thumb|365px|Abgarin kuva vuonna 2009 käyttöön otetussa 100 000 Armenian dramin setelissä. Abgar V Ukkama oli Syyriassa sijainneen Osroenen kuningaskunnan hallitsija vuosina 4 eaa. – 7 ja 13–50. Abgar tunnetaan parhaiten kristillisestä myytistä, jonka mukaan hän olisi käynyt syyriankielistä kirjeenvaihtoa Jeesuksen kanssa.Juhani Sarsila: Historian väärennöksiä ja väärentämisen historiaa, s. 202. Otava 1988.Abgar legend Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 22.2.2015. Tämän vuoksi Ortodoksinen kirkko, syyrialais-ortodoksinen kirkko ja Armenian apostolinen kirkko pitävät Abgaria pyhimyksenä.
Abgarin ja Jeesuksen väitetty kirjeenvaihto
Kirkkoisä Eusebios Kesarealainen julkaisi Abgarin ja Jeesuksen kirjeet teoksensa Kirkkohistoria ensimmäisessä osassa ja mainitsi niiden olevan vuodelta 28 tai 29.Sarsila 1988, s. 24–27. Tarinan mukaan kuningas Abgar oli sairastunut lepraan ja kuultuaan Jeesuksen ihmeteoista kirjoitti tälle seuraavansisältöisen kirjeen, jossa kutsui tämän pääkaupunkiinsa Edessaan:
Eusebioksen mukaan Jeesus kuitenkin kieltäytyi kohteliaasti Abgarin pyynnöstä ja lähetti hänelle seuraavansisältöisen vastauskirjeen:
Eusebioksen mukaan Ananias-niminen lähetti kuljetti kirjeet Jerusalemin ja Edessan välillä. Eusebios kertoo myös, että Jeesuksen kuoltua Tuomas lähetti Edessaan Taddeuksen, joka todella paransi Abgarin sairauden. Tarina Abgarin ja Jeesuksen kirjeenvaihdosta esiintyy pidemmälle kehitellyssä muodossa Addain oppi -nimisessä syyrialaisessa käsikirjoituksessa.
Nykyisen käsityksen mukaan Abgarin ja Jeesuksen kirjeet ovat luultavasti 300-luvun alussa tehty väärennös. Väärennöksen todennäköisenä tarkoituksena oli osoittaa, että kristinusko olisi levinnyt Edessaan jo apostolisena aikana, mikä nykykäsityksen mukaan ei voi olla lainkaan mahdollista. Muun muassa koko Raamattua huijaukseksi väittänyt tutkija Joseph Wheless oli sitä mieltä, että Eusebios oli itse väärennöksen takana. Toinen mahdollisuus on, että Eusebios sai kirjeiden kopiot joltain toiselta ja luuli niitä aidoiksi. Eusebioksen julkaisemien kirjeiden innoittamina jotkut muut tekivät myöhemmin lisää väärennettyjä kuningas Abgarin kirjeitä, joissa tämä mainosti Jeesuksen parantajankykyjä muille Lähi-idän hallitsijoille. Abgarin ja Jeesuksen kirjeiden todenperäisyyttä alettiin epäillä jo 400-luvulla. Siitä huolimatta ne olivat hyvin suosittuja keskiajalla ja Jeesuksen kirjeen kopioista tehtiin onnea tuottavia amuletteja ja talismaaneja. Vielä 1700-luvullakin monet eurooppalaiset uskoivat niiden aitouteen.
Mandylion-liina thumb|200px|Abgar pitelemässä mandylion-liinaa, 900-luvulla tehty ikoni pyhän Katariinan luostarissa Siinaivuorella. Abgar-myytin laajemman version mukaan Jeesus olisi lähettänyt Abgarille Ananiaan mukana liinan, johon oli kuivannut kasvonsa, ja nimenomaan liina paransi Abgarin. Tämän tarinan mukaan apostoli Taddeus myös kastoi Abgarin ja kaikki edessalaiset kristityiksi. Liinasta, johon oli yliluonnollisesti piirtynyt Jeesuksen kasvojen kuva, tuli mandylion, kaikkein ensimmäinen ikoni, kun Abgar asetti sen koristeltuna näytteille Edessan kaupunginportin seinään.Käsittä tehty Kristus Ortodoksi.net. Viitattu 22.2.2015.
Lähteet
Luokka:Osroenen kuninkaat Luokka:Pyhät