Pihlajavesi (historiallisesti myös Pihlainen) on Keski-Suomessa sijainnut entinen Suomen kunta, joka liitettiin Keuruun kuntaan vuoden 1969 alussa. Pihlajavesi oli Keski-Suomen läänin läntisin kunta.
Pihlajaveden naapurikunnat olivat Keuruu, Pohjaslahti, Vilppula, Virrat ja Ähtäri.
Asukkaita oli enimmillään 1950-luvulla 2 330 henkeä, vuonna 1962 vielä 2 050. Kun kuntaliitos Keuruuseen tehtiin 1969 oli asukkaita alle 2 000. 2000-luvulla väkiluku putosi alle viidensadan. Kesäisin mökkiläisten määrä kuitenkin kaksinkertaistaa väkiluvun. Ainoa merkittävä asutuskeskittymä on Pihlajaveden rautatieaseman ympärillä.
Maantiede Pihlajavesi sijaitsee harvaan asutun Suomenselän vedenjakaja-alueen läntisessä päässä ja Pihlajaveden reitti kuuluu osana Kokemäenjoen vesistöön. Samalla Pihlajavesi on Keski-Suomen maakunnan läntisin kylä, Etelä-Pohjanmaan ja Pirkanmaan naapurina. Maasto on epätasaista ja monet mäkien huiput ulottuvat yli 200 metrin korkeuteen merenpinnasta. Maaston keskikorkeus merenpinnasta on 140–160 metriä. Korkein maastonkohta Kalikkamäki ulottuu 216 metrin korkeuteen merenpinnasta, ja kirkonkylä sijaitsee 195 metrin korkeuteen merenpinnasta ja lähes 60 metrin korkeuteen Pihlajavesi-järven pinnasta kohoavalla mäellä. Pihlajaveden eteläosan suurin järvi, Yltiänjärvi, laskee Keuruun reittiin kuuluvaan Ukonselkään Mänttä-Vilppulan puolelle. Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 6: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 187–190. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1976. .
Liikenne Pihlajaveden kautta kulkevat valtatie 23 sekä Haapamäki–Seinäjoki-rata. Pihlajaveden rautatieasema on yhä käytössä henkilöliikenne- ja junakohtauspaikkana. Entisen kunnan eteläosan halki kulkee vuonna 1985 käytöstä poistettu Pori–Haapamäki-rata, jolla on Pihlajaveden alueella ollut Yltiän rautatieasema. Lähin lentokenttä on Jyväskylän lentoasema.
Etäisyyksiä Pihlajavedeltä Helsinki 312 km Jyväskylä 80 km Keuruu 29 km Pori 190 km Seinäjoki 110 km Tampere 150 km Virrat 38 km Ähtäri 35 km
Historiaa Pihlajaveden seudulla tiedetään liikkuneen ihmisiä jo noin 7 500 vuotta sitten, mutta vanhin tehty esinelöytö on rautakauden aikainen tulusrauta. Kaukaa etelästä tulleet satakuntalaiset ja hämäläiset eränkävijät pystyttivät Pihlajaveden seudulle kalamajoja ja -pirttejä, mutta eivät asettuneet seudulle asumaan. Erämaaomistuksia oli Sääksmäen, Pirkkalan, Messukylän ja Lempäälän pitäjien taloilla. Kuningas Kustaa Vaasa lakkautti erämaaomistukset 1500-luvun puolivälissä, minkä jälkeen Pihlajavedelle alkoi saapua kaskiviljelijöitä ja uudisraivaajia Savosta.
1500-luvulla tulevan Pihlajaveden pitäjän alueella oli alle kymmenen taloa ja 1600-luvun aikana taloluku lisääntyi vain muutamalla. Kun Keuruu erotettiin Ruovedestä vuoden 1630 tienoilla, Pihlajavesi jäi Keuruun yhteyteen. Vuonna 1776 Keuruu ja sen mukana Pihlajavesi siirrettiin Turun läänistä uuteen Vaasan lääniin. Vuodesta 1960 lähtien Pihlajavesi kuului Keski-Suomen lääniin. Pihlajaveden liikenneolot paranivat huomattavasti vanhan Pohjanmaan radan valmistuessa vuonna 1883.
Pihlajaveden ensimmäinen kirkko rakennettiin Matti Åkerblomin johdolla 1780-luvulla ja se on yhä käytössä kesäisin. Pihlajavesi sai kappelin oikeudet yhdessä Multian kanssa vuonna 1831 ja seurakunta itsenäistyi vuonna 1895. Pihlajaveden uusi kirkko valmistui Pihlajavesi-järven etelärannalle vuonna 1870, joten vanha kirkko on ollut autiona jo huomattavasti kauemmin kuin se oli aikanaan käytössä. Otavan iso tietosanakirja, osa 6. Helsinki: Otava, 1963.
Nähtävyydet Pihlajaveden erämaakirkko (1780) Pihlajaveden kotiseutumuseo Pihlajaveden uusi kirkko (1870) Pihlajaveden rautatieasema Pihlajaveden Nuorisoseurantalo (1911)
Kylät Asemankylä (nykyinen keskusta) Karimo Karhunkylä (Karhulankylä) Liesjärvi Valkeajärvi Sällinkylä Lapinkylä Kirkonkylä Simsiönkylä
Väestö Seuraavassa kuvaajassa on esitetty Pihlajaveden väestönkehitys kymmenen vuoden välein vuosina 1880–1960.
Tunnettuja pihlajaveteläisiä Eetu A. Alha, maisteri, päätoimittaja Anton Collin, hiihtäjä Tuomo Herrala, kauppaneuvos Heikki Jartti, kirjailija Laila Jokimo, näyttelijä, balettitanssija Väinö Kallio, kansanedustaja Erkki Kanerva, kansanedustaja Timo Kara, kuvanveistäjä A. V. Koskimies, runoilija, professori, koulumies Heikki Nurmio, jääkärieversti, kirjailija, Jääkärimarssin sanoittaja Matti Raivio, hiihtäjä Urho Savisaari, kirjailija, päätoimittaja Kaarlo Aimo Weiste, teollisuusneuvos
Pihlajavesi populaarikulttuurissa Pihlajaveden asemankylä on toiminut kuvauspaikkana rockmuusikko Andy McCoyhin liittyvässä elokuvassa The Real McCoy (1999) ja tositv-sarjassa The McCoys Show (2003). Televisiosarjassa vieraillaan myös Pihlajaveden erämaakirkossa sekä Pihlajaveden vanhassa kyläkaupassa.
Lähteet
Aiheesta muualla Pihlajavedestä Keuruun sivuilla Pihlajaveden ala-aste Pihlajaveden Nuorisoseura r.y. Keuruun museo Pihlajaveden kyläkauppa Koskikalastus: Pihlaiskoski ja Reinikankoski Pihlajaveden kuntorata Kirkkaus Keuruun ja Pihlajaveen, kyläkirja verkossa (pdf)
Karttoja Pihlajaveden osoitekartta Peruskartta, Pihlajavesi
*