Lost on yhdysvaltalainen draamasarja, joka seuraa lentokoneonnettomuudesta selvinneiden elämää salaperäisellä trooppisella saarella, kun Sydneystä Los Angelesiin matkalla oleva Oceanic Airlinesin lento 815 tekee pakkolaskun Tyynellämerellä. Sarjan jokainen jakso sisältää tavallisesti keskeisen tarinan saarelta sekä tarinan jonkun hahmon elämästä sen eri vaiheessa. Sarjan avausjakso esitettiin Yhdysvalloissa ABC:llä 22. syyskuuta 2004 ja Suomessa Nelosella 26. tammikuuta 2006. Lostia tehtiin kuusi tuotantokautta ja yhteensä 121 jaksoa, ja se saavutti tänä aikana kulttiarvon. Sen viimeinen jakso esitettiin Yhdysvalloissa 23. toukokuuta 2010 ja Suomessa 10. kesäkuuta 2010.
Lostin loivat Jeffrey Lieber, J. J. Abrams ja Damon Lindelof. Lindelof pysyi pääkäsikirjoittajana ja sarjan pyörittäjänä sen loppuun asti ja Abrams sarjan vastaavana tuottajana, kun taas Lieber ei ollut tekemisissä sarjan kanssa pilottijaksoa lukuun ottamatta. Suuren näyttelijäkaartin ja kuvausten kustannusten vuoksi sarja oli television kallein. Sarjaa tuottivat ABC Studios ja Bad Robot Productions, ja sen vastaavina tuottajina toimivat Abramsin ja Lindelofin lisäksi Bryan Burk, Jack Bender ja Carlton Cuse, joka toimi myös sarjan pyörittäjänä. Musiikin sävelsi Michael Giacchino.
Lostia on usein kutsuttu yhdeksi kaikkien aikojen parhaimmista televisiosarjoista. Sarja on palkittu useasti, mukaan lukien yhdellä Golden Globella parhaasta draamasarjasta sekä useilla Primetime Emmy -palkinnoilla. Suosituimmillaan Lost oli ensimmäisellä tuotantokaudella, kun sarjaa seurasi Yhdysvalloissa keskimäärin noin 16 miljoonaa katsojaa. Viimeisellä tuotantokaudellaan sarja keräsi vähän yli 11 miljoonaa katsojaa jaksoittain.
Suuren fanijoukon ansiosta sarjasta on tullut osa populaarikulttuuria; viittauksia sarjan tarinaan ja maailmaan esiintyy muissa televisiosarjoissa sekä esimerkiksi mainoksissa, sarjakuvissa, videopeleissä ja laulunsanoissa. Sarjan kuvitteellista universumia on myös tutkittu sarjaan liittyvissä kirjoissa, lauta- ja videopeleissä sekä useissa reality-peleissä, muun muassa The Lost Experience ja Find 815.
Tuotanto Idea Sarjan idean kehitti ABC:n silloinen johtaja Lloyd Braun ollessaan lomalla Havaijilla vuonna 2003. Braun tilasi käsikirjoituksen, joka olisi Kärpästen herran, Cast Away – tuuliajolla, televisiosarja Gilligan’s Islandin ja suositun Selviytyjien risteytys. Gadi Pollack on sanonut, että osaltaan Lostiin vaikutti videopeli Myst. Jeffrey Lieber palkattiin käsikirjoittamaan sarjan pilottijakso. Braun ei ollut tyytyväinen tulokseen ja otti yhteyttä televisiosarja Aliaksen luojaan, J. J. Abramsiin, jolla oli sopimus silloisen Touchstone Televisionin kanssa. Vaikkei Lieber ollut tekemisissä sarjan kanssa sen koko tuotannon ajan, hänet merkittiin yhdeksi sarjan luojista Writers Guild of American pyynnöstä.
Abrams suostui käsikirjoittamaan sillä ehdolla, että sarja olisi yliluonnollinen. Hän alkoi työstää sarjaa Damon Lindelofin kanssa kirjoittaen sarjan tyylin ja sen hahmoja. Yhdessä Abrams ja Lindelof tuottivat ja yksityiskohdistivat mytologiaa ja juonenkäänteitä niin, että materiaalia oli viiden kauden verran. Sarjan kehitystä mutkistivat tiukat aikataulut, koska ohjelma tilattiin vuoden 2004 loppupuolelle. Lyhyestä aikataulusta huolimatta luova ryhmä pysyi tarpeeksi joustavana muokatakseen hahmot sopimaan näyttelijöihin, joita he toivoivat sarjaan. Ensimmäinen tuotantokausi valmistui nopeasti: sarjan tuotanto alkoi tammikuussa 2004, ja sen esitys alkoi saman vuoden syyskuussa.
Lostin kaksiosainen pilottijakso oli televisiohistorian kallein 10–14 miljoonalla dollarilla. Tuohon aikaan normaali budjetti oli noin 4 miljoonaa dollaria. Pilottijakson maailmanensi-ilta oli 24. heinäkuuta 2004 San Diegossa vuosittain pidetyssä Comic-Con-tapahtumassa. Kesän 2004 aikana sarjaa mainostettiin luovilla tavoilla, kuten jättämällä sarjasta kertovaa pullopostia rannoille ihmisten löydettäväksi. Lisäksi sarjan kuvitteelliselle Oceanic Airlinesille tehtiin verkkosivut.Pearson 2009, s. 39
Televisiossa sarjan ensiesitys oli 22. syyskuuta 2004, ja siitä tuli heti vuoden 2004 yksi suurimmista arvostelumenestyksistä. Muiden ABC:n sarjojen, kuten Täydellisten naisten ja Greyn anatomian tapaan, Lost tuotti yhtiölle valtavia summia. Vaikka Lost oli jo pilottijaksosta alkaen kallis, sarjassa päätettiin välttää tuotesijoittelua.Pearson 2009, s. 3, 28–30
Näyttelijöiden valinta Monet ensimmäisen kauden rooleista valittiin tuottajien mieltymyksen perusteella. Huomionarvoista oli, ettei rooleihin palkattuja tunnettuja tähtinäyttelijöitä,Pearson 2009, s. 32 poikkeuksena Michael Keaton, jota kaavailtiin Jack Shephardin esittäjäksi. Keatonin rooli olisi toisaalta jäänyt lyhyeksi, sillä alun perin Jackin suunniteltiin kuolevan pilottijaksossa. ABC:n johto halusi kuitenkin jättää Jackin eloon.Pearson 2009, s. 165–166 Ennen kuin Jackin kohtalosta päätettiin, Kate Austenin oli määrä nousta selviytyneiden johtajaksi. Katen hahmon piti alun perin olla keski-ikäinen liikenainen, jonka miehen oletettiin kuolleen maahansyöksyssä. Keski-ikäisen naisen rooli annettiin kuitenkin lopulta Roselle.
Dominic Monaghan koe-esiintyi Sawyerin rooliin, joka oli tuolloin suunniteltu pukua käyttäväksi huijariksi. Tuottajat pitivät Monaghanin esiintymisestä ja muuttivat Charlien hahmoa, jonka piti aluksi olla keski-ikäinen entinen rocktähti, Monaghanille sopivaksi. Jorge Garcia koe-esiintyi myös Sawyerin rooliin, mutta sen sijaan hänelle kirjoitettiin Hurleyn osa. Kun Josh Holloway koekuvattiin Sawyerin rooliin, tuottajat pitivät hänen hahmoon tuomasta säväyksestä (hän potki useasti tuolia unohtaessaan repliikkinsä ja suuttui koe-esiintymisessä) ja hänen eteläisestä aksentistaan niin paljon, että he muuttivat Sawyerin sopimaan Hollowayn näyttelemistyyliin. Yunjin Kim koe-esiintyi Katen rooliin, mutta tuottajat kirjoittivat Sunin hahmon Kimille ja Jinin hahmon, jota esittää Daniel Dae Kim, hänen miehekseen. Sayid, jota esittää Naveen Andrews, ei ollut myöskään alkuperäisessä käsikirjoituksessa. Locke ja Michael kirjoitettiin myös näyttelijöille. Emilie de Ravin, joka esittää Clairea, palkattiin alun perin vain vierailevaksi näyttelijäksi. Toisella kaudella Michael Emersonin suunniteltiin esittävän Beniä (”Henry Gale”) kolmen jakson ajan.Pearson 2009, s. 164 Hänen rooliaan pidennettiin ensin kahdeksaan jaksoon, ja lopulta hänet otettiin pääosanäyttelijäksi sarjan loppuun saakka.
Musiikki Lostissa on orkestraalinen taustamusiikki, jonka soittaa Hollywood Symphony Orchestra ja jonka on säveltänyt Michael Giacchino. Giacchino sävelsi musiikin myös moniin muihin sarjan tapahtumiin, paikkoihin ja hahmoihin. Giacchino tavoitti osan tunnuksen äänistä epätavallisilla instrumenteilla kuten hankaamalla lentokoneen rungon paloja yhteen. 21. maaliskuuta 2006 levy-yhtiö Varèse Sarabande julkaisi Lostin ensimmäisen tuotantokauden soundtrackin nimellä Lost (Original Television Soundtrack). Se sisältää täysipituiset versiot kauden suosituimmista teemoista ja tunnusmusiikeista. Varése Sarabande julkaisi Lostin toisen tuotantokauden musiikkia sisältävän soundtrackin 3. lokakuuta 2006, kolmannen kauden soundtrackin 6. toukokuuta 2008 ja neljännen kauden soundtrackin 11. toukokuuta 2009.
Sarjassa on myös käytetty tunnettuja pop-kappaleita. Jos pop-kappaleita soitetaan sarjassa, ne tulevat usein tietystä lähteestä, kuten Hurleyn kannettavasta cd-soittimesta, josta kuului paljon musiikkia ensimmäisen kauden aikana; muun muassa Joe Purdyn ”Wash Away”. Toisen kauden ensimmäisessä jaksossa Joutsen-aseman vinyylisoittimesta kuultiin muun muassa Cass Elliotin ”Make Your Own Kind of Music”. Kolmannen kauden puolestaan aloitti Julietin soittama Petula Clarkin ”Downtown”. Kahdessa jaksossa Charlie nähdään laulamassa kadun kulmassa Oasiksen kappaletta Wonderwall. Kolmannen kauden päätösjaksossa Jack kuuntelee Nirvanan ”Scentless Apprenticea”, ja neljännen kauden lopun parakkikohtauksessa hän kuuntelee Pixiesin kappaletta ”Gouge Away”.
Kuvauspaikat pienoiskuva|Pilottijakson kuvauspaikka: Mokule’ia-ranta Oahun saarella. pienoiskuva|Kuvitteellisen Oceanic Airlines -koneen hylky sarjan kuvauspaikalla. Lost kuvattiin lähes kokonaan Oahun saarella, Havaijilla.Pearson 2009, s. 76–78 Pilottijakso kuvattiin Mokule’ia-rannalla lähellä saaren koilliskärkeä, mutta sen jälkeen rantaotokset kuvattiin pohjoisrannikolla. Luolaotokset kuvattiin Xeroxin varastoissa, jotka olivat olleet tyhjillään vuoden 1999 ampumakohtauksen jäljiltä. Joutsen- ja Hydra-asema lavastettiin Hawaii Film -studiolle.
Havaijin pääkaupunkia Honolulua käytettiin esittämään sarjassa useita eri paikkoja, kuten Kaliforniaa, New Yorkia, Iowaa, Miamia, Etelä-Koreaa, Irakia, Nigeriaiaa, Britteinsaaria, Pariisia, Thaimaata, Berliiniä ja Australiaa. Esimerkiksi Sydneyn lentokentälle sijoittuvat kohtaukset kuvattiin Hawaii Convention Centerissä, ja toisen maailmansodan aikaista bunkkeria käytettiin esittämään Irakin tasavallan armeijan tukikohtaa. Jopa Saksan talveen sijoittuvat kohtaukset kuvattiin tavanomaisessa havaijilaisessa naapurustossa, johon levitettiin jäämurskaa ja pystytettiin saksalaisia liikennemerkkejä. Useat kolmannen tuotantokauden viimeisen jakson otoksista kuvattiin tosin Los Angelesissa, mukaan lukien sairaalakohtaukset, joiden lavasteet lainattiin Greyn anatomian lavasteista.
Näyttelijät ja hahmot
324 ihmisestä, jotka olivat Oceanic Airlinesin lennolla 815,Drew Goddard (kirjoittaja) & Brian K. Vaughan (kirjoittaja) & Stephen Williams (ohjaaja): Lost: ”Todettu menehtyneiksi” (Confirmed Dead); kausi 4, jakso 2. Esitettiin 7.2.2008. 71 on alkuperäistä selviytyjää (ja yksi koira), jotka hajaantuivat kolmeen lentokoneen osaan onnettomuudessa; koneen etuosaan, keskiosaan ja takaosaan. Aloituskausi sisälsi 14 vakituista puheroolia, tehden sarjan näyttelijäryhmästä toiseksi suurimman tällä hetkellä amerikkalaisessa televisiosarjassa Täydellisten naisten jälkeen. Vaikka suuri näyttelijäryhmä teki Lostista kalliimman tuotettavan, sen tarinasta tuli samalla joustavampi. Sarjan tuottajan Bryan Burken mukaan ”Hahmojen välillä voi olla enemmän vuorovaikutusta ja on mahdollista luoda useampia erilaisia hahmoja, useampia taustatarinoita, useampia kolmiodraamoja.”
Naveen Andrews esittää irakilaista Sayid Jarrahia. Emilie de Ravin näyttelee raskaana olevaa australialaista Claire Littletonia. Matthew Fox näyttelee levotonta kirurgia ja sankaria Jack Shephardia. Jorge Garcia Hugo ”Hurley” Reyesiä, epäonnekasta lottovoittajaa. Maggie Grace näyttelee Shannon Rutherfordia, entistä tanssin opettajaa. Ian Somerhalder näyttelee Boone Carlyleä, äitinsä hääliikkeen tytäryhtiön johtajaa ja Shannonin velipuolta. Josh Holloway näyttelee huijaria nimeltä James ”Sawyer” Ford. Yunjin Kim esittää Sun-Hwa Kwonia, vaikutusvaltaisen korealaisen bisnesmiehen ja gangsterin tytärtä, ja Daniel Dae Kim hänen miestään Jin-Soo Kwonia. Evangeline Lilly esittää liittovaltain sheriffiä pakenevaa Kate Austenia. Dominic Monaghan näyttelee ex-rocktähteä ja huumeaddiktia Charlie Pacea. Terry O’Quinn näyttelee mysteeristä John Lockea. Harold Perrineau Jr. esittää rakennustyöntekijä Michael Dawsonia, ja lapsinäyttelijä Malcolm David Kelley hänen poikaansa Walt Lloydia.