Sairaanhoitaja (AMK) (lyhenne sair.hoit. tai SH) on hoitotyön ammattikorkeakoulututkinto. Koulutus tapahtuu ammattikorkeakoulussa hoitotyön koulutusohjelmassa. Opintojen laajuus on 210 opintopistettä ja ohjeellinen kestoaika 3,5 vuotta. Sairaanhoitajan pätevyyden saavat myös pidemmän koulutuksen suorittavat kätilöt, terveydenhoitajat ja ensihoitajat. Englanninkielinen sairaanhoitajatutkinto eri ammattikorkeakouluissa on Degree Programme in Nursing.
Ulkomailla esimerkiksi Saksassa koulutus toteutetaan oppisopimuskoulutuksena yliopistollisessa sairaalassa sekä sen yhteydessä toimivassa oppilaitoksessa. Englannissa, Espanjassa, Italiassa, Japanissa ja Kiinassa koulutus tapahtuu yliopistoissa. Portugalissa sairaanhoitajakoulutus on ammattikorkeakouluissa, Slovakiassa ja Tšekissä korkeakouluissa sekä Venäjällä sairaanhoitajien peruskoulutus tapahtuu lääketieteellisissä oppilaitoksissa.
Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan maailmassa on yhteensä alle 28 miljoonaa sairaanhoitajaa. Järjestön arvion mukaan sairaanhoitajia tulisi olla 5,9 miljoonaa enemmän, koska pula sairaanhoitajista on maailmanlaajuinen. WHO julisti vuoden 2020 sairaanhoitajien ja kätilöiden juhlavuodeksi. Se korosti maailmanlaajuisena sairaanhoitajien päivänä 12. toukokuuta 2020, että sairaanhoitajien työpanos on erittäin tärkeä taistelussa koronaviruspandemiaa vastaan. He ovat toimivan terveydenhuoltojärjestelmän edellytys. Sairaanhoitajat ovat työskennelleet maailmanlaajuisesti myös muun muassa isorokon hävittämiseksi sekä äitiys- ja lapsikuolleisuuden vähentämiseksi. Useissa maissa sairaanhoitajat eivät kuitenkaan nauti arvostusta, ovat alipalkattuja ja heitä ei ole riittävästi edustettuina johtoasemissa. Kansainvälisesti sairaanhoitajien työturvallisuutta ei ole turvattu riittävästi esimerkiksi riittävillä suojavarusteilla. WHO:n johtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus vetosi sairaanhoitajien päivänä maailman maihin, että ne varmistavat sairaanhoitajien työturvallisuuden ja terveyden. Myös sairaanhoitajien riittävän palkan, sairauslomien, terveysvakuutusten sekä mielenterveyspalveluiden puolesta vedottiin. Heitä tulee kunnioittaa sekä heitä tulee olla edustettuina riittävästi alan johtotehtävissä ohjaamassa terveyspolitiikkaa sekä alan rahoitusta.
Sairaanhoitajat voivat toimia eri tehtävissä kliinisessä työssä erikoissairaanhoidon eri erikoisaloilla, perusterveydenhuollossa, avoterveydenhuollossa, kotisairaanhoidossa, ensihoidossa, kouluterveydenhuollossa, yksityissektorilla, järjestöissä, vankeinhoidossa, puolustusvoimissa tai kansainvälisissä tehtävissä. Sairaanhoitajia toimii myös muissa tehtävissä kuten asiantuntijatehtävissä, kouluttajina, kehittämistyössä, tutkimustyössä, luottamus- ja työsuojelutehtävissä, esimiestehtävissä tai politiikassa.
Sairaanhoitajat Suomessa Sairaanhoitaja oli vuonna 2019 suomalaisten työssä käyvien naisten kolmanneksi yleisin ammatti. Vuonna 2020 alle 65-vuotiaita laillistettuja sairaanhoitajia ammattioikeuksin oli kaikkiaan 110 722. Sairaanhoitajan ammateissa toimivia oli vuonna 2017 OECD:n tilaston mukaan noin 1,3 % koko Suomen väestön määrästä. Eurostatin mukaan Suomen työvoimasta 3 % on hoitajia tai kätilöitä. Sairaanhoitajan ammateissa toimivista 84 % toimi sairaanhoitajina (sisältää amk-ensihoitajat), 3% kätilöinä ja vajaa 13 % terveydenhoitajina.
Tästä huolimatta 2020-luvulla hoitajien ammattijärjestö Tehyhttps://www.tehylehti.fi/fi/blogit/mainio/hoitajapula-tahan-nyt-tultu ja media ovat valittaneet hoitajapulaa. Väestön ikääntyessä hoitajia tarvitaan enemmän, vaikka yli 65–74-vuotiaiden määrä onkin laskussa suurten ikäluokkien poistuessa, ja eläkevakuuttaja Kevan mukaan sairaanhoitajista ja lähihoitajista yli puolet jää eläkkeelle vuoteen 2039 mennessä. Lisäksi on peloteltu hoitajien joukkopaolla. Ammattiliitto Tehyn tekemässä jäsenkyselyssä lähes kaikki vastaajat olivat harkinneet alanvaihtoa. Sen sijaan THL:n mukaan hoitoalalla alanvaihto on itse asiassa keskimääräistä harvinaisempaa alan hyvän työllisyystilanteen vuoksi.
Ammattikorkeakoulujen oppimäärä noudattaa ammattipätevyyksiä ohjaavaa EU-direktiiviä (direktiivi 2005/36/EY, muokattu direktiivillä 2013/55/EU) ja näin ollen tutkinto mahdollistaa työskentelyn kansainvälisillä työmarkkinoilla.
Suomalainen sairaanhoitajakoulutuksen tasoa on maailmalla arvostettu ja heitä on rekrytoitu ulkomaille töihin.
Opintojen loppuvaiheessa opiskelija valitsee häntä kiinnostavia opintoja eri hoitotyön osa-alueilta. Näitä opintoja voivat olla esimerkiksi:
akuuttihoitotyö hoitotyö perusterveydenhuollon vastaanottotoiminnassa hoitotyö sairaalan vuodeosastoilla hoitotyö leikkausosastolla hoitotyö päivystyspoliklinikalla mielenterveyshoitotyö lasten ja nuorten hoitotyö vanhusten hoitotyö sisätauti-kirurginen hoitototyö hoitototyö teho-osastolla saattohoitotyö Hoitotyön koulutusohjelmassa voi suuntautua myös terveydenhoitotyöhön, josta valmistuu terveydenhoitajaksi tai kätilötyöhön, josta valmistuu kätilöksi.
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira myöntää valmistuneille sairaanhoitajille oikeuden toimia sairaanhoitajana ja ylläpitää terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriä. Poikkeusoloissa voidaan valmiuslain (L1552/2011) 95 §:n perusteella velvoittaa henkilöitä, jotka toimivat tällä alalla, on saanut koulutusta tällä alalla ja joka on täyttänyt 18 mutta ei 68 vuotta, tekemään valmiuslain tarkoituksen toteuttamiseksi välttämätöntä työtä terveydenhuollossa. Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy on vaatinut muutoksia valmiuslakiin, koska laki rajoittaa hoitohenkilöstö perusoikeuksia ilman rahallista korvausta. Tehy näkee sen myös tasa-arvo-ongelmana, sillä 90 prosenttia hoitohenkilökuntaan kuuluvista on naisia.
Sairaanhoitajan rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden koulutus on laajuudeltaan 45 opintopistettä. Sen suorittamisen jälkeen voi hakea rajatun lääkkeenmääräämisen erikoispätevyyttä Valviralta.
Työssäkäyvien suomalaisnaisten kolmanneksi yleisin ammatti on sairaanhoitaja. Sairaanhoitajista 92 % on naisia ja 8 % miehiä. Miesten osuus on suurin 26–30-vuotiaiden ikäryhmässä (10 %) ja pienin 56–60-vuotiaiden ikäryhmässä (4,4 %).
Sairaanhoidon historiaa pienoiskuva |Hoitajia Ranskassa vuonna 1918. Sairaanhoidon uudistamisen toteuttajaksi kohosi brittiläinen Florence Nightingale (1820–1910), joka avasi sairaanhoitajille kehitettyjä harjoituskouluja Englantiin sairaaloiden yhteyteen. Hän lisäsi hoitotyön arvostusta ja auttoi luomaan siitä arvostetun ammatin. Hän kehitti myös sairaaloiden aseptiikkaa ja häntä pidetään myös näyttöön perustuvan toiminnan luojana. Puhtauden tärkeys hänelle selvisi Krimin sodassa, jonne Englannin sotaministeri lähetti hänet parantamaan kenttäsairaaloiden olosuhteita. Nightingale kirjoitti elämänsä aikana useita kirjoja, joista tunnetuin on ympäri maailmaa julkaistu Notes on Nursing –kirja.
Suomessa hoitotyöhön koulutus alkoi uskonnollisten yhteisöjen, rouvasväen yhdistysten, yksityisten henkilöiden, yhteisöjen ja teollisuuslaitosten toimesta 1860-luvulla. Helsingin diakonissalaitoksen sairaanhoitajakoulutus käynnistyi vuonna 1867. Professori Estlander työryhmineen suunnitteli sodan varalta 1880 alkaneen Punaisen Ristin seitsemän viikon mittaisen kirurgisen sairaanhoidon kurssin sairaanhoitajien saamiseksi Suomeen. Sairaanhoitajakoulutus käynnistyi Helsingin Kirurgisessa Sairashuoneessa vuonna 1888 ja Yleisessä sairaalassa vuonna 1889. Vuonna sairaanhoitajakoulutuksen kestoa pidennettiin kolmesta kuukaudesta vuoteen vuonna 1891. Tämä mahdollisti kuukauden mittaisen harjoittelun leikkaussalissa.
Sophie Mannerheim (1863–1928) kehitti sairaanhoitotyötä ja sairaanhoitajakoulutusta Suomessa. Hän toimi Helsingin kirurgisen sairaalan ylihoitajana sekä johti Helsingin yleisessä sairaalassa sairaanhoitajatarkoulutusta. Hän oli myös Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Suomen sairaanhoitajataryhdistyksen toiminnassa mukana. Hän kehitti ensimmäisenä Suomen sairaanhoitoalan kansainvälisiä suhteita.
Florence Nightingale -mitali on kansainvälisesti korkein hoitotyön huomionosoitus sairaanhoitajille, jonka myöntää Punaisen Ristin kansainvälinen komitea (ICRC). Huomionosoitusta on jaettu vuodesta 1921. Ensimmäinen suomalainen huomionosoituksen saaja oli vapaaherratar Sophie Mannerheim. Mitalin saajat ovat osoittaneet erityistä rohkeutta ja omistautumista sotien ja luonnononnettomuuksien uhrien auttamisessa.
Alan edunvalvonta
Työmarkkinatilanne Työ- ja elinkeinoministeriön marraskuussa 2023 julkaiseman työvoimabarometrin mukaan koko maassa on pula lähihoitajista ja sairaanhoitajista myös tulevina vuosina. Sairaanhoitopiirit raportoivat lokakuussa 2022, että esimerkiksi keskus- ja yliopistosairaaloissa jää leikkaussaleja avaamatta henkilöstöpulasta johtuen. Sairaanhoitajia ja anestesialääkäreitä ei ole riittävästi. Tämä johtaa leikkausten peruuntumiseen. Toinen syy peruttaa leikkauksia on, että toimenpiteen jälkeistä jatkohoitopaikkaa vuodeosastolla ei ole tarjolla potilaalle. Erikoissairaanhoidossa leikkauksista toipuville iäkkäille kotikuntoisille potilaille ei ole riittävästi jatkohoitopaikkoja kotihoidossa tai hoivakodeissa. Hoitojonot kasvavat. Erityisesti tämä koskee lonkan tai polven tekonivelleikkaukseen odottavia. Aikaisemmin leikkausmäärät vähenivät kesälomakauden ajaksi ja normalisoituivat lomakauden päätyttyä. Nyt tätä ei ole tapahtunut. Muutamissa sairaaloissa hoitojonojen kasvun syyksi ilmoitettiin pula kirurgeista. Uuden lastensairaalan leikkausjonot ovat pidentyneet, koska hoitohenkilökuntaa ei ole riittävästi ja sairaalassa on jouduttu peruuttamaan yhteensä 112 lasten leikkausta vuoden 2022 aikana. Lastensairaalan kaikkia tehohoitopaikkoja ei ole kyetty pitämään avoinna.
Helsingin Sanomat haastatteli 17. lokakuuta 2022 alan eri asiantuntijoita maan terveydenhuollon ongelmista. Artikkelissa maan terveydenhuollon todettiin olevan kriisissä. Vastauksissa todetiin, että alan ammattilaisia ei ole tarpeeksi kotihoidossa ja terveyskeskuksissa, alan houkuttelevuutta tulee parantaa esimerkiksi palkkausta parantamalla, vakituisia työntekijöitä ei kannusteta bonuksin ja omalääkärijärjestelmä on purettu, mikä heikentää hoidon jatkuvuutta.
On arvioitu, että hoitaalalla tulee olemaan työntekijäpula tulevina vuosikymmeninä. Alalla työskentelee noin 260 000 henkilöä ja näistä lähihoitajia ja sairaanhoitajia on 152 000. Tässä luvussa on sekä terveydenhoitajat että kätilöt. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos arvioi, että vuoteen 2040 mennessä sosiaali- ja terveydenhuoltoon tarvitaan yhteensä 200 000 uutta työntekijää. Väestön ikääntyminen lisää palveluiden tarvetta. Ihmisten eliniänodotteen pidentyminen lisää palveluntarvetta ja tätä varten tarvitaan vuoteen 2040 mennessä 50 000 uutta hoitoalan ammattilaista lisää. Keva arvoi, että alalta eläköityy 150 000 hoitajaa vuoteen 2039 mennessä.