Pikkutylli (Charadrius dubius) on kaupunkioloihin nopeasti sopeutumassa oleva pieni kahlaajalintu.
Koko ja ulkonäkö Pikkutyllillä on harmaanruskea selkä, valkea vatsa ja mustan ja valkean kirjava pää. Jalat ovat pitkät, nokka melko lyhyt ja kokonaan tumma. Silmän ympärillä on keltainen rengas. Lennossa siivellä ei erotu selvää valkoista juovaa. Pituus 15–18 cm, siipien kärkiväli 34–48 cm, paino 25–55 g. Tavallinen ääni on lyhyt ”piy”. Soidinlennossa lentää hitain siiveniskuin laajaa ympyrää ja ääntelee.
Vanhin suomalainen rengastettu pikkutylli on ollut vähintään 13 vuotta vanha. Se on samalla Euroopan vanhin pikkutylli.
Levinneisyys Pesii sopivilla alueilla makean veden äärellä Euraasiassa ja Pohjois-Afrikassa. Euroopan pesimäkannaksi on arvioitu 212 000 – 317 000 paria, joista 56 prosenttia Venäjän Euroopan puoleisilla alueilla. Maailman kannan on arvioitu olevan noin nelinkertainen Euroopan kantaan verrattuna. Suomen kannaksi vuosina 2019–2024 on arvioitu keskimäärin 2 600 paria.
Pikkutyllin Suomen pesimäkannat pareina kolmena eri Euroopan unionin raportointikautena 2008–2024 Raportointikausi Minimi Keskimäärin Maksimi 2008–2012 4 000 6 000 2013–2018 1 500 2 000 2 300 2019–2024 2 000 2 600 3 500
Ympäristöministeriön asetuksella rauhoitettujen eläinten ja kasvien arvoista (243/2025) Suomen rauhoitetuille eläimille on määritelty arvo. Pikkutyllin arvo on 780 euroa.
Muuttolintu, joka talvehtii Afrikassa. Saapuu keväällä huhti–toukokuussa, lähtee syksyllä elokuussa.
Elinympäristö Alun perin jokivarsilla, nykyisin myös sorakuopissa, raviradoilla, vetisillä laitumilla, varasto- ja satama-alueilla.
Lisääntyminen
Pikkutylli munii paljaalle soramaalle yleensä neljä munaa, haudonta 22–28 päivää, molemmat emot hautovat. Poikaset ovat pesäpakoisia ja lentävät 3–4 viikon ikäisinä.
Ravinto Pikkutylli syö matoja ja hyönteisiä.
Lähteet
Aiheesta muualla
LuontoPortti: Pikkutylli (Charadrius dubius) BirdLife Suomi: Pikkutylli, vuoden lintulaji 2017 ITIS: Charadrius dubius
Luokka:Tyllit