitiin 200–250 miljoonaa euroa.https://www.ammattilehti.fi/uutiset.html?a600=146056 Kauppa kuitenkin kaatui, kun yhdysvaltalainen kilpailija valitti virheestä, joka tapahtui kilpailutusprosessissa.
Koronapandemian aikana yhtiön kassasta hupenivat rahat. Sisu Auto lainasi valtion Teollisuussijoitus Tesiltä useita miljoonia euroja. Syyskuussa 2023 Tesistä tuli Sisu Auton osaomistaja. Kesällä 2024 Tesi sijoitti yritykseen lisää, jolloin sen omistusosuus nousi 24,4 prosenttiin. Sisua omistaa 11 prosentin osuudella tamperelainen Tavo Oy, joka myy raskaan kaluston varaosia. Loput yhtiön osakkeista, 64,6 prosenttia, on Korhosen hallussa.
Helmikuussa vuonna 2026 Sisu Auto valmistaa viisi SISU GTP-sotilasajoneuvoa viikossa ja kaksi SISU Polar-siviilikuorma-autoa kuukaudessa. Vuoden 2026 tuotantotavoite on yhteensä runsaat 250 raskasta ajoneuvoa. Yrityksessä on noin sata neljäkymmentä työntekijää, joista puolet työskentelee kokoonpanossa ja toinen puoli suunnittelussa, myynnissä ja hallinnossa. Yritys toimii samassa teollisuuspaikassa Raaseporin Karjaalla, jossa se on toiminut vuodesta 1940.
Mallisto
Kuorma-autot 1930–1940-luvulla S-sarja (numeroin), SO-sarja sekä SH-sarja. Ensimmäinen Vanaja oli "Sisu S-22". Vuonna 1951 myyntiin otettiin K-sarjan kuorma-autot Jyry, Kontio ja Nalle. K-50: suurin Suomessa valmistettu Sisu, kokonaispaino 52 200 kg. Sisu KB-117 markkinoille vuonna 1963 ensimmäinen eurooppalainen sarjatuotantona valmistettu kippiohjaamoinen kuorma-auto
M-sarja pienoiskuva|Sisu M-162 Vuonna 1969 esiteltiin Sisu M-sarja. Kutsumaniminä mm. ”niittikoppi-Sisu” ja ”nakkiputka”. Nimet johtuivat ohjaamon suurista ikkunoista ja rakennetavasta, sillä ohjaamo oli pääasiassa niittaamalla koottu.
S-sarja (kirjaimin) pienoiskuva|oikea|Sisu SL 190 Vuonna 1980 markkinoille tuotiin Sisu S-sarja. Eri mallit olivat: SL: nokallinen ja matalahyttinen SR: nokallinen ja korkeahyttinen SK: nokaton ja matalahyttinen SM: nokaton ja korkeahyttinen
E-sarja Vuonna 1995 Sisu E-sarja tuli tuotantoon ja korvasi 14 vuotta tuotannossa olleen, monelta osin jo kilpailijoistaan jälkeen jääneen S-sarjan. Renault'n ohjaamo 1998. E11 Cummins E11 Renault jossain vuosimalleissa E12 Mack E13 Caterpillar E14 Cummins E18 Caterpillar Vuonna 1996 esiteltiin järeä Supra-mallisto.
R500, C500 ja C600 Vuonna 2005 Sisu esitteli uudet C500 (Caterpillarin C13-moottori), C600 (Caterpillarin C15-moottori) ja R500 (Renaultin valmistama DXi13 500 hv konsernimoottori) Vuonna 2006 Sisu alkoi valmistaa uutta mallistoa. Sisu Rock: Maansiirtoauto Sisu Roll: Vaihtolava-auto Sisu Timber: Puutavara-auto Sisu Works: Tienhoito/monitoimiauto Sisu Crane: Erikoisvalmisteinen nosturiauto Sisu Carrier: Koneenkuljetusauto Moottoreina ovat Renault'n DXi13, sekä Caterpillarin C13 ja C15. C500-mallia myytiin vain Venäjän-vientiin päästöluokan (Euro 3) vuoksi.
Sisu Polar pienoiskuva|oikea|Sisu Polar Works DK16M K-AKK-8x4/335+140+137 Vuonna 2010 Sisu aloitti komponenttiyhteistyön Daimlerin kanssa ja esitteli Sisu Polar -malliston, jossa käytetään paljon Mercedes-Benz-kuorma-autojen komponentteja. Mallistolle on myönnetty Suomalaisen Työn Liiton Avainlippu ja Design from Finland -tunnukset.