Norjan kuningas (, ) on Norjan valtionpäämies. Nykyinen Norjan kuningas on Haakon VIII, joka nousi kuninkaaksi 28. elokuuta 2026.
Kaikki Norjan kuninkaat ovat käyttäneet samaa kuninkaallista mottoa (Alt for Norge) Haakon VII:n valtaannoususta lähtien.
Yleistä Norja liitettiin osaksi Ruotsia hyvityksenä siitä että Ruotsi menetti Suomen Venäjälle. Norjalla ja Ruotsilla oli yhteinen hallitsija Kaarle XIII vuodesta 1814. Personaaliunionissa Norjalla oli laajat itsemääräämisoikeudet maan sisäisissä asioissa. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka oli yhteinen Ruotsin kanssa. Norjalla oli paljon enemmän päätösvaltaa omissa sisäisissä asioissa kuin sillä oli ollut osana Tanskaa.
Norjan suurkäräjät hyväksyivät vuonna 1905 lain, joka koski Norjan konsulilaitoksen perustamista mutta Norjan ja Ruotsin yhteinen kuningas Oskar II ei hyväksynyt lakia, joten Norjan suurkäräjät katsoivat maan eronneen personaaliunionista. Norjassa järjestettiin kansanäänestys personaaliunionin purkamisesta. Purkamista kannatti 368 392 norjalaista ja unionin säilyttämistä 184. Norjan suurkäräjät ja Ruotsin hallitus sopivat personaaliunionin purkamisesta. Norja valitsi uudeksi valtionpäämiehekseen Tanskan prinssi Karlin, joka otti hallitsijanimekseen Haakon VII. Hän oli isänsä puolelta Sonderburg-Glücksburgin sukua, eli Tanskan hallitsijasukua, ja äidin puoleltaan Bernadotte-sukua eli Ruotsin hallitsijasukua.
Toisen maailmansodan aikana Norjan kuningassuku oli maanpaossa Englannissa. Myös Norjan hallitus pakeni Englantiin.
Hallitsijan tulee kuulua Norjan evankelis-luterilaiseen kirkkoon.
Vallanperimys Vuonna 1990 kruununperimyslakia muutettiin siten, että jatkossa hallitsijan vanhin lapsi oli kruununperillinen sukupuolesta riippumatta. Ainoastaan hallitsijan avioliitosta syntyneet jälkeläiset sekä sisarukset (ja näiden avioliitosta syntyneet jälkeläiset) voivat olla kruununperillisiä. Avioliittoihin tulee saada hallitsijan lupa. Aiemmin perillinen oli aina hallitsijan vanhin poika.
Kruununperillinen nousee hallitsijaksi saman tien edeltäjänsä kuoltua, mutta Norjan perustuslain mukaan uuden hallitsijan tulee vannoa hallitsijanvala maan parlamentin läsnäollessa ennen kuin hän voi alkaa toimittaa valtionpäämiehen virkaa. Kruunajaisia uudelle kuninkaalle ei ole perinteisesti järjestetty.
Kruununperimysjärjestys Nykyisen hallitsijan Haakon VIII:n jälkeen kruununperimysjärjestyksessä ovat tämän tytär ja poika, ja heidän jälkeensä kuninkaan sisar ja tämän tyttäret:
Kruununprinsessa Ingrid Alexandra (s. 2004) Prinssi Sverre Magnus (s. 2005) Prinsessa Märtha Louise (s. 1971), kuningas Haakon VIII:n sisar Maud Angelica Behn (s. 2003) Leah Isadora Behn (s. 2005) Emma Tallulah Behn (s. 2008)
Palkkio ja etuudet Vuonna 2024 kuninkaan ja hänen puolisonsa saivat valtiolta 14,8 miljoonaa kruunua.
Hallitsijan virallinen asunto on Oslon kuninkaallinen linna. Kuninkaallisen perheen käytössä on myös muitakin tiloja kuten Bygdøn kuninkaallinen tila sekä kuninkaallinen jahti KS Norge.
Katso myös Luettelo Norjan hallitsijoista Lähteet
*