Sähkö- ja elektroniikkalaiteromun kierrätys Suomessa perustuu lainsäädännöllisesti ympäristöministeriön esittelystä valtioneuvoston asetukseen 852/2004. 9. syyskuuta 2004 Helsingissä annettu valtioneuvoston asetus sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta perustuu 3. joulukuuta 1993 annettuu jätelakiin (1072/1993) ja 4. helmikuuta 2000 annettuun ympäristönsuojelulain (86/2000):n 16 §:n ja 52 §:n 4 momentteihin. Sähkö- ja elektroniikkaromua ei saa sotkea muunlajisiin jätteisiin.
SER:a ovat mm. energiansäästölamput, jääkaapit, televisiot, tietokoneet ja pyykinpesukoneet, jotka kuluttaja voi Suomessa kierrättää maksutta, koska jätemaksua on sisällytetty uusien tuotteiden hintaan.
Vastuu kierrätyksestä on valmistajilla ja maahantuojilla, jotka perivät kierrätysmaksun uusien laitteiden hinnoissa. Kierrätyspisteinä toimivat muun muassa kunnalliset jäteasemat ja useat kodinkoneliikkeet.
Sähkö- ja elektroniikkaromun keräämistä on laajennettu SER-jäteasemien lisäksi myös elektroniikkaa myyviin vähittäiskauppoihin, jotka keräävät kotitalouksien elektroniikkajätteitä. Toimivia sähkölaitteita kierrätetään myös siten, että niitä myydään käytettyinä uudelleen käytettäviksi, jolloin niiden elinkaari pitenee.
Edistyneillä kierrätysprosesseilla voidaan kierrättää jopa yli 90 prosenttia. Suurin osa sähkö- ja elektroniikkalaitteiden materiaaleista voidaan kierrättää valmistavan teollisuuden käyttöön. Kierrättämällä sähkö- ja elektroniikkaromua saadaan talteen raaka-aineita, kuten metalleja, joita voidaan hyödyntää teollisuudessa. SER-romusta poistetaan akut ja muut vaaralliset jätteet ja käsitellään ne erikseen. Metallit, muovit ja muut materiaalit erotellaan murskaamalla.
Lähteet
Luokka:Kierrätys Luokka:Jätehuolto Suomessa