Durrësin maakunta () on yksi Albanian 12 maakunnasta. Se sijaitsee maan keskiosassa ja rajoittuu lännessä Adrianmereen. Maakunnan hallinnollinen keskus on Durrës. Sen pinta-ala on 766 neliökilometriä. Vuoden 2023 väestönlaskennan mukaan maakunnassa oli 226 863 asukasta.
Albanian rannikkoalangolla sijaitseva maakunta rajoittuu pohjoisessa Lezhën, koillisessa Dibërin ja etelässä Tiranan maakuntiin. Se on pinnanmuodostukseltaan etupäässä tasankoa ja kukkuloita. Adrianmeren rannikkoa on noin 50 kilometriä.
Tärkeimmät tasangot ovat Durrësin, Erzenin alajuoksun, Ishëmin, Thumanën ja Krujën tasangot. Ylänköjä ovat Durrësin kukkula, Rodonin ja Bishti i Pallësin harjanteet, Vorën ja Burizanën kukkulat sekä Krujë- ja Skanderbegvuoret, joiden korkein kohta on Maja e Liqenit (1 725 metriä). Rannikolla ovat Durrësin- ja Lalëzinlahtien hiekkarannat sekä Bishti i Pallësin ja Rodonin niemet.
Seudulla vallitsee merellinen välimerenilmasto. Tammikuun keskilämpötila on Durrësissa 7 ja Krujëssa 5,7 ja heinäkuun keskilämpötila vastaavasti 24 ja 22,1 astetta. Varsinkin talvella puhaltaa kylmä pohjoistuuli. Vuotuinen sademäärä on Durrësissa 1 040 ja Krujëssa 1 458 millimetriä. Suurimmat joet ovat Erzen ja Ishëm. Alueella on lähteitä, soita ja suolamaita. Luonnonvarainen kasvillisuus on 600–700 metrin korkeudelle saakka macchiapensaikkoa. Kukkuloilla on tammimetsiä ja vuorilla kasvaa myös pyökkejä ja mäntyjä.
Durrësin maakunta jakautuu kolmeen kuntaan, jotka ovat Durrës, Krujë ja Shijak. Kaupunkeja ovat Durrës, Fushë-Krujë, Krujë, Manëz, Shijak ja Sukth. Maakuntaan suuntautui 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa huomattavaa muuttoliikettä, mutta sittemmin sen asukasmäärä on kääntynyt laskuun. Vuonna 2011 siellä oli 262 785 asukasta.
Maakunnan talous perustuu teollisuuteen ja maatalouteen. Siellä on varsinkin elintarvike- ja kevyttä teollisuutta. Fushë-Krujëssa toimii sementtitehdas. Tasangot ovat hedelmällistä maatalousmaata ja matalille kukkuloille on istutettu hedelmäpuita ja viinitarhoja. Tärkeimmät viljelykasvit ovat vehnä, maissi, vihannekset, pavut ja teollisuuskasvit. Tuotantoeläimiä ovat muun muassa naudat, lampaat ja vuohet. Seudulla harjoitetaan myös kasvihuoneviljelyä, mehiläistenhoitoa, kalastusta ja kalanviljelyä. Matkailulla on huomattava taloudellinen merkitys.
Lähteet
Aiheesta muualla
Maakunnan sivusto
*